Perustelut

Kertomuksessa käsitellään Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa ja euroalueen taloutta sekä Suomen taloutta vuonna 2008. Lisäksi kertomuksessa esitellään Suomen Pankin toimintaa ja pankin tilinpäätös. Tilikauden tulos oli 401 miljoonaa euroa, josta 250 miljoonaa euroa käytetään valtion tarpeisiin.

Kertomuksessa on myös Suomen Pankin yhteydessä toiminutta Rahoitustarkastusta selostava osa. Rahoitustarkastus ja Vakuutusvalvontavirasto yhdistettiin vuoden 2009 alussa Finanssivalvonnaksi, joka valvoo luotto-, vakuutus- ja eläkelaitoksia sekä muita finanssimarkkinoilla toimijoita, jotka on sen valvottaviksi Finanssivalvontalailla säädetty.

Maailmanlaajuinen finanssikriisi ja Suomi

Elokuussa 2007 alkanut kansainvälinen rahoitusjärjestelmän kriisi on koetellut lähes kaikkia maita. Reaalitalouteen rahoitusjärjestelmän ongelmat ovat heijastuneet viiveellä. Näin on tapahtunut Suomessakin, jossa tuotanto on supistunut ja vienti vähentynyt jyrkästi.

Finanssivalvonnan 25.9.2009 julkaiseman Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2009 -julkaisun mukaan Suomen finanssisektori on kestänyt hyvin finanssikriisin vaikutukset. Tilanne arvopaperimarkkinoilla on tasoittunut, mutta finanssikriisin edettyä reaalitalouden kriisiksi vaikutukset erityisesti pankkeihin voimistuvat. Pankkien asiakkaiden lainanhoitovaikeuksien odotetaan kasvavan, kun työttömyys kasvaa ja konkurssit lisääntyvät.

Finanssivalvonta toteaa, että pankkien vakavaraisuus on kriisistä huolimatta pysynyt vahvana ja kannattavuus kohtuullisen hyvänä. Stressitestien mukaan pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus kestää vakavankin taantuman kahtena seuraavana vuonna. Suomen finanssijärjestelmän vakaus ei ole uhattuna, vaikka talouskehitys olisi ennustettua selvästi heikompaa vuosina 2010 ja 2011. Stressitestaukseen osallistui suurin osa Suomen finanssimarkkinoista, mm. kaikki suomalaiset talletuspankit.

Valvojan mukaan kriisi on osoittanut, että riskienhallinnan merkitys korostuu. Suomessa riskienhallinnan taso on Finanssivalvonnan tarkastusten mukaan vähintään kohtuullinen, eikä valvottavissa ole ollut havaittavissa laiminlyöntejä.

Edellä mainitusta julkaisusta löytyy yksityiskohtaista päivitettyä tietoa finanssisektorin tilasta.

Talousvaliokunta toteaa, että useista muista maista poiketen Suomessa toimiluvan saaneet pankit eivät ole ainakaan toistaiseksi joutuneet turvautumaan julkiseen tukeen. Niiden ei ole tarvinnut markkinaehtoista varainhankintaansa varten hakea eduskunnan hyväksymiä valtiontakauksia (HE 181/2008 vp — EV 110/2008 vp). Suomessa ollaan varautumassa siihen, että valtio voi tehdä pääomasijoituksen talletuspankkiin, jolle on myönnetty täällä toimilupa. Sitä koskeva hallituksen esitys on talousvaliokunnan käsiteltävänä (HE 4/2009 vp). Valtio voisi tehdä pääomasijoituksen vain toiminnaltaan terveeseen ja vakavaraisuusvaatimukset täyttävään pankkiin. Laissa tullaan säätämään yksityiskohtaisesti pääomasijoituksen määrästä, ehdoista ja merkintäajasta.

Finanssivalvonnan talousvaliokunnalle antaman tiedon mukaan sillä on jatkuvat yhteydet valvottaviin ja mm. raportointi on tihennetty kuukausittaiseksi. Tarkastusten painopiste on riskienhallinnan toimivuudessa. Riskienkantokyvyn arvioimiseksi tehdään säännöllisesti stressitestejä.

