Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Hallituksen esityksen perusteluissa on todettu, että erorahaa
voidaan pitää luonteeltaan osana irtisanomissuojaa
ja työttömyysturvaa. Erorahan ja työttömyysetuuksien
saamisedellytykset poikkeavat kuitenkin toisistaan. Järjestelmien erillisyys
on aiheuttanut runsaasti neuvonnan tarvetta ja työttömäksi
jäämisen perusteella myönnettävien
etuuksien hakeminen eri järjestelmistä on ollut
hankalaa. Rahaston roolin muuttuminen koulutusetuuksien toimeenpanijaksi
ja muiden etuuksien liittäminen osaksi työttömyysturvaa
vähentää kansalaisille sekaannusta aiheuttavaa
työttömyys- ja koulutusperusteisten etuuksien
kirjoa.
Valiokunta yhtyy esityksen perusteluissa esitettyyn näkemykseen
järjestelmien monimutkaisuudesta ja sekavuudesta ja pitää järjestelmien selkiyttämistä
tarpeellisena,
jotta etuuskokonaisuuden vaikean hallittavuuden aiheuttamilta oikeudenmenetyksiltä
vältyttäisiin.
Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä,
että irtisanomis- ja työttömyysturvan
sekä koulutusetuuksien taso turvataan järjestelmien
selkiyttämiseen tähtääviä uudistuksia
tehtäessä.
Koulutusrahaston toimeenpantavaksi jäisivät
ehdotuksen mukaan aikuiskoulutustuki sekä näyttötutkinnon
suorittamisen perusteella maksettava ammattitutkintostipendi, joka
vastaa nykyistä näyttötutkinnon suorittamisen
perusteella koulutus- ja erorahastosta ammattikoulutusrahana ja
valtionkonttorista ammattitutkintorahana maksettavaa etuutta. Lakiesitys
liittyy kiinteästi uuteen työttömyysturvalakiin,
jossa säädetään korotetusta
ansio-osasta ja korotetusta koulutuspäivärahasta,
joiden on tarkoitus korvata eroraha ja erorahan aikuiskoulutuslisä.
Työttömyysturvalakiehdotuksen mukaan työttömyyspäivärahan
ansio-osa maksetaan korotettuna, jos henkilö on menettänyt
työnsä taloudellisista ja tuotannollisista syistä,
ollut palkansaajakassan jäsen vähintään
viisi vuotta ja hänellä on työssäoloaikaa
vähintään 20 vuotta. Erorahaan verrattuna
uudistuksen oleellinen ero on siinä, että erorahaan
oikeutettuja ovat myös peruspäivärahan
piirissä olevat. Perustuslakivaliokunta ja työ-
ja tasa-arvoasiainvaliokunta ovat työttömyysturvalakiehdotuksesta
antamissaan lausunnoissa (PeVL 46/2002 vp ja TyVL 20/2002
vp) kiinnittäneet sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomiota
tällaiseen työttömyysturvan heikennykseen.
Työttömyysturvalakiehdotuksen mukaan korotettu
koulutuspäiväraha korvaisi nykyisen erorahan aikuiskoulutuslisän.
Myös sen osalta olennainen heikennys verrattuna nykyiseen
järjestelmään on, että erorahan
aikuiskoulutuslisää on ollut mahdollista saada
myös peruspäivärahaan oikeutettujen.
Siirtymäsäännökset
Valiokunnan käsityksen mukaan lainuudistusten eduskuntakäsittelyn
yhteydessä on tarpeen huolehtia siitä, että koulutusrahastolain
ja työttömyysturvalain siirtymäsäännökset
ovat siten laaditut, että siirryttäessä uuteen
järjestelmään 1.1.2003 ei synny väliinputoajia.
Koulutusrahastoa koskevan lakiehdotuksen siirtymäsäännöksen
mukaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita
säännöksiä sovelletaan henkilöön,
joka on menettänyt työnsä ennen tämän
lain voimaan tuloa. Valiokunnan saaman tiedon mukaan koulutus- ja
erorahastosta annetut erorahan aikuiskoulutuslisää koskevat päätökset
on kuitenkin 1.8.2002 jälkeen laadittu siten, että niiden
voimassaoloaika päättyy 31.12.2002. Työttömyysturvalakiehdotuksen voimaantulosäännöksen
9 momentin mukaan korotettua koulutuspäivärahaa
voi saada ainoastaan lain voimaantulon jälkeen alkavaan
koulutukseen. Näin ollen syksyllä 2002 alkaneeseen koulutukseen
ei vuonna 2003 koulutus- ja erorahaston tulkinnan mukaan saisi erorahan
aikuiskoulutuslisää eikä siihen uuden
työttömyysturvalain mukaan voisi myöntää korotettua
koulutuspäivärahaa. Jotta tällaista väliinputoamisongelmaa
ei syntyisi, valiokunta on esittänyt
sosiaali- ja terveysvaliokunnalle työttömyysturvalakiehdotuksesta
antamassaan lausunnossa, että työttömyysturvalain
voimaantulosäännöksen 9 momenttia muutettaisiin
siten, että korotettua koulutuspäivärahaa
voisi saada myös ennen 1.1.2003 alkaneeseen koulutukseen
edellyttäen, että siihen ei makseta erorahan aikuiskoulutuslisää.
