Perustelut

Talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään. Lain uudistaminen on tärkeää yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kannalta.

Uudella lailla korvataan vanha ja osin vaikeaselkoinen konkurssisääntö. Lukuun ottamatta julkisselvitystä koskevia säännöksiä laki ei olennaisesti muuta nykytilaa. Konkurssilaki on yleislaki, jota sovelletaan kaikkiin yrityksiin ja oikeushenkilöihin niiden yhteisömuodosta, toimialasta ja koosta riippumatta sekä luonnollisiin henkilöihin ja kuolinpesiin. Julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä ei voida asettaa konkurssiin.

Valiokunta yhtyy siihen, mitä hallituksen esityksessä on asetettu lain uudistamisen tavoitteiksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että maksukyvyttömyysmenettely on joustavaa, tehokasta ja nopeaa, jotta voidaan välttää tarpeettomia kustannuksia ja turvata eri osapuolten edut ja oikeudet. Lain mukaan velallista on kohdeltava asiallisesti ja hänen etunsa on otettava pesän selvityksessä asianmukaisesti huomioon. Jossain määrin yrittäjien asemaa parantaa se, että konkurssipesän varoista on myönnettävä avustusta avoimen yhtiön yhtiömiehelle, kommandiittiyhtiön vastuunalaiselle yhtiömiehelle ja osakeyhtiön johtoon kuuluvalle osakkeenomistajalle, joka on hankkinut yhtiöstä pääasiallisen toimeentulonsa, sekä hänen elatuksensa varassa oleville.

Konkurssin ohella Suomen lainsäädännön muut maksukyvyttömyysmenettelyt ovat yrityksen saneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely, joista säädetään erillisissä laeissa. Yrityksen saneerauksen tarkoituksena on taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttäminen. Saneerausmenettelyssä voidaan tuomioistuimen vahvistamalla saneerausohjelmalla määrätä velallisen varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä. Yksityishenkilön velkajärjestelyssä tuomioistuin voi maksukyvyttömän yksityishenkilön taloudellisen tilanteen korjaamiseksi määrätä hänen velkojaan koskevista järjestelyistä.

Velallisen toimintakelpoisuuden rajoitukset

Lakiehdotuksen mukaan konkurssivelallisen kelpoisuuden muussa lainsäädännössä säädetyt rajoitukset johonkin toimeen tai tehtävään ovat voimassa konkurssin alkamisen ja pesäluettelon vahvistamisen välisen ajan, kuitenkin enintään neljä kuukautta. Konkurssilain säännökset tältä osin ovat toissijaisia. Toimintakelpoisuuden rajoituksia lainsäädännössä on lukuisia, muun muassa yhteisölainsäädännössä.

Voimassa olevan konkurssisäännön mukaan rajoitukset ovat voimassa siihen saakka, kun konkurssituomio on annettu. Konkurssi katsotaan päättyneeksi tuomioon. Uuden lain mukainen enintään neljän kuukauden toimintakelpoisuuden rajoitus on lyhyempi kuin mitä nykyisin yleensä kuluu aikaa konkurssin alkamisesta konkurssituomioon.

Talousvaliokunta pitää asianmukaisena, että toimintakelpoisuuden rajoitukset ovat voimassa vain sen ajan, jota konkurssipesän selvittämisen kannalta voidaan pitää riittävänä, eikä konkurssivelallisen oikeutta hankkia toimeentuloansa työllä, ammatilla tai elinkeinolla rajoiteta perusteettoman kauan.

Julkisselvitys

Lakiehdotuksessa on uudet säännökset julkisselvityksestä. Tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen esityksestä päättää, että konkurssi jatkuu julkisselvityksenä, jos sitä voidaan pitää perusteltuna pesän varojen vähäisyyden taikka velalliseen tai konkurssipesään kohdistuvien selvitystarpeiden tai muun erityisen syyn vuoksi. Kun päätös julkisselvityksestä on tehty, pesänhoitajan määräys ja velkojien päätösvalta konkurssissa lakkaavat. Julkisselvityksessä olevan konkurssipesän hallintoa hoitaa konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä, jonka haltuun konkurssipesään kuuluva omaisuus on luovutettava.

