Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Lakiehdotus transseksuaalin oikeudellisen sukupuolen vahvistamisesta
sekä sukupuolen muuttamisen oikeudellisista vaikutuksista
on tarpeellinen transseksuaalien oikeuksien turvaamiseksi, nykyisten
ongelmien vähentämiseksi sekä heidän
yhteiskuntaan sopeutumisensa helpottamiseksi. Lain säätämisellä voidaan
toteuttaa perustuslaissa julkiselle vallalle asetettua velvoitetta
perus-ja ihmisoikeuksien turvaamisesta. Eduskunnan oikeusasiamies
on viimeisen 10 vuoden aikana tehnyt kaksi esitystä sosiaali- ja
terveysministeriölle lainsäädännön
aikaansaamiseksi ja pitänyt lakia kiireellisesti toteutettavana.
Ehdotettu laki paitsi lisää potilaiden yhdenvertaista
kohtelua myös selkiyttää maistraattien toimintaa,
kun sukupuolen vahvistamiselle säädetään
yhtenäiset edellytykset ja määritetään
nykyistä selkeämmin ajankohta, jolloin sukupuolen
vahvistaminen on mahdollista.
Sukupuolen vahvistamisen lääketieteellisistä edellytyksistä
Lakiehdotuksen mukaan väestötietojärjestelmään
merkityn sukupuolen vahvistaminen vastakkaiseksi edellyttää,
että henkilö esittää lääketieteellisen
selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee
kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että hän
elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa.
Transseksuaalisuus on kansainvälisen tautiluokituksen (WHO:n
ICD) mukainen psykiatrinen häiriö. Keskeistä transseksuaalisuudessa
on ristiriita psyykkisesti koetun ja fyysisen sukupuolen välillä,
jolloin henkilöllä on pysyvä vakaumus
kuulumisestaan vastakkaiseen sukupuoleen ja voimakas halu muuttaa
sukupuolista asemaa elääkseen siten, että hänen
ulkoinen olemuksensa vastaa hänen mielikuvaansa itsestään. Taudin
etiologia on useiden muiden psykiatristen tautien ja häiriöiden
tavoin runsaista tutkimuksista huolimatta selvittämättä.
Lääketieteessä on vakiintunut häiriön
hoito- ja kuntouttamismuotoja, joilla potilaan kärsimystä voidaan
lieventää ja hänen toimintakykyään
voidaan parantaa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan transseksuaalisuuden diagnostiikka
ja hoito on pitkäkestoista ja moniongelmaista. Diagnostisessa
tutkimuksessa paneudutaan tutkittavan kehityshistoriaan, sukupuoli-identiteetin
kehitykseen ja elämäntilanteeseen. Yksilöllisten
ja perhehaastattelujen lisäksi käytetään
psykologisia testauksia diagnoosin varmistamiseksi.
Diagnoosia seuraa puolitoista—kaksi vuotta kestävä käytännön
testi, jonka aikana voidaan aloittaa hormonihoito, pukeutuminen
vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin ja uuden roolin harjoittelu
käytännössä. Sukupuolen korjausleik-kauksia
tehdään vasta psykiatristen tutkimusten, hormonihoidon
aloituksen ja tosielämän kokeen jälkeen.
Henkilön juridisen sukupuolen vahvistaminen ajoittuu käytännössä vaiheeseen, jossa
diagnoosi on varmistettu ja lisääntymiskyvyttömyys
todettu ja vastakkaisen sukupuolen roolissa eläminen ja
hormonihoidot jatkuvat tosielämän kokeen jälkeen.
Potilas voi hakea vahvistamista vasta saatuaan lausunnon edellä luetelluista
seikoista.
Ehdotuksessa ei aseteta sukupuolen vahvistamisen edellytykseksi
sukupuolen korjausleik-kauksia. Tämä on valiokunnan
näkemyksen mukaan perusteltua, koska hoitotoimet määräytyvät
potilaalle niistä saatavan hyödyn perusteella tai
muilla hoidollisilla kriteereillä. Kaikki potilaat eivät
hyödy kirurgisista toimista tai eivät tarvitse
niitä elämäntilanteensa parantamiseksi, tai
muut sairaudet saattavat estää hoitojen toteuttamisen.
Lisäksi sukupuolielinkirurgiaa suorittavalta edellytetään
monipuolista osaamista urologiasta, gynekologiasta ja plastiikkakirurgiasta. Tällainen
osaaminen on meillä yksittäisten henkilöiden
varassa. Koska leikkauksiin liittyy paitsi yleisiä myös
yksilöllisiä riskejä, ei lainsäädännöllä ole
tarkoituksenmukaista vaatia niihin ryhtymistä.
