Perustelut
1. Johdanto
Ulkoasiainvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, että Dohan
neuvottelujen pitkittyessä WTO:ta täydentävien
kahdenvälisten ja alueellisten sopimusten merkitys on kasvanut
kauppapoliittisten tavoitteiden turvaamisessa.
EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kauppa- ja investointikumppanuussopimusneuvottelujen
(TTIP)
kohteina ovat markkinoillepääsy, sääntelykysymykset
ja tullien ulkopuoliset esteet sekä globaalit säännöt.
On selvää, että neuvottelut tulevat olemaan
vaikeat, erityisesti kun kaikista kysymyksistä neuvotellaan
samanaikaisesti ja kaikki neuvottelualueet ovat osa kokonaisuutta.
Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä,
että 26. maaliskuuta pidettävä EU — Yhdysvallat
-huippukokous vahvistaisi korkealla poliittisella tasolla, että yhteisiin
tavoitteisiin perustuva EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus
(TTIP) on keskeinen väline EU:n ja Yhdysvaltojen strategisen
kumppanuuden syventämisessä.
Ulkoasiainvaliokunta korostaa sopimuksen poliittista merkittävyyttä ja
käsittelee sen vuoksi sopimusta ulko- ja turvallisuuspolitiikan
näkökulmasta. Laajempi näkökulma
on tärkeää myös siksi, että neuvotteluprosessin
etenemiseen vaikuttavat monet asiakysymysten ulkopuoliset tekijät.
2. Talouden merkitys turvallisuuspolitiikassa
Eduskunnan hyväksymässä turvallisuus-
ja puolustuspolitiikkaa koskeneessa mietinnössä (UaVM
1/2013 vp) todettiin, että talous on
yhä merkittävämpi tekijä turvallisuuspolitiikassa. Talouden
ja politiikan välinen vuorovaikutus ei ole uutta, mutta
nykyisessä uhka- ja turvallisuusympäristössä sekä kilpailtaessa
vähenevistä luonnonvaroista se korostuu.
Taloudellisten valtasuhteiden muutos vaikuttaa merkittävästi
turvallisuuspolitiikkaan. Aasian maiden talouskasvu ja toisaalta
EU-maiden talouskriisi ovat merkinneet valtatasapainon siirtymistä Aasian
suuntaan. Yhdysvaltojen kiinnostuksen lisääntyminen
Aasiaan, mukaan lukien tavoite laajasta kumppanuussopimuksesta Aasian
maiden kanssa (Trans-Pacific Partnership), ilmentää tätä muutosta.
Talouskriisin myötä useat kehittyneet taloudet
ylivelkaantuivat, mikä on johtanut mm. menoleikkauksiin
julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tällä on
useita turvallisuuspoliittisia seurauksia. Taloudellisesti heikot
valtiot nähdään perinteisesti epävarmoina
turvallisuuden tuottajina. Poliittinen tahto kohdentaa resursseja
kansainväliseen toimintaan, esimerkiksi kehitykseen tai
kriisienhallintaan, on vähentynyt. EU-maiden puolustusmenojen
supistamisen on arvioitu johtavan epätasapainoon niin Naton
toiminnassa kuin myös suhteessa Venäjään
(UaVM 1/2013 vp).
Valiokunta on korostanut, että globaalit muutostekijät
edellyttävät Suomelta yhä tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä ja
verkottumista. Taloudellisen kasvun lisäämiseksi
EU:n ja Yhdysvaltojen kumppanuussopimus on merkittävä,
ja se vahvistaa molempien suhteellista asemaa kansainvälisesti.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA, 15.3.2013)
ja komission vaikutusarvion mukaan kumppanuussopimuksella on myönteisiä vaikutuksia
niin yritystoimintaan, työllisyyteen, ulkomaankauppaan,
investointeihin kuin kansantalouteenkin. Bruttokansantuote kasvaisi
vuosittain 0,48 prosenttia vuoteen 2027 asti eli noin 86 miljardia
euroa ja EU:n vienti Yhdysvaltoihin lisääntyisi
28 prosentilla.
Arvioiden mukaan EU:n ja Yhdysvaltojen laaja-alaisella sopimuksella
olisi myönteistä vaikutusta globaalitalouteen.
Talouskasvu ja kehitysmaiden välisen kaupan ja investointien
lisääntyminen luovat uusia kasvun edellytyksiä kehitysmaissa.
Tällaisen kehityksen tukeminen on Suomen ulkopolitiikan
mukaista. Komission vaikutusarvion mukaan sopimuksen myönteiset taloudelliset
vaikutukset ulottuvat myös kehitysmaihin, eikä se
arvioiden mukaan vaikuta kielteisesti yhdenkään
alueen kokonaistuloon.
Taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden haasteet ovat kuitenkin
merkittäviä ja edellyttävät
kestävän taloudellisen kehityksen huomioon ottamista.
Valiokunta on säännönmukaisesti kiinnittänyt
huomiota johdonmukaisuuden lisäämiseen niin Suomen
kuin myös EU:n kauppapolitiikassa, muun muassa taloudellisten
kumppanuussopimusneuvottelujen (EPA) yhteydessä. Valiokunta
katsoo, että TTIP-sopimus voisi osaltaan vahvistaa esimerkiksi
ympäristö- ja työelämän
normeja myös globaalitasolla. EU:n ja Yhdysvaltojen taloudellisen
yhteistyön vahvistuessa yhteistyötä tulisi
vahvistaa myös muilla alueilla, kuten YK:n Post-2015 -kehitysohjelmaa
valmisteltaessa.