Talousvaliokunta pitää julkisselvityksen mahdollisuutta tärkeänä uudistuksena, kun epäillään pesään kohdistuvia väärinkäytöksiä. Julkisselvityksen mahdollisuus on omiaan ennalta ehkäisemään talousrikollisuutta ja harmaata taloutta. Lakiehdotuksen mukaan julkisselvityksestä aiheutuvat konkurssimenettelyn kustannukset maksetaan konkurssiasiamiehen päätöksellä valtion varoista siltä osin kuin konkurssipesän varat eivät riitä niihin. Jotta julkisselvitystä voidaan hyödyntää tehokkaasti, se edellyttää riittävästi varoja selvityskustannusten kattamiseen.

Velkavastuu konkurssin jälkeen

Lakiehdotuksen mukaan velallinen ei vapaudu vastaamasta niistä konkurssisaatavista, joille konkurssissa ei kerry täyttä suoritusta. Velallinen vastaa veloista myös sillä omaisuudella, jonka velallinen vastaisuudessa saa. Säännös vastaa voimassa olevaa lakia. Tällä on merkitystä erityisesti luonnollisille henkilöille. Konkurssi johtaa yleensä oikeushenkilön purkautumiseen, mutta yrittäjillä voi olla myös yritystoiminnasta johtuvia henkilökohtaisia vastuita. Luonnollisen henkilön velkavastuita voidaan ratkoa yksityishenkilön velkajärjestelyllä, mutta velkajärjestely ja maksuohjelma on käytännössä este uuden yrittäjyyden alulle.

Konkurssi ja uusi alku konkurssin jälkeen

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että maksukyvyttömyysmenettelystä aiheutuvaa kielteistä leimaa saadaan vähenemään. Rehellinen konkurssi voidaan nähdä myös kokemuksena ja oppimisena, joka tukee yritystoiminnan uutta alkua. Leimautuminen saattaa johtaa liian myöhäiseen hakeutumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn. Jos yritys hakeutuu riittävän ajoissa maksukyvyttömyysmenettelyyn, taloudellisissa vaikeuksissa oleva mutta muutoin elinkelpoinen yritys pystytään ehkä vielä pelastamaan yrityksen saneerauksessa. Lakiehdotuksen mukaan konkurssi voi päättyä myös sovintoon niin, että velallinen ja velkoja voivat tehdä sopimuksen velkojen maksamisesta ja velallisen omaisuuden käyttämisestä velkojen maksuun laissa säädetyin ehdoin ilman, että siihen vaaditaan kaikkien velkojien suostumus.

Konkurssilakiehdotuksen mukaan konkurssin alettua velallinen menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan ja omaisuus siirtyy velkojien hallintaan. Tämä vanha periaate mainitaan nyt laissa. Velallisen määräysvallan menetys koskee kaikkea konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta ja kaikenlaisia määräystoimia. Päätösvaltaa konkurssipesässä käyttävät velkojat, jollei asia lain mukaan kuulu pesänhoitajan päätettäväksi tai hoidettavaksi.

Euroopassa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen johtaa todennäköisesti velallisen määräysvallan menettämiseen tai sen kaventumiseen yrityksessä. Yhdysvalloissa konkurssilainsäädännön saneeraussäännöksissä (11 luku) suositaan menettelyä, jossa yrittäjä säilyttää määräysvallan yrityksessä. Siellä korostetaan, että velallinen tuntee parhaiten yrityksensä tilan. Velallisella on oikeus ehdottaa tuomioistuimelle yrityksen saneeraussuunnitelma neljän kuukauden kuluessa menettelyn alkamisesta. Sen jälkeen sama oikeus on myös velkojilla. Yhdysvaltain säännösten mukaan tavoitteena on yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja varsinaisen konkurssin haitallisten vaikutusten välttäminen. Menettely on markkinoiden hyväksymä, ja sen käynnistäminen parantaa yrityksen rahoitusmahdollisuuksia ja -asemaa.

