Ehdotus
Vaikka yhteiseen valuuttaan ja rahamarkkinoihin siirryttiin
EU-alueella jo vuonna 1999, arvopaperien säilytys- ja selvitystoiminnot
ovat edelleen epäyhtenäiset ja niissä käytetään
keskenään heikosti yhteensopivia kansallisia järjestelmiä ja toimintamalleja.
Komissio on analysoinut yhteismarkkinoiden esteitä arvopaperimarkkinoilla
erilaisissa selvityksissä ja yksilöinyt 15 merkittävää niin
kutsuttua Giovannini-estettä selvitystoiminnassa. Asetusehdotuksella
pyritään poistamaan useampia näistä esteistä.
Asetusehdotus on osa laajempaa EU:n arvopaperikaupan ja sen selvitystoiminnan
sekä arvopaperien säilytystoiminnan sääntelyn
uudistamishanketta, johon kuuluu lisäksi muun muassa ehdotus
rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin (MiFID)
uudelleentarkastelusta ja siihen liittyvä asetusehdotus,
ehdotus asetukseksi OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä
(EMIR)
sekä myöhemmin mahdollisesti annettava ehdotus
arvopaperilakidirektiiviksi (SLD).
Asetuksen tavoitteena on harmonisoida arvopaperikeskusten toimintaa
sisämarkkinoilla luomalla yhteisiä sääntöjä ja
standardeja. Arvopaperikeskuksille esitetään yhtenäisiä toimilupaehtoja
ja oikeutta tarjota toimilupansa mukaisia palveluja muihin jäsenvaltioihin
joko rajan yli tai sivuliikkeen kautta (niin sanottu EU-passi). Nykyinen
epäyhtenäinen sääntely ylläpitää esteitä valtioiden
rajat ylittäville arvopaperitapahtumille ja heikkoa toimintatehokkuutta,
sillä toimintatavat poikkeavat arvopaperikeskuksittain. Esimerkiksi
kansalliset selvitysaikataulut ja arvopaperikeskusten perus- ja
lisäpalvelut poikkeavat toisistaan ja toimilupa-
ja valvontavaatimuksissa on eroja. Lisäksi liikkeeseenlaskijoiden,
säilyttäjien, pörssien, keskusvastapuolten
ja arvopaperikeskusten keskinäiset tekniset ja juridiset
liittymät poikkeavat toisistaan merkittävästi.
Asetuksen strategisina tavoitteina on parantaa rajat ylittävien
tapahtumien turvallisuutta ja tehokkuutta sekä varmistaa
arvopaperikeskustoiminnalle tasapuoliset toimintaedellytykset. Muita
tavoitteita ovat muun muassa rajat ylittävän toiminnan
yksinkertaistaminen, sääntelyerojen poistaminen,
yhtenevät määritelmät arvopaperikeskusten
palveluille, selvityspalveluiden pirstoutuneisuuden vähentäminen
ja kansallisten arvopaperikeskusten monopoliasemien heikentäminen
lisäämällä kilpailua.
Asetuksen merkittävimmät markkinavaikutukset
liittyvät arvopaperimarkkinoiden avautumiseen ja kansallisten
raja-aitojen poistamiseen arvopaperikeskustoiminnassa. Ulkomaiset
arvopaperikeskukset voivat jatkossa tarjota EU-passillaan samoilla
edellytyksillä palveluja Suomeen kuin nykyinen kansallinen
arvopaperikeskus Euroclear Finland Oy. Samoin suomalainen arvopaperikeskus
voi tarjota palveluitaan muihin EU-maihin. Komissio arvioi, että lisääntyvä kilpailu
tehostaa palvelutuotantoa ja alentaa sitä kautta loppukäyttäjien,
sijoittajien ja liikkeeseenlaskijoiden palvelumaksuja. Tämä voi
toimintaan liittyvien suurtuotantoetujen vuoksi kiihdyttää eurooppalaisten
arvopaperikeskusten konsolidointikehitystä kohti tosiasiallisia
oligopoleja tai monopoliakin. Tällainen kehitys tulee vaatimaan
eurooppalaisilta kilpailuviranomaisilta tarkkaa seurantaa mahdollisten
negatiivisten sivuvaikutusten vähentämiseksi.
Asetuksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää käytännössä yhtenäisiä linkkejä ja
teknisiä liittymiä kaikkien infrastruktuuriosapuolten
kesken. Komissio arvioi asetuksen tehostavan tuotannollista toimintaa
ja edistävän arvo-osuuksien siirtymistä markkinapaikkojen
ja eri maiden järjestelmien välillä.
Yhtäläiset säännöt
ja rajan yli tehtävien siirtojen sääntöjen
varmistaminen vähentävät riskejä arvopaperimarkkinoilla.
