Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Lakiehdotus transseksuaalin oikeudellisen sukupuolen vahvistamisesta sekä sukupuolen muuttamisen oikeudellisista vaikutuksista on tarpeellinen transseksuaalien oikeuksien turvaamiseksi, nykyisten ongelmien vähentämiseksi sekä heidän yhteiskuntaan sopeutumisensa helpottamiseksi. Lain säätämisellä voidaan toteuttaa perustuslaissa julkiselle vallalle asetettua velvoitetta perus-ja ihmisoikeuksien turvaamisesta. Eduskunnan oikeusasiamies on viimeisen 10 vuoden aikana tehnyt kaksi esitystä sosiaali- ja terveysministeriölle lainsäädännön aikaansaamiseksi ja pitänyt lakia kiireellisesti toteutettavana.

Ehdotettu laki paitsi lisää potilaiden yhdenvertaista kohtelua myös selkiyttää maistraattien toimintaa, kun sukupuolen vahvistamiselle säädetään yhtenäiset edellytykset ja määritetään nykyistä selkeämmin ajankohta, jolloin sukupuolen vahvistaminen on mahdollista.

Sukupuolen vahvistamisen lääketieteellisistä edellytyksistä

Lakiehdotuksen mukaan väestötietojärjestelmään merkityn sukupuolen vahvistaminen vastakkaiseksi edellyttää, että henkilö esittää lääketieteellisen selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että hän elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa. Transseksuaalisuus on kansainvälisen tautiluokituksen (WHO:n ICD) mukainen psykiatrinen häiriö. Keskeistä transseksuaalisuudessa on ristiriita psyykkisesti koetun ja fyysisen sukupuolen välillä, jolloin henkilöllä on pysyvä vakaumus kuulumisestaan vastakkaiseen sukupuoleen ja voimakas halu muuttaa sukupuolista asemaa elääkseen siten, että hänen ulkoinen olemuksensa vastaa hänen mielikuvaansa itsestään. Taudin etiologia on useiden muiden psykiatristen tautien ja häiriöiden tavoin runsaista tutkimuksista huolimatta selvittämättä. Lääketieteessä on vakiintunut häiriön hoito- ja kuntouttamismuotoja, joilla potilaan kärsimystä voidaan lieventää ja hänen toimintakykyään voidaan parantaa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan transseksuaalisuuden diagnostiikka ja hoito on pitkäkestoista ja moniongelmaista. Diagnostisessa tutkimuksessa paneudutaan tutkittavan kehityshistoriaan, sukupuoli-identiteetin kehitykseen ja elämäntilanteeseen. Yksilöllisten ja perhehaastattelujen lisäksi käytetään psykologisia testauksia diagnoosin varmistamiseksi.

Diagnoosia seuraa puolitoista—kaksi vuotta kestävä käytännön testi, jonka aikana voidaan aloittaa hormonihoito, pukeutuminen vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin ja uuden roolin harjoittelu käytännössä. Sukupuolen korjausleik-kauksia tehdään vasta psykiatristen tutkimusten, hormonihoidon aloituksen ja tosielämän kokeen jälkeen. Henkilön juridisen sukupuolen vahvistaminen ajoittuu käytännössä vaiheeseen, jossa diagnoosi on varmistettu ja lisääntymiskyvyttömyys todettu ja vastakkaisen sukupuolen roolissa eläminen ja hormonihoidot jatkuvat tosielämän kokeen jälkeen. Potilas voi hakea vahvistamista vasta saatuaan lausunnon edellä luetelluista seikoista.

Ehdotuksessa ei aseteta sukupuolen vahvistamisen edellytykseksi sukupuolen korjausleik-kauksia. Tämä on valiokunnan näkemyksen mukaan perusteltua, koska hoitotoimet määräytyvät potilaalle niistä saatavan hyödyn perusteella tai muilla hoidollisilla kriteereillä. Kaikki potilaat eivät hyödy kirurgisista toimista tai eivät tarvitse niitä elämäntilanteensa parantamiseksi, tai muut sairaudet saattavat estää hoitojen toteuttamisen. Lisäksi sukupuolielinkirurgiaa suorittavalta edellytetään monipuolista osaamista urologiasta, gynekologiasta ja plastiikkakirurgiasta. Tällainen osaaminen on meillä yksittäisten henkilöiden varassa. Koska leikkauksiin liittyy paitsi yleisiä myös yksilöllisiä riskejä, ei lainsäädännöllä ole tarkoituksenmukaista vaatia niihin ryhtymistä.

