Perustelut
Kertomuksessa käsitellään Euroopan
keskuspankin rahapolitiikkaa ja euroalueen taloutta sekä Suomen
taloutta vuonna 2008. Lisäksi kertomuksessa esitellään
Suomen Pankin toimintaa ja pankin tilinpäätös.
Tilikauden tulos oli 401 miljoonaa euroa, josta 250 miljoonaa euroa
käytetään valtion tarpeisiin.
Kertomuksessa on myös Suomen Pankin yhteydessä toiminutta
Rahoitustarkastusta selostava osa. Rahoitustarkastus ja Vakuutusvalvontavirasto
yhdistettiin vuoden 2009 alussa Finanssivalvonnaksi, joka valvoo
luotto-, vakuutus- ja eläkelaitoksia sekä muita
finanssimarkkinoilla toimijoita, jotka on sen valvottaviksi Finanssivalvontalailla
säädetty.
Maailmanlaajuinen finanssikriisi ja Suomi
Elokuussa 2007 alkanut kansainvälinen rahoitusjärjestelmän
kriisi on koetellut lähes kaikkia maita. Reaalitalouteen
rahoitusjärjestelmän ongelmat ovat heijastuneet
viiveellä. Näin on tapahtunut Suomessakin, jossa
tuotanto on supistunut ja vienti vähentynyt jyrkästi.
Finanssivalvonnan 25.9.2009 julkaiseman Valvottavien taloudellinen tila
ja riskit 2/2009 -julkaisun mukaan Suomen finanssisektori
on kestänyt hyvin finanssikriisin vaikutukset. Tilanne
arvopaperimarkkinoilla on tasoittunut, mutta finanssikriisin edettyä reaalitalouden
kriisiksi vaikutukset erityisesti pankkeihin voimistuvat. Pankkien
asiakkaiden lainanhoitovaikeuksien odotetaan kasvavan, kun työttömyys
kasvaa ja konkurssit lisääntyvät.
Finanssivalvonta toteaa, että pankkien vakavaraisuus
on kriisistä huolimatta pysynyt vahvana ja kannattavuus
kohtuullisen hyvänä. Stressitestien mukaan pankkien
ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus kestää vakavankin
taantuman kahtena seuraavana vuonna. Suomen finanssijärjestelmän
vakaus ei ole uhattuna, vaikka talouskehitys olisi ennustettua selvästi
heikompaa vuosina 2010 ja 2011. Stressitestaukseen osallistui suurin
osa Suomen finanssimarkkinoista, mm. kaikki suomalaiset talletuspankit.
Valvojan mukaan kriisi on osoittanut, että riskienhallinnan
merkitys korostuu. Suomessa riskienhallinnan taso on Finanssivalvonnan
tarkastusten mukaan vähintään kohtuullinen,
eikä valvottavissa ole ollut havaittavissa laiminlyöntejä.
Edellä mainitusta julkaisusta löytyy yksityiskohtaista
päivitettyä tietoa finanssisektorin tilasta.
Talousvaliokunta toteaa, että useista muista maista
poiketen Suomessa toimiluvan saaneet pankit eivät ole ainakaan
toistaiseksi joutuneet turvautumaan julkiseen tukeen. Niiden ei
ole tarvinnut markkinaehtoista varainhankintaansa varten hakea eduskunnan
hyväksymiä valtiontakauksia (HE 181/2008
vp — EV 110/2008 vp). Suomessa
ollaan varautumassa siihen, että valtio voi tehdä pääomasijoituksen
talletuspankkiin, jolle on myönnetty täällä toimilupa.
Sitä koskeva hallituksen esitys on talousvaliokunnan käsiteltävänä (HE
4/2009 vp). Valtio voisi tehdä pääomasijoituksen
vain toiminnaltaan terveeseen ja vakavaraisuusvaatimukset täyttävään pankkiin.
Laissa tullaan säätämään
yksityiskohtaisesti pääomasijoituksen määrästä,
ehdoista ja merkintäajasta.
Finanssivalvonnan talousvaliokunnalle antaman tiedon mukaan
sillä on jatkuvat yhteydet valvottaviin ja mm. raportointi
on tihennetty kuukausittaiseksi. Tarkastusten painopiste on riskienhallinnan
toimivuudessa. Riskienkantokyvyn arvioimiseksi tehdään
säännöllisesti stressitestejä.