Hoidon järjestäminen
Valiokunnalle esitetyn asetusluonnoksen mukaan edellytetään,
että diagnostiikasta ja hoidosta vastaa tähän
perehtynyt moniammatillinen työryhmä, jota johtaa
psykiatrian erikoislääkäri. Diagnosoinnin
ja hoidon oikeellisuuden varmistamiseksi hoidot tullaan keskittämään
kahteen yliopistosairaalaan (Helsinki ja Tampere). Sukuelinkirurgiset
leikkaukset tullaan jatkossa suorittamaan vain Helsingin yliopistollisessa sairaalassa.
Valiokunta pitää suunniteltua hoidon keskittämistä perusteltuna
tarvittavan asiantuntemuksen ja sen jatkuvan karttumisen turvaamiseksi. Diagnoosin
harvinaisuuden vuoksi on kuitenkin turvattava työryhmien
välinen yhteistyö, konsultointi ja jatkuva itsearviointi.
Esitetyn asetusluonnoksen mukaan lain edellyttämän
lääketieteellisen selvityksen laatii potilasta
tutkivan ja hoitavan sairaalan psykiatrian erikoislääkäri.
Lisäksi toisen sairaalan psykiat-rian erikoislääkärin
tulee tapaamalla potilas henkilökohtaisesti selvittää,
että sukupuolen vahvistamisen lääketieteelliset
edellytykset täyttyvät. Lausunnon lääketieteellisten
edellytysten täyttymisestä tulee olla molempien
psykiatrian erikoislääkäreiden yhteisesti
allekirjoittama. Näin ollen, kun vaadittavan diagnoosin
saaminen edellyttää kahden eri hoitoyksikössä työskentelevän
psykiatrian erikoislääkärin tutkimusta,
tulee Suomessa olla vähintään kaksi tutkimusyksikköä.
Potilasmäärien pienuudesta johtuen riittävän käytännön
ammattitaidon saavuttaminen ja ylläpito saattaa erityisesti
kirurgisten toimenpiteiden osalta vaatia hoidon edelleen keskittämistä siten,
että on perusteltua kehittää pohjoismaista yhteistyötä asiantuntevan
hoidon turvaamiseksi.
Avioliittoa ja rekisteröityä parisuhdetta
koskeva edellytys
Sukupuolen vaihtamisen edellytyksenä on myös selvitys
siitä, että hakija on steriloitu tai muusta syystä lisääntymiskyvytön.
Lisäksi edellytyksenä on, että hakija
on täysi-ikäinen, Suomen kansalainen tai että hänellä on
kotipaikka Suomessa eikä hän ole avioliitossa
tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Valiokunta
pitää vaatimuksia perusteltuina muutoin, mutta
avioliittoa koskevan edellytyksen osalta valiokunta katsoo lakivaliokunnan
tavoin, että vaatimus tuntuu kohtuuttomalta niiden henkilöiden
kannalta, jotka ovat avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa
ja jotka haluavat jatkaa suhdettaan, vaikka toinen hakee sukupuolen
vahvistamista. Selvitysten mukaan transseksuaalit ovat useammin
naimattomia kuin väestö keskimäärin,
lisäksi osa liitoista jo hoitoprosessin aikana päättyy
eroon. Valiokunta katsoo, että tapausten harvalukuisuudesta
huolimatta olisi lainsäädännössä kunnioitettava
parisuhteen jatkuvuutta ja mahdollistettava parisuhteen jatkuminen
oikeudellisena instituutiona myös muutetun sukupuolen vahvistamisen
jälkeen.
Lakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että säännös,
jonka mukaan vahvistamisen edellytyksenä on, ettei henkilö ole
avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa,
on asianmukainen nykyisen henkilöoikeudellisen sääntelyn
johdonmukaisuuden kannalta. Avioliitto on miehen ja naisen välinen
ja rekisteröity parisuhde samaa sukupuolta olevien henkilöiden
oikeussuhde. Lakivaliokunta pitää tärkeänä,
ettei sukupuolen vahvistaminen muuta tätä järjestelyä eli
kyse on erillisistä instituutioista. Lakivaliokunta toteaa kuitenkin,
ettei lainsäädännön johdonmukaisuus
edellytä niin yksioikoista ratkaisua kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan.
Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että lakiehdotusta
täydennetään säännöksillä avioliiton
muuntumisesta sukupuolenvahvistamisen yhteydessä rekisteröidyksi
parisuhteeksi ja rekisteröidyn parisuhteen muuntumisesta
avioliitoksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotusta
kannatettavana erityisesti siitä syystä, että niissä sinänsä harvalukuisissa
tapauksissa, joissa osapuolet haluavat jatkaa liittoaan, turvattaisiin
suhteen jatkuvuudelle perustuvien oikeusvaikutusten säilyminen,
ja esittää mainitun säännöksen
lisäämistä lakiin.