Hoidon järjestäminen

Valiokunnalle esitetyn asetusluonnoksen mukaan edellytetään, että diagnostiikasta ja hoidosta vastaa tähän perehtynyt moniammatillinen työryhmä, jota johtaa psykiatrian erikoislääkäri. Diagnosoinnin ja hoidon oikeellisuuden varmistamiseksi hoidot tullaan keskittämään kahteen yliopistosairaalaan (Helsinki ja Tampere). Sukuelinkirurgiset leikkaukset tullaan jatkossa suorittamaan vain Helsingin yliopistollisessa sairaalassa.

Valiokunta pitää suunniteltua hoidon keskittämistä perusteltuna tarvittavan asiantuntemuksen ja sen jatkuvan karttumisen turvaamiseksi. Diagnoosin harvinaisuuden vuoksi on kuitenkin turvattava työryhmien välinen yhteistyö, konsultointi ja jatkuva itsearviointi.

Esitetyn asetusluonnoksen mukaan lain edellyttämän lääketieteellisen selvityksen laatii potilasta tutkivan ja hoitavan sairaalan psykiatrian erikoislääkäri. Lisäksi toisen sairaalan psykiat-rian erikoislääkärin tulee tapaamalla potilas henkilökohtaisesti selvittää, että sukupuolen vahvistamisen lääketieteelliset edellytykset täyttyvät. Lausunnon lääketieteellisten edellytysten täyttymisestä tulee olla molempien psykiatrian erikoislääkäreiden yhteisesti allekirjoittama. Näin ollen, kun vaadittavan diagnoosin saaminen edellyttää kahden eri hoitoyksikössä työskentelevän psykiatrian erikoislääkärin tutkimusta, tulee Suomessa olla vähintään kaksi tutkimusyksikköä.

Potilasmäärien pienuudesta johtuen riittävän käytännön ammattitaidon saavuttaminen ja ylläpito saattaa erityisesti kirurgisten toimenpiteiden osalta vaatia hoidon edelleen keskittämistä siten, että on perusteltua kehittää pohjoismaista yhteistyötä asiantuntevan hoidon turvaamiseksi.

Avioliittoa ja rekisteröityä parisuhdetta koskeva edellytys

Sukupuolen vaihtamisen edellytyksenä on myös selvitys siitä, että hakija on steriloitu tai muusta syystä lisääntymiskyvytön. Lisäksi edellytyksenä on, että hakija on täysi-ikäinen, Suomen kansalainen tai että hänellä on kotipaikka Suomessa eikä hän ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Valiokunta pitää vaatimuksia perusteltuina muutoin, mutta avioliittoa koskevan edellytyksen osalta valiokunta katsoo lakivaliokunnan tavoin, että vaatimus tuntuu kohtuuttomalta niiden henkilöiden kannalta, jotka ovat avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa ja jotka haluavat jatkaa suhdettaan, vaikka toinen hakee sukupuolen vahvistamista. Selvitysten mukaan transseksuaalit ovat useammin naimattomia kuin väestö keskimäärin, lisäksi osa liitoista jo hoitoprosessin aikana päättyy eroon. Valiokunta katsoo, että tapausten harvalukuisuudesta huolimatta olisi lainsäädännössä kunnioitettava parisuhteen jatkuvuutta ja mahdollistettava parisuhteen jatkuminen oikeudellisena instituutiona myös muutetun sukupuolen vahvistamisen jälkeen.

Lakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että säännös, jonka mukaan vahvistamisen edellytyksenä on, ettei henkilö ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, on asianmukainen nykyisen henkilöoikeudellisen sääntelyn johdonmukaisuuden kannalta. Avioliitto on miehen ja naisen välinen ja rekisteröity parisuhde samaa sukupuolta olevien henkilöiden oikeussuhde. Lakivaliokunta pitää tärkeänä, ettei sukupuolen vahvistaminen muuta tätä järjestelyä eli kyse on erillisistä instituutioista. Lakivaliokunta toteaa kuitenkin, ettei lainsäädännön johdonmukaisuus edellytä niin yksioikoista ratkaisua kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan. Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että lakiehdotusta täydennetään säännöksillä avioliiton muuntumisesta sukupuolenvahvistamisen yhteydessä rekisteröidyksi parisuhteeksi ja rekisteröidyn parisuhteen muuntumisesta avioliitoksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotusta kannatettavana erityisesti siitä syystä, että niissä sinänsä harvalukuisissa tapauksissa, joissa osapuolet haluavat jatkaa liittoaan, turvattaisiin suhteen jatkuvuudelle perustuvien oikeusvaikutusten säilyminen, ja esittää mainitun säännöksen lisäämistä lakiin.

Potilaan läheisten tukeminen

Valiokunta on esityksen käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota potilaan läheisten, erityisesti alaikäisten lasten asemaan. Valiokunta toteaa, että potilaalle yksilöllisesti kuuluva oikeus hoitoon ei ole riippuvainen hänen siviilisäädystään tai vanhemmuudestaan. Vanhemman hoidolla ja kuntoutuksella, hänen kärsimyksensä lievittämisellä ja fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakykynsä parantamisella voidaan helpottaa myös lapsen tilannetta.

Valiokunta pitää samalla tärkeänä korostaa, että potilaalle annettavan psykologisen tuen lisäksi tukea tulisi antaa hänen läheisilleen ja erityisesti alaikäisille lapsilleen. Psykiatrisesta ja somaattisesta sairaanhoidosta tiedetään, että vanhemman sairaus voi merkittävästi vaikuttaa varsinkin pieneen tai murrosikäiseen lapseen. Palvelujärjestelmämme haasteena siten yleisemminkin on, miten vaikeasta sairaudesta kärsi-vien vanhempien lapsia pystytään psyykkisesti ja sosiaalisesti tukemaan.

Ulkomaisen päätöksen tunnustaminen

Lakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, ettei lakiehdotuksessa ole säännöksiä vieraassa valtiossa tehdyn sukupuolen vahvistamista koskevan päätöksen tunnustamisesta. Tämä merkitsee sitä, ettei ulkomailla tehtyä ratkaisua tunnusteta, vaan asia olisi käsiteltävä Suomessa uudelleen. Lakivaliokunnan mukaan menettely ei vastaa kansainvälisyksityisoikeudellisen sääntelyn lähtökohtana olevan vieraassa valtiossa asianmukaisesti muotoutuneen oikeussuhteen suojaamisen tavoitetta. Tämän lähtökohdan mukaisten säännösten perusteella Suomessa tunnustetaan laajalti ulkomaisia muun muassa nimeä, huoltajuutta, avioliittoa ja rekisteröityä parisuhdetta koskevia ratkaisuja. Lakivaliokunta katsoo, että lakiehdotusta on täydennettävä säännöksellä vieraassa valtiossa tehdyn oikeudellisen sukupuolen vaihtamista koskevan ratkaisun tunnustamisesta. Tämän perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää mainitun säännöksen lisäämistä lakiin.

Väestötietojen luovuttaminen

Väestötietolain 6 luvussa säädetään väestötietojärjestelmässä olevien tietojen julkisuudesta ja luovuttamisesta. Väestötietojärjestelmään merkittyjen vahvistettua sukupuolta koskevien tietojen lisäksi voidaan luovuttaa myös aikaisemmat esimerkiksi henkilötunnusta ja etunimeä koskevat tiedot. Lakivaliokunta pitää välttämättömänä, että väestötietolain luovuttamista koskevia säännöksiä tältä osin uudistetaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan luovuttamista koskevat säännökset käsitellään väestötietolain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Tällöin myös sukupuolen vaihdokseen liittyvien tietojen luovuttaminen tarkastellaan laajemmassa yhteydessä.

Lakivaliokunta katsoo, että transseksuaalien sukupuolen vahvistamiseen liittyvien tietojen luovuttaminen tulee rajoittaa niihin tapauksiin, joissa se on erityisistä syistä välttämätöntä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy lakivaliokunnan esittämään kantaan ja edellyttää, että säännösten uudistamiseen pikaisesti ryhdytään.