Perustelut

Lakiehdotuksen mukaan vuorotteluvapaalakiin ei tehtäisi tässä vaiheessa vuoden 2005 alusta voimaan tulevan uuden työeläkelainsäädännön edellyttämiä muutoksia. Vuorotteluvapaan työhistoriavaatimusten mukainen työ määräytyisi myös vuoden vaihteen jälkeen työeläkelakien tämän hetkisten säännösten mukaan.

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että henkilö on tehnyt vähintään 10 vuotta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitetun peruseläkkeen tai muun siihen verrattavan työ- tai virkasuhteeseen perustuvan eläkkeen edellyttämää työtä. Jos vuorottelija on tehnyt edellä tarkoitettua eläkkeeseen oikeuttavaa työtä vähintään 25 vuotta, hän saa vuorottelukorvauksen korotettuna. Vuorottelukorvausta haetaan Kansaneläkelaitokselta tai asianomaiselta työttömyyskassalta, joka tarkastaa, täyttyvätkö lain mukaiset työhistoriaedellytykset.

Työhistorian selvittämiseksi käytetään eläkejärjestelmän työsuhderekisteriä, josta ilmenevät työsuhteen alkamis- ja päättymisajankohdat. LEL- ja TaEL-aloilla työsuhderekisteriin ei ilmoiteta työsuhteen alkamis- ja päättymispäiviä, vaan ansiot kalenterikuukausittain. Tällöin työhistoriakuukaudet lasketaan jakamalla vuosiansio TEL-vakuutuksen rajamäärällä, joka vuonna 2004 on 229 euroa kuukaudessa.

Eläkeuudistuksen johdosta eläketurvan toimeenpanoa varten kerättävien tietojen sisältö muuttuu. Uudessa eläkejärjestelmässä työnantaja voi valita, ilmoittaako hän nykyisen TEL-tekniikan mukaiset tiedot eli työsuhteen alkamis- ja päättymispäivät ja kalenterivuoden ansiot vai kuukausittain maksetut palkat.

Oletettavissa on, että osa työnantajista siirtyy heti kuukausittaisten ansioiden ilmoittamiseen, ja tämän käytännön odotetaan ajan oloon yleistyvän. Tällöin työsuhteen kestoa koskevat tiedot menettävät luotettavuuttaan, eikä niille voida enää perustaa työhistorian määrittelyä. Uudistuksen jälkeisinä ensimmäisinä vuosina työsuhdeilmoitukset säilynevät kuitenkin pitkälti nykyisen kaltaisina. Kun otetaan huomioon, että työhistoria perustuu vielä usean vuoden ajan pääosin vanhan rekisterin aikaisiin tietoihin ja viimeisten vuosien osalta voidaan lisäksi saada tarvittaessa erillisselvityksiä, lienee jonkin aikaa mahdollista noudattaa vanhoja määrityssäännöksiä. Tavoitteena tulee kuitenkin olla siirtyminen mahdollisimman pian soveltamaan uuden järjestelmän mukaisia säännöksiä. Perustuslakivaliokunta on työttömyysturvalainsäädännön muuttamisesta antamassaan lausunnossa (PeVL 42/2004 vp) todennut, että sääntelyn selkeyden ja ymmärrettävyyden näkökulmasta on tärkeää, että valtioneuvoston piirissä ryhdytään pikaisesti toimiin kumottuun eläkelainsäädäntöön kohdistuvien viittausten poistamiseksi. Saadun selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena onkin yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistella vuoden 2005 aikana hallituksen esitys työhistorian määrittelysäännösten muuttamisesta uuden työeläkelainsäädännön mukaisiksi.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä eräin lakiteknisin ja kielellisin korjauksin.

Valiokunta yhtyy edellä mainittuun perustuslakivaliokunnan kantaan ja pitää tärkeänä, että hallituksen esitys, jolla työhistorian määrittämiseen liittyvät säännökset muutetaan uuden työeläkelainsäädännön mukaisiksi, saatetaan mahdollisimman pian eduskunnan käsiteltäväksi. Samalla valiokunta korostaa, että työhistorian uuden määritystavan tulee olla sellainen, joka kohtelee mahdollisimman oikeudenmukaisesti eri aloilla ja tulotasoilla sekä erityyppisissä työsuhteissa työskenteleviä.