Maamme on harvaan asuttu ja etäisyydet ovat pitkät.
Yhteiskunnan kitkattoman toiminnan kannalta hyvät liikkumismahdollisuudet
ja sujuva tavaroiden kuljettaminen ovat perusedellytyksiä. Suomessa
kuljetetaan tavaraa asukasta kohden eniten Euroopassa. Hyvät
liikenneyhteydet takaavat elinkeinoelämän kilpailukyvyn,
työssäkäynnin ja myös tasa-arvon
eri alueiden välillä.
Tieliikenne Suomessa kasvaa voimakkaasti vuosi vuodelta. Viimeisten
kymmenen vuoden aikana liikenne on lisääntynyt
neljänneksen. Tienpidon aiemmalla rahoituksella tie saattaa odottaa
kunnostamistaan 75—100 vuotta. Teitä pitäisi
päällystää 4 400 kilometriä vuodessa,
jotta tiestön nykykunto säilyisi — vain
2 500 kilometriä päällystetään
vuosittain. Niukkojen määrärahojen kohdentamista
tulee parantaa ja myös tiepiirien mahdollisuuksia tehokkaampaan
määrärahojen käytön
suunnitteluun tulee edistää.
Valtion talousarviossa tienpidon määrärahat ovat
neljällä eri momentilla: Perustienpito, Tie-lain
mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset, Eräät
tiehankkeet sekä Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus-
ja elinkaarirahoitushankkeet. Perustienpidon rahoitusta käytetään
seuraavasti: "Määrärahaa saa käyttää maanteiden
perustienpidosta ja maanteiksi otettavien yksityisteiden kuntoonpanosta,
maa-ainesalueiden hankinnoista, Tiehallinnon kiinteistönpidosta
sekä muista tienpitäjän vastuulle kuuluvista
tehtävistä aiheutuvien toimintamenojen
maksamiseen. Momentin määrärahalla saa
myös rahoittaa ns. lähialueyhteistyöhankkeita.
Määrärahaa saa käyttää myös
palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien
vuokrien alentamiseen."
Eräät tiehankkeet -momentin käytöstä puolestaan
talousarviossa on kirjattu seuraavasti: "Määrärahaa
saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista
aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan
aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia
sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei
ole käytetty." Talousarvioesityksessä on eriteltyinä ne
tiehankkeet, joille talousarviossa on erikseen osoitettu määrärahat.
Vuoden 2007 talousarvioesityksessä tällaisia hankkeita
ovat mm. valtatie 2 Vihti—Pori ja valtatie 6 Lappeenranta—Imatra.
Perustienpidon momentin määrärahat
tulisi jakaa kahteen osaan: kunnossapitoon ja investoin-teihin.
Nykyisellään perustienpidosta rahoitetaan valtakunnalliset
teemahankkeet, alueelliset investoinnit, teiden päivittäinen
kunnossapito sekä tiestön kunnon ylläpito
ja parantaminen. Kun määrärahat ovat
yhdellä momentilla ja kyseiselle momentille vuoden 2007
talousarvioesityksessä ollaan osoittamassa 572 027 000
euroa, syntyy helposti harhakuva siitä, että määrärahat riittävät
turvaamaan teiden kunnossapidon sekä teiden ylläpitoon
tarvittavat toimenpiteet. Tiepiirien johto on kokenut tämän
selkeäksi ongelmaksi.
Matti Vuorian työryhmän raportissa liikenneväyläpäätösten
pitkäjänteistämisestä peräänkuu-lutetaan
myös perustienpidon määrärahojen
jakamista kahteen osaan. Raportissa todetaan, että väylien
kunnossapidosta ja kehittämisestä (investoinneista)
on päätettävä eri tavoin. Kunnossapidolla
varmistetaan olemassa olevan väylästön
kunnon riittävyys ja väylärakenteiden
säilyminen. Investoinneilla kehitetään
väylästöä ja saadaan aikaan
hyötyjä yhteiskunnalle.
