Perustelut
Hallituksen esityksen mukaan ammattihenkilölain mukaisia
nimikkeitä ehdotetaan muutettavaksi tässä vaiheessa
vain siltä osin kuin terveydenhuollon ammatinharjoittamista
ja ammattihenkilölainsäädäntöä koskeneessa
selvityksessä vuodelta 2001 (työryhmämuistio
2001:4 STM) ehdotettiin. Hammashuoltajan nimikkeen muuttaminen suuhygienistiksi
on tarpeellinen, koska hammashuoltajan nimike on tutkintonimikkeissäkin
muutettu suuhygienistiksi. Tämä selventää tilannetta
työmarkkinoilla.
Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan lisätä uusia
ammatteja niiden joukkoon, jotka voivat harjoittaa ammattiaan laillistettuna
ammatinharjoittajana. Tällaiselle on kuitenkin yhteiskunnan demografiseen
kehitykseen ja kuntien kiristyneisiin taloustilanteisiin liittyviä perusteluja,
ja siksi vastalauseessa esitetään, että geronomitutkinto
lisätään niiden tutkintojen joukkoon,
joille Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää hakemuksesta
oikeuden harjoittaa ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.
Lain olennainen sisältö on, että siinä tarkoitetuilla
henkilöillä on oikeus harjoittaa tiettyä terveydenhuollon
ammattia tai käyttää terveydenhuollossa
vakiintunutta ammattinimikettä. Ammatinharjoittamisoikeus
ja nimikesuoja määräytyvät henkilön
saaman koulutuksen perusteella. Ne ovat henkilöön
sidottuja ja oikeuttavat hänet harjoittamaan ammattia tai
käyttämään ammattinimikettä riippumatta
siitä, kenen työnantajan palveluksessa hän
kulloinkin työskentelee vai toimiiko hän itsenäisenä ammatinharjoittajana.
Osaa terveysalan aineita oppisisältöinään
sisältävistä ammattikorkeakoulututkinnoista
ei ole laillistettu tämän terveydenhuoltohenkilöstön ammatinharjoittamislainsäädännön
mukaan. Eräs tällainen koulutus on geronomitutkinto, vaikka
se sisällöltään antaisi edellytyksiä tutkinnon
rekisteröimiseksi terveydenhuollon ammatinharjoittamislainsäädäntöön.
Geronomitutkinto on 210 opintopisteen ammattikorkeakoulututkinto,
jossa yhdistyy kahden vanhustyön sektorin, sosiaali- ja
terveysalan vanhustyön osaaminen. Koulutusohjelmassa opiskelija
hankkii laaja-alaiset valmiudet toimia vanhustyön asiantuntijana.
Koulutusohjelman tärkeimpiä opintosisältöjä ovat
vanhenemiseen ja vanhuuteen liittyvät ilmiöt,
vanhustyössä käytettävät
hoitotyön ja sosiaalityön menetelmät sekä vanhustyön palvelujärjestelmän
arviointi ja kehittäminen.
Geronomitutkintoa on kehitetty pitkäjänteisesti
yhteiskunnan väestökehitystä ajatellen
sekä vanhuspolitiikan sisällön tarpeet
huomioiden. Vanhustyöllä tulee olemaan entistä merkittävämpi
osa sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä, ja
se on kriittinen osa-alue, jossa ratkaistaan peruspalveluidemme
toimivuus palveluiden laadun, henkilöstön riittävyyden
ja palveluiden rahoituksen osalta. Kysymys on vanhustenhuollon kehittämisestä,
uudenlaisten toimintamuotojen kehittämisestä ja
vahvistamisesta, jotta tulevista haasteista selvittäisiin.
Tälle työlle pitää antaa sen
tarvitsema tila ja arvostus.
Siksi ehdotamme, että geronomin tutkinto otetaan mukaan
terveydenhuoltohenkilöstön ammatinharjoittamislainsäädäntöön
ja näin tunnustetaan se yhteiskunnan kannalta merkittävä ammattitaito,
jonka tutkinnon suorittaneet käytännön
ja teorian tietoina ja taitoina saavat.