Potilaan läheisten tukeminen
Valiokunta on esityksen käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt
huomiota potilaan läheisten, erityisesti alaikäisten
lasten asemaan. Valiokunta toteaa, että potilaalle yksilöllisesti
kuuluva oikeus hoitoon ei ole riippuvainen hänen siviilisäädystään
tai vanhemmuudestaan. Vanhemman hoidolla ja kuntoutuksella, hänen
kärsimyksensä lievittämisellä ja
fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakykynsä parantamisella
voidaan helpottaa myös lapsen tilannetta.
Valiokunta pitää samalla tärkeänä korostaa, että potilaalle
annettavan psykologisen tuen lisäksi tukea tulisi antaa
hänen läheisilleen ja erityisesti alaikäisille
lapsilleen. Psykiatrisesta ja somaattisesta sairaanhoidosta tiedetään,
että vanhemman sairaus voi merkittävästi
vaikuttaa varsinkin pieneen tai murrosikäiseen lapseen. Palvelujärjestelmämme
haasteena siten yleisemminkin on, miten vaikeasta sairaudesta kärsi-vien
vanhempien lapsia pystytään psyykkisesti ja sosiaalisesti
tukemaan.
Ulkomaisen päätöksen tunnustaminen
Lakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota
siihen, ettei lakiehdotuksessa ole säännöksiä vieraassa
valtiossa tehdyn sukupuolen vahvistamista koskevan päätöksen
tunnustamisesta. Tämä merkitsee sitä,
ettei ulkomailla tehtyä ratkaisua tunnusteta, vaan asia
olisi käsiteltävä Suomessa uudelleen.
Lakivaliokunnan mukaan menettely ei vastaa kansainvälisyksityisoikeudellisen
sääntelyn lähtökohtana olevan
vieraassa valtiossa asianmukaisesti muotoutuneen oikeussuhteen suojaamisen
tavoitetta. Tämän lähtökohdan
mukaisten säännösten perusteella Suomessa
tunnustetaan laajalti ulkomaisia muun muassa nimeä, huoltajuutta,
avioliittoa ja rekisteröityä parisuhdetta koskevia
ratkaisuja. Lakivaliokunta katsoo, että lakiehdotusta on
täydennettävä säännöksellä vieraassa
valtiossa tehdyn oikeudellisen sukupuolen vaihtamista koskevan ratkaisun
tunnustamisesta. Tämän perusteella sosiaali- ja
terveysvaliokunta esittää mainitun säännöksen
lisäämistä lakiin.
Väestötietojen luovuttaminen
Väestötietolain 6 luvussa säädetään
väestötietojärjestelmässä olevien
tietojen julkisuudesta ja luovuttamisesta. Väestötietojärjestelmään
merkittyjen vahvistettua sukupuolta koskevien tietojen lisäksi
voidaan luovuttaa myös aikaisemmat esimerkiksi henkilötunnusta
ja etunimeä koskevat tiedot. Lakivaliokunta pitää välttämättömänä,
että väestötietolain luovuttamista koskevia säännöksiä tältä osin
uudistetaan.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan luovuttamista
koskevat säännökset käsitellään
väestötietolain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Tällöin myös sukupuolen vaihdokseen liittyvien
tietojen luovuttaminen tarkastellaan laajemmassa yhteydessä.
Lakivaliokunta katsoo, että transseksuaalien sukupuolen
vahvistamiseen liittyvien tietojen luovuttaminen tulee rajoittaa
niihin tapauksiin, joissa se on erityisistä syistä välttämätöntä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy lakivaliokunnan esittämään
kantaan ja edellyttää, että säännösten
uudistamiseen pikaisesti ryhdytään.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki sukupuolen vahvistamisesta eräissä tapauksissa
Lain nimike.
Lakiehdotuksen perusteluista käy ilmi, että lakiehdotuksen
tarkoituksena ei ole säännellä niitä tilanteita,
joissa tarve väestötietojärjestelmässä olevan
sukupuolta koskevan merkinnän korjaamiseen johtuu siitä,
että tiedon merkitsemisessä on tapahtunut virhe
taikka henkilötunnus muusta syystä on muutettava
sen vuoksi, ettei se vastaa biologista sukupuolta. Koska lakiehdotus
tarkoittaa tapauksia, joissa henkilö haluaa sukupuolen
vahvistamista transsukupuolisuutensa vuoksi, ehdottaa sosiaali-
ja terveysvaliokunta lakivaliokunnan esittämin tavoin,
että lain nimike muutetaan vastaamaan selkeämmin
sen soveltamisalaa.