Valiokunnan tekemän esityksen johdosta tehtyjen selvitysten
perusteella näyttää kuitenkin olevan
tarkoituksenmukaisempaa, että väliinputoamisongelma
ratkaistaan selkiyttämällä Koulutusrahastoa
koskevan lainsäädännön siirtymäsäännöksiä.
Valiokunta ehdottaa näin ollen 1. ja 2. lakiehdotuksen
siirtymäsäännöksiä selkiytettäviksi
tältä osin.
Vastaavasti valiokunta ehdottaa Koulutusrahastoa koskevan lakiehdotuksen
siirtymäsäännöstä täsmennettäväksi
siten, että erorahaa maksetaan tällä hetkellä voimassa
olevien säännösten mukaisesti ennen 1.1.2003
päättyneen työ- tai virkasuhteen perusteella.
Ammattitutkintostipendi vastaa ehdotuksen mukaan nykyistä näyttötutkinnon
suorittamisen perusteella koulutus- ja erorahastosta ammattikoulutusrahana
ja Valtiokonttorista ammattitutkintorahana maksettavaa etuutta.
Jotta myöskään näiden osalta
ei syntyisi väliinputoamistilanteita, valiokunta ehdottaa
siirtymäsäännöstä täydennettäväksi
siten, että ammattitutkintostipendi voidaan maksaa myös
ennen tämän lain voimaan tuloa suoritetun tutkinnon
perusteella edellyttäen, että henkilölle
ei ole saman tutkinnon perusteella myönnetty ammattikoulutusrahaa
tai ammattitutkintorahaa ennen tämän lain voimaan
tuloa voimassa olleiden säännösten tai
määräysten perusteella.
Yksityiskohtaiset perustelut
Laki koulutusrahastosta
5 §. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytykset.
Ehdotuksen mukaan ammattitutkintostipendi voidaan myöntää ammatillisen
perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneelle
henkilölle. Stipendin suuruudesta ja sen edellytyksenä olevista
hakijan ikää ja työhistoriaa koskevista
vaatimuksista säädettäisiin sosiaali-
ja terveysministe- riön asetuksella vahvistetuilla rahaston
säännöillä. Esityksen perusteluissa
on todettu, että koulutus- ja erorahastoa ja sen myöntämiä etuuksia koskeva
sääntely ei nykyisellään täytä perustuslain
80 §:stä johtuvia vaatimuksia, joiden mukaan lailla
tulee säätää henkilön
oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista. Lakiehdotus jättäisi
ammattitutkintostipendiä koskevan sääntelyn lain tasolla valiokunnan käsityksen
mukaan liian epämääräiseksi
ja avoimeksi. Tästä syystä valiokunta
ehdottaa 5 §:n 2 momenttiin lisättäviksi
perustelujen mukaiset hakijan ikää ja työhistoriaa
koskevat vaatimukset.
6 §. Ammattitutkintostipendin suuruus.
Viitaten 5 §:n perusteluissa esitettyyn valiokunta
ehdottaa uuteen 6 §:ään otettavaksi tarkemmat
säännökset stipendin suuruudesta. Stipendin
määräksi ehdotetaan vahvistettavaksi
perusteluissa mainittu nykyisen ammattikoulutusrahan ja ammattitutkintorahan
suuruus eli 236 euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön
asetuksella stipendin suuruutta tarkistettaisiin kustannustasossa
tapahtunutta muutosta vastaavasti tarvittaessa, kuitenkin vähintään
joka toinen vuosi. Ennen asetuksen antamista ministeriön
tulisi kuulla rahastoa.
14 §. Hallintomenettely.
Pykälässä säädetään hallintomenettelylain
ja kielilainsäädännön noudattamisesta
etuusasioita käsiteltäessä. Oikeusturvan
parantamiseksi ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattamisen
korostamiseksi valiokunta ehdottaa, että säännökseen
lisätään viittaukset asiakirjan lähettämisestä annettuun
lakiin, tiedoksiannosta hallintoasioissa annettuun lakiin ja viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin.
18 §. Siirtymäsäännökset.
Edellä yleisperusteluissa esitettyyn viitaten valiokunta
ehdottaa siirtymäsäännöksen
selkiyttämistä siten, että 2 ja 3 momenttiin
otetaan säännökset erorahan ja erorahan
aikuiskoulutuslisän myöntämisestä koulutus-
ja erorahastosta annetun lain ja koulutus- ja erorahaston sääntöjen
mukaisesti niille, joiden työ- tai virkasuhde on päättynyt
ennen uusien säännösten voimaan tuloa
1.1.2003. Ammattitutkintostipendin osalta pykälän
4 ja 5 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi
säännökset, joiden mukaan stipendi voidaan
maksaa myös ennen lain voimaan tuloa suoritetun tutkinnon perusteella, jos
sen perusteella ei ole myönnetty aiempien säännösten
mukaista vastaavaa etuutta. Lisäksi pykälän
6 momenttiin ehdotetaan otettavaksi selventävä säännös,
jonka mukaan koulutus- ja erorahaston oikeudet ja velvollisuudet
siirtyvät tämän lain mukaiselle Koulutusrahastolle.
Laki valtion virkamieslain 10 luvun kumoamisesta
2 §.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi
erorahan aikuiskoulutuslisää koskeva siirtymäsäännös,
joka on sisällöltään samanlainen kuin
1. lakiehdotukseen ehdotettu vastaava säännös.