Perustelut

Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Hallituksen esityksessä on lain (1. lakiehdotus) soveltamisalaa ehdotettu rajattavaksi siten, etteivät automaatista tapahtuva myynti, arpajaislaissa tarkoitettu toiminta eikä markkina- ja torikauppa ulkotiloissa — lukuun ottamatta alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua — kuulu lain soveltamisalaan. Perusteluiden mukaan soveltamisalan rajaus on tarkoituksenmukainen, koska on arvioitu, että kassakoneen käyttö olisi sääolosuhteiden ja myyntitilojen varustelutason vuoksi epävarmaa ja vaikeasti toteutettavissa ja että kuitin antaminen ylipäänsä näissä olosuhteissa olisi myyntitapahtuman kannalta kohtuuttoman hankalaa. Talousvaliokunta pitää rajausta tällä hetkellä perusteltuna. Alan teknologian kehitys tuottanee kuitenkin tulevaisuudessa sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat uusien menetelmien käyttöönoton. Tämä on huomioitava lainsäädäntöä uudistettaessa. Toreilla tehdään pienimuotoisen kaupankäynnin ohella myös rahamääriltään merkittävää liiketoimintaa. Talousvaliokunta toteaa, ettei torikaupasta ole käytettävissä neutraalia tutkimustietoa, mikä osaltaan vaikeuttaa kokonaisarviointia torikaupan sääntelyn merkityksestä harmaan talouden kitkemisessä.

Kuitinantovelvollisuuden rajaaminen sen mukaan, tapahtuuko kaupankäynti sisä- vai ulkotiloissa, asettaa toiset samalla alalla toimivat yrittäjät epätasa-arvoiseen asemaan. Talousvaliokunta katsoo, että torimyynnin kuitintarjoamisvelvollisuutta tulee selvittää. Torikauppaa koskevan laajemman selvityksen yhteydessä on lisäksi tarkasteltava, onko tarkoituksenmukaista pitää alkoholin myynnin yhteydessä tapahtuvaa muuta käteiskauppaa kuitinantovelvollisuuteen kuuluvana.

Talousvaliokunta huomauttaa, että vaikka käsillä oleva hallituksen esitys ei nimenomaisesti edellytä kassakoneen käyttöä, vaan sellaisen kuitin antamista, jonka tietosisältö vastaa säädettyä, hallituksen tulee selvittää, mitkä olisivat vaikutukset toimialaan, jos kassakoneen käytöstä tulisi pakollista. Kassakoneen käyttövelvollisuus torjuisi muuta kuitinantovelvoitetta tehokkaammin harmaata taloutta.

Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan lain soveltamisalaan kuuluu sellaisia elinkeinoelämän toimialoja, joiden toiminnassa ja rahan siirroissa muodostuu jo nykyiselläänkin luotettava ja toistamiskelpoinen merkintä siirretyn varallisuuden määrästä, sen lähettäjästä ja vastaanottajasta. Tällaisia toimialoja ovat esimerkiksi rahoitus- ja vakuutuspalvelut. Ehdotettu laki soveltuisi lähtökohtaisesti näihin palveluihin silloin, kun asiakas tekee suorituksen käteisellä tai käteiseen verrattavalla maksutavalla ja maksunsaajana on pankki, vakuutusyhtiö tai muu finanssialan yritys. Kassajärjestelmästä tulostetaan jo nykyisinkin asiakkaan tositteelle kassakuittaus, josta ilmenevät muun muassa arkistointitunnus ja tieto pankin veloittamasta palvelumaksusta. Pankkien kassajärjestelmät ovat olennainen osa niiden kirjanpitojärjestelmiä, joissa maksuliikepalvelun toteuttaminen ohi kirjanpidon on käytännössä mahdotonta. Lisäksi veroviranomaisilla on tileille kyselyoikeus ja tekniset yhteydet kyselyjen toteuttamiseksi. Muissa finanssialan yrityksissä, kuten vakuutusyhtiöissä, sijoituspalveluyrityksissä, rahastoyhtiöissä, arvopaperinvälittäjissä ja rahoitusyhtiöissä, käteistä ei käytetä, vaan suoritukset toteutetaan kokonaan konekielisinä esimerkiksi tilisiirtoina. Näihin toimijoihin kohdistuva, erillisen kuitin antamista koskeva velvollisuus ei lisäisi harmaan talouden valvontaa koskevaa tehokkuutta. Kirjanpitolainsäädännössä on ollut jo pitkään lähtökohtana, että rahoituslaitoksen tuottama tiliote on verotusmenettelyn kannalta luotettavana pidettävä tosite. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että jo olemassa olevat, luotettavat järjestelmät rahan liikkeiden jälkikäteiseksi todentamiseksi otetaan huomioon arvioitaessa kuitin tarjoamisvelvollisuuden täyttymistä.

Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on kuvattu poikkeuksia soveltamisalasta enemmän kuin mitä ehdotetun lain pykälistä käy ilmi. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että lain soveltamisala tulee yksiselitteisesti ja selkeästi ilmi varsinaisesta säädöstekstistä. Tämän vuoksi talousvaliokunta ehdottaa, että lain soveltamisalan rajausta koskevaan kohtaan lisätään ne perusteluosioon kirjatut tapaukset, joita kuitintarjoamisvelvollisuus ei koske.

Talousvaliokunta pitää hyvänä, että harmaan talouden toimintaohjelma on konkretisoitumassa uuden sääntelyn muodossa. Vaikka on odotettavissa, että nyt ehdotetulla sääntelyllä ei pystytä torjumaan ohimyyntiä täysin kattavasti, hallituksen esitys on silti askel oikeaan suuntaan. Talousvaliokunta toteaa, että harmaa talous on laaja-alainen ja monitahoinen ongelmavyyhti, jonka selvittäminen edellyttää etenemistä usealla rintamalla. Parhaaseen lopputulokseen päästään korjaamalla sääntelyn aukkokohtia vähitellen ja ongelma kerrallaan seuraten samalla muuttuneen sääntelyn vaikutuksia.