1 §. Vahvistamisedellytykset.
Pykälän 3 kohdan mukaan edellytyksenä on,
ettei henkilö ole avioliitossa tai virallistetussa parisuhteessa. Eduskunta
muutti hallituksen esityksen HE 200/2000 vp käsittelyn
yhteydessä virallistetun parisuhteen sijasta instituution
nimeksi rekisteröity parisuhde. Valiokunta ehdottaa tätä tarkoittavan
muutoksen tekemistä pykälän 3 kohtaan.
2 §. Poikkeaminen vahvistamisedellytyksistä.
Pykälän 1 momentti sisältää poikkeussäännöksen
1 §:n 3 kohdan säännöksestä.
Avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa
oleva voidaan vahvistaa vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvaksi, jos
aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli
antaa siihen henkilökohtaisesti suostumuksensa. Sosiaali-
ja terveysvaliokunta ehdottaa, että säädöstekstissä lakivaliokunnan esittämää täsmällisemmin
ilmaistaisiin se, että toiselta osapuolelta tarvitaan oikeaan
informaatioon perustuva suostumus. Näin toisen osapuolen
tahdonilmaisu sisältää suostumuksen myös avioliiton
tai parisuhteen muuttumiselle. Asian merkityksen vuoksi aviopuolison
tai rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen olisi annettava
suostumus maistraatille henkilökohtaisesti. Riittävää ei
siten olisi esimerkiksi kirjeitse tai muutoin lähetetyssä asiakirjassa
annettu suostumus.
Pykälän 2 momentin mukaan avioliitto muuttuu
rekisteröidyksi parisuhteeksi ja rekisteröity
parisuhde vastaavasti avioliitoksi. Sana "muuttuu" ei merkitse sitä,
että olemassa olleen oikeussuhteen
vaikutukset katkeaisivat, vaikka oikeussuhde
muuttuu nimikkeeltään. Oikeussuhteen
jatkuvuus on osapuolten kannalta merkittävää esimerkiksi
sen vuoksi, että oi-keus perhe-eläkkeeseen kuolleen
osapuolen jälkeen riippuu useiden lakien mukaan siitä,
että avioliitto (rekisteröity parisuhde) on solmittu ennen
tiettyä ikää ja jatkunut tietyn ajan
ennen edunjättäjän kuolemaa. Myös
yleisen perhelainsäädännön kannalta
suhteen jatkuvuudelle perustuva konstruktio on perusteltu osoittaessaan muun
muassa sen, ettei vaihdoksen hetkellä synny oikeutta vaatia
ositusta ja että suhteen kesto parisuhteen aikanaan purkautuessa
ja toisen vaatiessa osituksen sovittelua lasketaan sen alusta eikä sukupuolen
vaihdoksesta lukien, kuten lakivaliokunta lausunnossaan toteaa.
Pykälän 3 momentin mukaan merkintä avioliiton
tai rekisteröidyn parisuhteen muuttumisesta tehdään
väestötietojärjestelmään
samassa yhteydessä kuin merkintä vahvistetusta
sukupuolesta tehdään.
Lisätyn pykälän johdosta 2—5
pykälät muuttuvat 3—6 pykäläksi.
7 §. Ulkomaisen päätöksen
tunnustaminen.
Pykälän mukaan vieraassa valtiossa vahvistettu päätös
henkilön kuulumisesta vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin
hänet on Suomen väestötietojärjestelmään
merkitty on Suomessa pätevä ilman eri vahvistusta.
Vieraassa valtiossa tehdyn sukupuolenvahvistamisen tunnustamisen edellytyksenä on,
että päätös on lainvoimainen ja
että henkilöllä on hyväksyttävä liittymä val-tioon,
jossa päätös on tehty. Tällainen
liittymä on kansalaisuus tai asuinpaikka. Kansainvälisen yksityisoikeuden yleisiin
oppeihin
kuuluvan ordre public -periaatteen nojalla ulkomainen päätös
voitaisiin silti jättää tunnustamatta,
jos tunnustaminen johtaisi Suomessa oikeusjärjestyksen
perusteiden vastaisiin tuloksiin.
Lisätyn pykälän johdosta lakiehdotuksen
6 pykälä muuttuu 8 pykäläksi.
2. Laki steriloimislain 1 ja 4 §:n muuttamisesta
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen 4 §:n
1 momentin 4 kohtaan sisältyvän valtuutussäännöksen
täsmentämistä ja sen kirjoittamista selkeyden
vuoksi omaksi momentikseen 4 §:ään.