Talousvaliokunta korostaa, että Finanssivalvonnan tulee
seurata tiiviisti finanssisektorin tilaa ja puuttua ajoissa havaitsemiinsa
ongelmiin. Rahoitusjärjestelmän vakaa toimivuus
on välttämätöntä. Sen
pettämisellä olisi kohtalokkaita seurauksia reaalitaloudelle.
On tärkeää, että talousvaliokunnalle
annetaan tarvittavat tiedot ja että valiokunta pidetään
ajan tasalla.
Pankkimaksut
Euroopan komissio julkaisi 22.9.2009 raportin kuluttajille tarjottavista
rahoituspalveluista. Raportti sisältää kaikki
27 EU-maata kattavan, riippumattoman tutkimuksen pankkien maksuista. Tutkimus
käsitti tilien hintoja 224 pankissa, jotka kattavat keskimäärin
81 prosenttia EU:n markkinoista.
Johtopäätöksinä todetaan,
että käyttötileistä perittävät
maksut ovat usein epäselviä ja verkossa annettavat
hintatiedot ovat puutteellisia. Tutkimuksen tekijöille
lisätietojen saanti pankeista oli hankalaa. Tilinomistajilta
perittävät kustannukset vaihtelevat Italian 253
eurosta Bulgarian 27 euroon. Tilejä paljon käyttäviltä peritään enimmillään
Italiassa 831 euroa ja vähimmillään Bulgariassa
27 euroa. Suomessa keskimääräinen maksu
on 104 euroa, joka on keskitasoa korkeampi.
Tutkimuksen mukaan kuluttajat pitävät rahoituspalveluista
annettavia tietoja vaikeaselkoisina ja puutteellisina sekä kuluttajille
annettavaa neuvontaa riittämättömänä.
Tutkimuksessa tilannetta Suomessa pidetään keskimääräistä parempana.
Käyttötilien omistajista ainoastaan 9 prosenttia
vaihtoi palveluntarjoajaa vuosina 2007 ja 2009, kun esimerkiksi
autovakuutuksen vaihtajia oli 25 prosenttia.
Rahoitusalalla ryhdytään soveltamaan EU:n laajuisesti
1.11.2009 alkaen vapaaehtoisia, yhteisiä periaatteita,
joilla helpotetaan pankkitilin vaihtamista. Komissio valvoo periaatteiden
noudattamista.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä,
että pankkivaltuusto, Finanssivalvonta ja kuluttaja-asiamies
kuluttajansuojan kannalta valvovat markkinointia, sopimusehtojen
selkeyttä, menettelytapojen laillisuutta ja palvelujen
hinnoittelun kohtuullisuutta. Kuluttajan on myös Suomessa
vaikea vertailla tarjolla olevia palveluja ja niiden hintoja. Kokonaiskustannukset
riippuvat siitä, mitä palveluita asiakas käyttää.
Pankkipalveluita on saatavilla kohtuullisin hinnoin, mutta palveluita
käyttävät myös sellaiset henkilöt,
jotka eivät syystä tai toisesta pysty hyödyntämään
tarjolla olevaa tekniikkaa välttääkseen
kallista henkilökohtaista palvelua ja säästääkseen
maksuissa.
Uusi finanssivalvontajärjestelmä
EU:ssa valmistellaan uutta rahoitusjärjestelmän makrotason
vakauden valvontaa yhteisössä ja Euroopan järjestelmäriskikomitean
perustamista. Lisäksi tavoitteena on tehostaa kansallista valvontaa
ja valvojien yhteistyötä. Talousvaliokunta on
antanut valtioneuvoston kirjelmästä U 64/2009
vp uudeksi eurooppalaiseksi finanssivalvontajärjestelmäksi
lausunnon TaVL 24/2009 vp. Talousvaliokunta
pitää Euroopan järjestelmäriskikomitean
perustamista tarpeellisena ja sen toiminnalle asetettuja tavoitteita
kannatettavina, vaikkakin erittäin haasteellisina.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä,
että tiedonkulkua ja toimien koordinointia eri maiden valvontaviranomaisten
kesken tehostetaan sekä EU-tasolla että kansainvälisesti
laajemminkin mm. ylikansallisten finanssikonsernien valvonnassa.
Kun finanssimarkkinoiden toiminta on valtioiden rajat ylittävää,
valvonta on pyrittävä saamaan kattavaksi ja tehokkaaksi.