Talousvaliokunta korostaa, että Finanssivalvonnan tulee seurata tiiviisti finanssisektorin tilaa ja puuttua ajoissa havaitsemiinsa ongelmiin. Rahoitusjärjestelmän vakaa toimivuus on välttämätöntä. Sen pettämisellä olisi kohtalokkaita seurauksia reaalitaloudelle. On tärkeää, että talousvaliokunnalle annetaan tarvittavat tiedot ja että valiokunta pidetään ajan tasalla.

Pankkimaksut

Euroopan komissio julkaisi 22.9.2009 raportin kuluttajille tarjottavista rahoituspalveluista. Raportti sisältää kaikki 27 EU-maata kattavan, riippumattoman tutkimuksen pankkien maksuista. Tutkimus käsitti tilien hintoja 224 pankissa, jotka kattavat keskimäärin 81 prosenttia EU:n markkinoista.

Johtopäätöksinä todetaan, että käyttötileistä perittävät maksut ovat usein epäselviä ja verkossa annettavat hintatiedot ovat puutteellisia. Tutkimuksen tekijöille lisätietojen saanti pankeista oli hankalaa. Tilinomistajilta perittävät kustannukset vaihtelevat Italian 253 eurosta Bulgarian 27 euroon. Tilejä paljon käyttäviltä peritään enimmillään Italiassa 831 euroa ja vähimmillään Bulgariassa 27 euroa. Suomessa keskimääräinen maksu on 104 euroa, joka on keskitasoa korkeampi.

Tutkimuksen mukaan kuluttajat pitävät rahoituspalveluista annettavia tietoja vaikeaselkoisina ja puutteellisina sekä kuluttajille annettavaa neuvontaa riittämättömänä. Tutkimuksessa tilannetta Suomessa pidetään keskimääräistä parempana.

Käyttötilien omistajista ainoastaan 9 prosenttia vaihtoi palveluntarjoajaa vuosina 2007 ja 2009, kun esimerkiksi autovakuutuksen vaihtajia oli 25 prosenttia.

Rahoitusalalla ryhdytään soveltamaan EU:n laajuisesti 1.11.2009 alkaen vapaaehtoisia, yhteisiä periaatteita, joilla helpotetaan pankkitilin vaihtamista. Komissio valvoo periaatteiden noudattamista.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että pankkivaltuusto, Finanssivalvonta ja kuluttaja-asiamies kuluttajansuojan kannalta valvovat markkinointia, sopimusehtojen selkeyttä, menettelytapojen laillisuutta ja palvelujen hinnoittelun kohtuullisuutta. Kuluttajan on myös Suomessa vaikea vertailla tarjolla olevia palveluja ja niiden hintoja. Kokonaiskustannukset riippuvat siitä, mitä palveluita asiakas käyttää. Pankkipalveluita on saatavilla kohtuullisin hinnoin, mutta palveluita käyttävät myös sellaiset henkilöt, jotka eivät syystä tai toisesta pysty hyödyntämään tarjolla olevaa tekniikkaa välttääkseen kallista henkilökohtaista palvelua ja säästääkseen maksuissa.

Uusi finanssivalvontajärjestelmä

EU:ssa valmistellaan uutta rahoitusjärjestelmän makrotason vakauden valvontaa yhteisössä ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamista. Lisäksi tavoitteena on tehostaa kansallista valvontaa ja valvojien yhteistyötä. Talousvaliokunta on antanut valtioneuvoston kirjelmästä U 64/2009 vp uudeksi eurooppalaiseksi finanssivalvontajärjestelmäksi lausunnon TaVL 24/2009 vp. Talousvaliokunta pitää Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamista tarpeellisena ja sen toiminnalle asetettuja tavoitteita kannatettavina, vaikkakin erittäin haasteellisina.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että tiedonkulkua ja toimien koordinointia eri maiden valvontaviranomaisten kesken tehostetaan sekä EU-tasolla että kansainvälisesti laajemminkin mm. ylikansallisten finanssikonsernien valvonnassa. Kun finanssimarkkinoiden toiminta on valtioiden rajat ylittävää, valvonta on pyrittävä saamaan kattavaksi ja tehokkaaksi.