Perustelut
Yleistä
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
on käsitellyt asiaa oman toimialansa osalta.
Esityksessä ehdotetaan, että varhennettu vanhuuseläke
eläkemuotona lopetetaan ja pitkäaikaistyöttömiltä poistetaan
mahdollisuus jäädä varhennusvähennyksellä vähentämättömälle
vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Osa-aikaeläkkeen
alaikäraja ehdotetaan nostettavaksi 60 vuodesta 61 vuoteen.
Ehdotukset tulevat voimaan eri aikoina siten, että varhennetun
vanhuuseläkkeen poisto koskee vuonna 1952 ja sen jälkeen
syntyneitä ja osa-aikaeläkkeen ikärajan
nosto vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneitä. Pitkäaikaistyöttömän mahdollisuus
jäädä varhennusvähennyksellä vähentämättömälle
vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana poistuu vasta
vuonna 2020, jolloin vuonna 1958 syntyneet täyttävät
62 vuotta.
Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman ja työmarkkinajärjestöjen
tekemän työurasopimuksen mukaisesti pidentää työuria
ja myöhentää keskimääräistä eläkkeelle
siirtymisikää. Esitys myös
hillitsee hieman työeläkemenojen ja julkisen talouden
menojen kasvua, koska esityksellä vähennetään
varhaiseläkereittejä.
Esityksen perustelujen mukaan eläkkeellesiirtymisiän
odote nousee noin 0,1 vuodella. Sitä laskettaessa ei oteta
huomioon osa-aikaeläkeläisiä, sillä heitä ei
katsota eläkkeelle siirtyneiksi.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esityksen vaikutukset
työllisyyteen ovat positiivisia, mutta lieviä.
Alustavasti on arvioitu, että työllisyysaste nousisi
lainmuutosten seurauksena vuonna 2015 vajaalla 0,2 prosenttiyksiköllä (noin
6 000 hengellä) ja vuodesta 2020 lähtien runsaalla
0,2 prosenttiyksiköllä (runsaalla 8 000 hengellä).
Esitys on osa työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksen
kokonaisuutta. Nyt käsiteltävinä olevien
ehdotusten vastapainona kokonaisuuteen kuuluu myös työhyvinvointia sekä palkansaajien
asemaa ja sosiaaliturvaa kehittäviä kirjauksia,
joiden toteuttamiseksi tarvittavat hallituksen esitykset annetaan
erikseen.
Osa-aikaeläkkeen ikärajan nostaminen
Työurien pidentämisen tukeminen edellyttää jatkuvaa
työn ja työolosuhteiden kehittämistä,
jotta työntekijät pysyvät terveinä ja
tarve jäädä pois työelämästä ennen
lakisääteistä eläkeikää pienenee.
Organisaatioiden käytännöt työurien
tukemisessa vaihtelevat. Monet organisaatiot kehittävät
koko henkilöstön työtä ja työhyvinvointia monipuolisesti,
laaja-alaisesti ja johdonmukaisesti. Myös ikääntyvien
työntekijöiden tarpeet otetaan huomioon esimerkiksi
ikäohjelmien avulla. Kehittämistyön tuloksena
on pystytty parantamaan työntekijöiden jaksamista,
vähentämään sairauspoissaoloja
ja myöhentämään eläkkeellesiirtymistä.
Jotta työurien pidentämistä ja eläkkeelle siirtymisiän
nostoa koskevat tavoitteet saavutetaan, tulee työelämän
kehittämistyö käynnistää kaikissa
organisaatioissa. Valiokunta pitää tärkeänä sellaisten
neuvonta- ja tukirakenteiden kehittämistä, joilla
edistetään kaikkien työpaikkojen saamista
työolosuhteita parantavan ja ikääntyvien
työntekijöiden tarpeet huomioon ottavan uudistustyön
piiriin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen,
miten pienet yritykset saadaan verkostoitumaan niin, että hyvät
käytännöt leviävät
ja yritykset saavat vertaistukea toisiltaan.
Tutkimusten mukaan joustavat työajat ja mahdollisuus
vaikuttaa työn kuormittavuuteen tukevat työntekijän
jaksamista. Myös erilaiset osa-aikaratkaisut, osa-aikaeläke
mukaan lukien, ovat tärkeitä välineitä,
joita käyttämällä työntekijä voi
parantaa jaksamistaan ja saada voimavaransa riittämään
tilanteessa, jossa työhön liittyvien haasteiden
ohella myös erilaiset ikääntymisen mukana
tulevat fyysiset vaivat tai sosiaaliset velvoitteet, kuten omaisten
hoitaminen, koettelevat jaksamista.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että hallitus seuraa, lisäävätkö nyt
tehtävät lakimuutokset työkyvyttömyyseläkkeiden
määrää. Samalla valiokunta painottaa
työlainsäädännön sekä eläke-,
kuntoutus- ja tukijärjestelmien kehittämistä niin, että ne
tukevat ikääntyvän työntekijän
mahdollisuuksia huolehtia jaksamisestaan itselleen ja elämäntilanteelleen
sopivalla tavalla.
Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien
asema
Valiokunta pitää hyvänä,
että esityksessä on pitkä siirtymäaika
muutokselle, jolla pitkäaikaistyöttömältä poistuu
mahdollisuus jäädä varhennusvähennyksellä vähentämättömälle
vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Tämä antaa
niin työttömille itselleen kuin viranomaisillekin
mahdollisuuden varautua hyvissä ajoin muutokseen.
Vuoden 2012 alusta on työttömyyseläkkeen sijasta
ollut mahdollista päästä työttömyysturvan
lisäpäiviltä vähentämättömälle
vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Saadun selvityksen mukaan
tätä mahdollisuutta on ensimmäisen puolen
vuoden aikana käyttänyt yhteensä 1 724 pitkäaikaistyötöntä.
Heistä noin 83 prosentilla eläke on suurempi kuin
työttömyyspäiväraha. Ehdotettu
lainmuutos heikentää tilapäisesti niiden
pitkäaikaistyöttömien toimeentuloa, joiden eläke
olisi suurempi kuin lisäpäiviltä maksettava
työttömyyspäiväraha ja jotka
haluaisivat siirtyä eläkkeelle 62-vuotiaana.
Saadun selvityksen mukaan ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien
mahdollisuudet sijoittua avoimille työmarkkinoille ovat
tällä hetkellä heikot. Myöskään
työ- ja elinkeinotoimistot eivät kovin usein kohdista
heihin toimenpiteitä, vaan heidän katsotaan olevan
asiakkaina ensisijaisesti työttömyysturvan saamisen
johdosta. Yli kaksi vuotta työttömänä olleista
62-vuotiaista yli puolet luetaan kuuluviksi tähän
asiakasryhmään.
Kun mahdollisuus jäädä eläkkeelle
62-vuotiaana poistuu, pitkäaikaistyöttömät
jatkanevat työttöminä työnhakijoina
vuoden tai kaksi nykyistä pidempään.
Työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijalausunnon
mukaan ikääntyneillä pitkäaikaistyöttömillä ei
käytännössä ole sellaista vaihtoehtoa,
että he pääsisivät töihin avoimille
työmarkkinoille eläkejärjestelmän tiukentuessa.
Jotta pitkäaikaistyöttömiä koskeva
eläkejärjestelmän tiukennus johtaa esityksellä tavoiteltuun
työllisyysasteen nousuun, tulee ikääntyneiden
työttömien palvelutarpeet arvioida uudelleen ja
lisätä voimavaroja heidän työllistymistään
edistäviin työvoimapalveluihin. Erityisesti lisävoimavaroja
tulee suunnata palkkatuetun työn tarjoamiseen ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille.
Työmarkkinajärjestöjen työurasopimuksessa on
sovittu 60 vuotta täyttäneelle tai sitä vanhemmalle
työttömälle työnhakijalle tulevasta
oikeudesta saada ennen ansiopäivärahan enimmäisajan
päättymistä työvoimaviranomaisen
järjestämä tukityö tai muu aktiivitoimi
niin pitkäksi aikaa, että 6 kuukauden työssäoloehto
täyttyy uudelleen. Saadun selvityksen mukaan tätä muutosta
koskeva hallituksen esitys on valmisteilla, ja se on tarkoitus antaa
eduskunnalle keväällä 2013. Tässä vaiheessa
on vaikeaa arvioida tämän tukijärjestelmän
piiriin tulevien henkilöiden määrää.
Sukupuolivaikutukset
Esitykseen sisältyy ansiokas selvitys lakiehdotusten
sukupuolivaikutuksista. Sen mukaan lain muutoksilla saattaa olla
jonkin verran erilaisia vaikutuksia naisiin ja miehiin.
Naiset käyttävät osa-aikaeläkettä miehiä enemmän.
Osa-aikaeläkettä sai vuoden 2011 lopussa 27 506
henkilöä, joista 58 prosenttia oli naisia ja 42
prosenttia miehiä.
Varhennetun vanhuuseläkkeen käytössä ei naisten
ja miesten välillä ole nähtävissä suuria eroja.
Vuosina 2007—2011 varhennetulle vanhuuseläkkeelle
on siirtynyt miehiä ja naisia suunnilleen yhtä paljon.
Vuonna 2011 varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyi 62-vuotiaana 2 360
henkilöä, joista naisia oli 1 144 ja miehiä 1 216.
Kansaneläkejärjestelmässä naisia
jää 62 vuoden iässä varhennetulle
vanhuuseläkkeelle vuosittain noin 200 enemmän
kuin miehiä.
Vuoden 2012 kesäkuun loppuun mennessä siirtyi
työttömyysturvan lisäpäiviltä vähentämättömälle
vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana 1 724 pitkäaikaistyötöntä,
joista naisia on 45 % ja miehiä 55 %.
Työttömyyseläkkeelle vuosina 2007—2009
siirtyneistä pitkäaikaistyöttömistä naisia
on 52—53 %. Vuosina 2010—2011, kun siirtyneitä on
ollut enää vähän, miehiä on
ollut naisia enemmän. Myös takuueläkettä 62-vuotiaana
saavia miehiä on naisia enemmän.