Perustelut

Hallituksen esityksen mukaan ammattihenkilölain mukaisia nimikkeitä ehdotetaan muutettavaksi tässä vaiheessa vain siltä osin kuin terveydenhuollon ammatinharjoittamista ja ammattihenkilölainsäädäntöä koskeneessa selvityksessä vuodelta 2001 (työryhmämuistio 2001:4 STM) ehdotettiin. Hammashuoltajan nimikkeen muuttaminen suuhygienistiksi on tarpeellinen, koska hammashuoltajan nimike on tutkintonimikkeissäkin muutettu suuhygienistiksi. Tämä selventää tilannetta työmarkkinoilla.

Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan lisätä uusia ammatteja niiden joukkoon, jotka voivat harjoittaa ammattiaan laillistettuna ammatinharjoittajana. Tällaiselle on kuitenkin yhteiskunnan demografiseen kehitykseen ja kuntien kiristyneisiin taloustilanteisiin liittyviä perusteluja, ja siksi vastalauseessa esitetään, että geronomitutkinto lisätään niiden tutkintojen joukkoon, joille Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

Lain olennainen sisältö on, että siinä tarkoitetuilla henkilöillä on oikeus harjoittaa tiettyä terveydenhuollon ammattia tai käyttää terveydenhuollossa vakiintunutta ammattinimikettä. Ammatinharjoittamisoikeus ja nimikesuoja määräytyvät henkilön saaman koulutuksen perusteella. Ne ovat henkilöön sidottuja ja oikeuttavat hänet harjoittamaan ammattia tai käyttämään ammattinimikettä riippumatta siitä, kenen työnantajan palveluksessa hän kulloinkin työskentelee vai toimiiko hän itsenäisenä ammatinharjoittajana.

Osaa terveysalan aineita oppisisältöinään sisältävistä ammattikorkeakoulututkinnoista ei ole laillistettu tämän terveydenhuoltohenkilöstön ammatinharjoittamislainsäädännön mukaan. Eräs tällainen koulutus on geronomitutkinto, vaikka se sisällöltään antaisi edellytyksiä tutkinnon rekisteröimiseksi terveydenhuollon ammatinharjoittamislainsäädäntöön.

Geronomitutkinto on 210 opintopisteen ammattikorkeakoulututkinto, jossa yhdistyy kahden vanhustyön sektorin, sosiaali- ja terveysalan vanhustyön osaaminen. Koulutusohjelmassa opiskelija hankkii laaja-alaiset valmiudet toimia vanhustyön asiantuntijana. Koulutusohjelman tärkeimpiä opintosisältöjä ovat vanhenemiseen ja vanhuuteen liittyvät ilmiöt, vanhustyössä käytettävät hoitotyön ja sosiaalityön menetelmät sekä vanhustyön palvelujärjestelmän arviointi ja kehittäminen.

Geronomitutkintoa on kehitetty pitkäjänteisesti yhteiskunnan väestökehitystä ajatellen sekä vanhuspolitiikan sisällön tarpeet huomioiden. Vanhustyöllä tulee olemaan entistä merkittävämpi osa sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä, ja se on kriittinen osa-alue, jossa ratkaistaan peruspalveluidemme toimivuus palveluiden laadun, henkilöstön riittävyyden ja palveluiden rahoituksen osalta. Kysymys on vanhustenhuollon kehittämisestä, uudenlaisten toimintamuotojen kehittämisestä ja vahvistamisesta, jotta tulevista haasteista selvittäisiin. Tälle työlle pitää antaa sen tarvitsema tila ja arvostus.

Siksi ehdotamme, että geronomin tutkinto otetaan mukaan terveydenhuoltohenkilöstön ammatinharjoittamislainsäädäntöön ja näin tunnustetaan se yhteiskunnan kannalta merkittävä ammattitaito, jonka tutkinnon suorittaneet käytännön ja teorian tietoina ja taitoina saavat.