Komission vaikutusarviossa verrataan lähinnä erilaisia
harmonisointivaihtoehtoja, mutta siitä puuttuvat konkreettiset
rahamääräiset hyöty- ja kustannusarviot.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto kannattaa yleisellä tasolla komission
asetusehdotuksen mukaista markkinoiden avaamista, arvopaperikeskustoimintojen harmonisointia,
tehokkuuden lisäämistä arvopaperikeskus-
ja selvitystoiminnassa sekä riskien vähentämistä arvopaperikeskus-
ja selvityspalveluissa EU-alueella.
Asetusehdotus ei sisällä ehdotuksia säännöksiksi,
joilla voitaisiin turvata arvopaperiomistuksia koskevien tietojen
välittäminen Suomen veroviranomaisten tarpeisiin.
Asetusehdotus ei myöskään sisällä säännöksiä,
jotka turvaisivat suomalaisten osakeomistusta suomalaisyhtiöissä koskevien
tietojen saamisen yleisöjulkiseksi. Tämän
vuoksi valtioneuvosto ei kokonaisuutena tarkastellen kannata asetuksen
antamista, ellei sitä näiltä osin täydennetä.
Valtioneuvosto edellyttää myös, että suoran omistuksen
hallinnan ja säilytysmallin asema turvataan asetuksessa.
Asetusehdotus edistää avointa hinnoittelupolitiikkaa
ja lisää arvopaperikeskusten välistä kilpailua.
Arvopaperikeskusten väliset linkit ovat keino markkinoiden
tehokkaan toiminnan turvaamiseksi, jäsenvaltioiden välisten
oikeudellisten esteiden poistamiseksi ja tiedonsaannin turvaamiseksi.
Koska vaarana on arvopaperikeskuspalvelujen keskittyminen ja siirtyminen
kansainvälisiin keskuksiin, valtioneuvosto pitää tärkeänä varmistaa
laadukkaiden palvelujen saatavuus ja toimintavarmuus Suomen kaltaisilla
reuna-alueilla sekä kieltää maantieteellinen
syrjintä arvopaperipalveluissa. Tekniset sanoma- ja käsittelystandardit
on syytä määritellä riittävän yksityiskohtaisesti
niiden toiminnallisen yhteensopivuuden varmistamiseksi. Palvelujen
on oltava kaikkien asiakasryhmien saatavilla tasapuolisesti. Kyseisten
teknisten standardien luominen voitaisiin antaa tehtäväksi
ESMAlle.
Valtioneuvosto pitää huolestuttavana sitä, että suomalaisten
viranomaisten verotietojen saatavuus voi heikentyä, jos
asetus tulee voimaan ehdotetussa muodossaan. Valtioneuvosto edellyttää,
että joko asetuksessa määriteltäisiin selvästi
tai sen rinnalla sovittaisiin arvopaperisijoituksia koskevien verotietojen
välittämisestä täysimääräisesti
jäsenmaiden välillä joko verohallintojen
välisenä yhteistyönä tai arvopaperikeskusten
tai säilyttäjäpankkien raportointivelvoitteena
sijoittajien kotimaisille verohallinnoille. Komission työohjelmassa
2012 on myös mainittu niin kutsuttu arvopaperilakidirektiivi (Securities
Law Directive), jossa tullaan aikanaan säätelemään
arvopapereiden säilyttämisestä.
Valtioneuvosto pitää osakkeenomistusta koskevien
tietojen läpinäkyvyyden parantamista EU-alueella
tärkeänä tavoitteena, jota tulisi edistää asetuksesta
neuvoteltaessa. Suomessa suorassa omistusrekisterissä olevien
osakkeiden lopullisten omistajien henkilöllisyys on tällä hetkellä yleisöjulkista.
Muissa EU-maissa julkisuuskulttuuri on merkittävästi
suppeampi ja julkisia ovat yleensä vain avoimuusdirektiivin (2004/109/EY)
mukaiset liputusrajat ylittävät huomattavat arvopaperiomistukset.
Valtioneuvosto pitää erittäin tärkeänä,
että kansallisesti on voitava pitää suomalaisten
sijoittajien omistusta suomalaisissa pörssiyhtiöissä koskeva
tieto julkisesti saatavilla. Tämän turvaamiseksi
asetusta tulee täydentää säännöksillä,
joiden nojalla voitaisiin kansallisilla erityispäätöksillä määrätä kerättäväksi
todellisten suomalaisomistajien tiedot EU-alueen arvopaperisäilytyksistä.
Yhtiöoikeutta on EU:ssa harmonisoitu vain osittain,
ja lainvalintakysymykset on usein tarpeen ratkaista tapauskohtaisesti.
Asetuksen suhdetta kansallisiin yhtiölainsäädäntöihin
ja erilaisiin lainvalintatilanteisiin on tämän
vuoksi syytä jatkovalmistelussa pyrkiä täsmentämään.
Lisäksi valtioneuvosto pitää välttämättömänä,
että arvopaperikeskusten valvontaan osallistuvien valvontaviranomaisten
tiedonsaanti on riittävää ja isäntävaltioiden
viranomaisten tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet turvataan myös
rajan yli tapahtuvissa palveluissa.