Perustienpidon määrärahojen jakaminen
kahteen osaan lisäisi läpinäkyvyyttä tienpidon
raho-jen todelliseen käyttöön ja tarjoaisi
paremmat lähtökohdat määrärahojen
käytöstä tehtäville päätöksille.
Eräät tiehankkeet -momentin määrärahaa
saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista
aiheutuvien menojen maksamiseen. Perustienpidon määrärahoilla
sen sijaan rahoitetaan sekä teiden kunnossapito että alueelliset
ja paikalliset hankkeet. Jos näillä hankkeilla
olisi omat momenttinsa, tällöin myös niiden
investoinnit tulisivat selkeämmin poliittisen päätöksenteon
piiriin. Kun investoinnit olisivat kahdella momentilla (Eräät
tiehankkeet ja Perustienpidon investoinnit), selkeytettäisiin
investointeihin käytettävien määrärahojen
näkyvyyttä ja vältettäisiin
nykyisen perustienpidon momentin käytön sekavuus.
Perustienpidon momentin jako kahteen osaan on ollut selkeä vaatimus myös
tiepiirien johdoilta.
Viime vuosien aikana on havaittu useita vakavia vikoja rataverkon
kunnossa. Viat ovat aiheuttaneet onnettomuuksia, joista on onneksi
selvitty vain kalustovaurioilla ja liikenteen keskeytyksillä ilman
henkilövahinkoja. Viat ovat myös aiheuttaneet
paljon viivästyksiä junaliikenteessä.
Ratahallintokeskuksen selvityksen mukaisesti huolestuttavan suuri
osa Suomen rataverkostosta on hälyttävän
huonossa kunnossa ja kaipaa pikaista kunnostusta ja uusimista liikenteen
turvallisuuden ja sujuvuuden takaamiseksi. Nykyisiin tiukkoihin
kehyksiin sidottu radanpidon rahoitus ei riitä kunnolla
edes ikääntyneen rataverkon kunnostukseen.
Suomalaisen elinkeinoelämän toiminta pitkien
etäisyyksien maassa edellyttää toimivaa
rataverkkoa sekä tavara- että henkilöliikenteen
hoitamiseksi. Ratahallintokeskus kamppailee jatkuvan rahoituspulan
kanssa, ja kaikkia prioriteetiltaan tärkeimpiäkään
kunnostushankkeita ei pystytä toteuttamaan. Muun muassa
metsäteollisuus on ilmaissut huolensa rataverkon kunnon
vaikutuksesta erityisesti puutavarakuljetuksiin, mutta myös
lopputuotteiden kuljettamiseen. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten
ja kannattavuuden ollessa Suomessa jo nyt veitsenterällä logistiikan
ongelmat pahentavat tilannetta entisestään.
Samoin kuin perustienpidon myös perusradanpidon momentti
tulisi jakaa kahteen osaan. Radanpidosta vastuussa olevat henkilöt
ovat tätä jakoa toivoneet, koska heidän
mukaansa jako selkeyttäisi ja tehostaisi määrärahojen
käyttöä. Tällä hetkellä perusradanpidon
momentin käytöstä on kirjattu seuraavasti
vuoden 2007 talousarviossa: "Määrärahaa
saa käyttää radanpidon lisäksi kiinteistönpidosta
aiheutuviin ylläpito- ja investointimenoihin sekä kansainvälisten
jäsenmaksujen maksamiseen." "Ratahallintokeskuksen hallintaan
on jäänyt rakennuksia, jotka ovat rautatiejärjestelmien
osia tai keskeisessä merkityksessä rautatiejärjestelmän
käytössä."
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että valtion
vuoden 2008 talousarviossa perustienpidon momentti 31.24.21 jaetaan kahteen
osaan, väylien kunnossapitoon ja investointeihin, sekä perusradanpidon
momentti 31.40.21 jaetaan kahteen osaan, ratojen peruskunnossapitoon
ja investointeihin.