Yhdysvalloissa konkurssilainsäädäntö (7 luku: varsinainen konkurssi, 11 luku: yrityssaneeraus ja 13 luku: yksityishenkilön velkajärjestely) vaihtelee huomattavasti osavaltioittain, ja siellä on lukuisia muun muassa vakuudellisia velkoja, vahingonkorvausvelkoja ja julkisoikeudellisia saatavia koskevia rajoituksia ja poikkeuksia.

Talousvaliokunta edellyttää, että Suomessa tulee selvittää Yhdysvaltain tyyppistä henkilökohtaisen konkurssin käyttöönoton mahdollisuutta (7 luku), jossa velallinen on vapautettu maksamasta ennen konkurssia syntyneitä velkojaan tulevilla ansioillaan, mutta hän on vastuussa niistä omaisuudellaan asetettuun maksuvapautustasoon asti. Samalla tulee selvittää rinnakkaista menettelyä (13 luku), jossa velallinen on vapautettu maksamasta velkoja omaisuudellaan, mutta hän on vastuussa niistä ansioillaan.

Konkurssilakiehdotuksen säännös, jonka mukaan luonnollisen henkilön konkurssipesään ei kuulu hänen konkurssin alkamisen jälkeen saamansa omaisuus tai ansaitsemansa tulo, koskee vain konkurssia. Tuollainen omaisuus ja tulo on kuitenkin edelleen ulosmitattavissa. Ulosottolain osittaisuudistuksessa, joka tulee voimaan 1.3.2004, säädetään ulosottoperusteen 15 tai 20 vuoden vanhentumisesta. Tämäkään ei kuitenkaan merkitse velan lopullista vanhentumista. Periaatteessa velka ei vanhene ollenkaan, jos vanhentuminen katkaistaan säädetyssä järjestyksessä. Vanhojen velkojen taakka on korkea kynnys muun muassa uuden yritystoiminnan aloittamiseen.

Hallituksen esityksessä on suppea kansainvälinen vertailu. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että jatkossa konkurssilainsäädäntöä kehitetään myönteisten kansainvälisten kokemusten perusteella ja että vastaisuudessa otetaan painokkaammin huomioon niin sanottu fresh start -oppi eli yritystoiminnan uusi alku ja taloudellisissa vaikeuksissa olevan yritystoiminnan jatkaminen. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimushankkeessa selvitetään vuoden 2003 loppuun mennessä mahdollisuuksia kehittää taloudellisissa vaikeuksissa olevan liiketoiminnan neuvontapalveluja ja tervehdyttämistoimia julkisen vallan ja muiden osapuolten toimenpitein.

Hallitusohjelma

Hallitusohjelmassa todetaan, että konkurssi-, yrityssaneeraus- ja muuta maksukyvyttömyyslainsäädäntöä kehitetään elinkelpoisten yritysten tarpeettomien konkurssien välttämiseksi. Hallitus lupaa myös selvittää mahdollisuutta henkilökohtaiseen konkurssiin ja oman asunnon saamiseen niin sanotun suojaosuuden piiriin. Konkurssin tehneiden ja muiden maksuhäiriömerkinnöistä kärsivien yrittäjien edellytyksiä uuden yritystoiminnan aloittamiseen parannetaan luottotietolainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että ylivelkaantumisongelmien syntymisen ja niiden syvenemisen estämiseksi sekä maksukyvyttömyystilanteiden joustavaksi ja tehokkaaksi hoitamiseksi luodaan kattava toimenpideohjelma. Sosiaalisena tavoitteena on edistää ongelmiin joutuneiden yksityishenkilöiden ja perheiden mahdollisuuksia aktiiviseen elämään. Samalla parannetaan yrittäjätoiminnan edellytyksiä.

Talousvaliokunnan saaman tiedon mukaan oikeusministeriössä selvitetään keväällä 2004 mahdollisuutta henkilökohtaiseen konkurssiin, jolla yleensä tarkoitetaan automaattista veloista vapautumista konkurssimenettelyn päätyttyä, sekä oman asunnon turvaamista maksukyvyttömyysmenettelyssä.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että ehdotettu uusi konkurssilainsäädäntö saatetaan voimaan viivyttelemättä. Samalla valiokunta kiirehtii hallituksen ja oikeusministeriön lupaamien selvitysten tekemistä ja niiden perusteella valmisteltavien esitysten antamista eduskunnalle pikaisesti.