Sopimus vahvistaa eri arvioiden mukaan onnistuessaan merkittävästi
EU-maiden ja Yhdysvaltojen talouksia ja edistää samalla
niiden kansainvälistä asemaa.
Ulkoasiainvaliokunta korostaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen
välinen taloudellisen kumppanuuden kehittäminen
on osa turvallisuutemme vahvistamista. Sopimus voi olla merkittävä globaalien
normien asettamisessa.
Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä,
että keskusteltaessa neuvotteluihin liittyvistä ongelmallisista
kysymyksistä sopimuksen kokonaisuus ja laajempi merkitys
otetaan huomioon.
3. EU:n ja Yhdysvaltojen strategisen kumppanuuden vahvistaminen
Eurooppa ja Yhdysvallat ovat toistensa tärkeimmät
strategiset kumppanit. Yhteistyö kattaa turvallisuuteen,
politiikkaan, talouteen, ympäristöön
ja kehityskysymyksiin liittyvät aiheet. Yhteistyöstä keskustellaan
päämiestapaamisissa, Transatlanttisessa talousneuvostossa
(TEC) ja energianeuvostossa, kehityspoliittisessa dialogissa sekä internet-turvallisuutta
käsittelevässä työryhmässä.
Yhdysvallat on sitoutunut valtaosin samoihin kansainvälisiin
sopimuksiin ja järjestelyihin kuin Euroopan maat, kuten
YK:n peruskirja, Etyjin periaatteet ja ihmisoikeuksien yleismaailmallinen
julistus. Yhdysvaltain ja EU:n tavoitteet ja arvot ovat pitkälti
yhtenevät, vaikka keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi
on ajoittain myös hyvin erilaisia näkemyksiä.
Kansainvälisessä yhteistyössä tarvitaan
entistä strategisempaa, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja
kestävään ratkaisuun panostavaa yhteistyötä. Valiokunta
on korostanut (UaVL 8/2013 vp), että EU:n
strategiset kumppanuudet ovat globaalin voimatasapainon muutoksessa
yhä keskeisempiä ulkopolitiikan välineitä.
Nousevien talouksien ja geopolitiikan vahvistuminen sekä viimeaikaiset
tapahtumat Ukrainassa korostavat Yhdysvaltojen ja EU:n yhteistyön
merkitystä.
Energiaturvallisuus on kasvava globaali haaste. Euroopan unioni
on vahvasti riippuvainen tuontienergiasta. On tärkeää,
että Eurooppa-neuvosto kiirehti (21.3.2014) toimenpiteitä energiariippuvuuden
vähentämiseksi. Valiokunnan aikaisemman arvion
mukaan (UaVM 1/2013 vp) Yhdysvaltojen
kasvava omavaraisuus muuttaa Yhdysvaltojen näkemystä omasta
turvallisuudesta. Sen arvioidaan vähentävän
myös läntisen Euroopan riippuvuutta Venäjältä tuotavasta kaasusta,
mahdollisesti aikanaan myös öljystä. Yhdysvalloille
halpa energia on merkittävä uusi kilpailuetu ja
energiapolitiikka on strateginen kysymys. Valtioneuvoston perusteltuna
tavoitteena onkin, että TTIP-sopimukseen sisällytettäisiin
energiaa koskevat erityismääräykset.
EU ja Yhdysvallat vastaavat puolesta maailman bruttokansantuotteesta
ja kolmanneksesta maailmankaupasta. Ristikkäisinvestoinnit
ovat mittavia, ja talouksien keskinäisriippuvuus on suuri.
Neuvotteluissa on kyseessä laajin vapaakauppaa koskeva
kahdenvälinen neuvotteluprosessi. Euroopasta katsottuna
Yhdysvaltojen talouskehitys ja uudistumiskyky on huomattava. Alhaiset
kasvunäkymät Venäjällä ja
EU-maissa korostavat EU:n ja Yhdysvaltojen sopimuksen merkitystä.
Ulkoasiainvaliokunta korostaa, että kumppanuuden vahvistaminen
Yhdysvaltojen kanssa edellyttää huomattavasti
aktiivisempaa vuoropuhelua kongressin edustajien kanssa. Yhdysvaltojen
kongressilla ja edustajien toiminnalla on merkittävä rooli
kauppaneuvottelujen etenemisessä. Laajojen kotimarkkinoiden
vuoksi Yhdysvalloissa suhtautuminen markkinoiden avaamisen hyödyllisyyteen
on selvästi varauksellisempaa kuin Euroopassa. Arvioiden
mukaan sopimusneuvottelut kytketään sisäpoliittisiin
keskusteluihin ja ne vaikeutuvat huomattavasti, ellei presidentti
Obama saa kongressilta ns. "fast track" -valtuutusta
(eli valtuutusta neuvotella sopimuksen sisältö ja
tuoda se kongressiin joko hyväksyttäväksi
tai hylättäväksi). Kongressin halukkuudessa
antaa valtuutus painavat sisäpolitiikan lisäksi
myös Eurooppaan liittyvät odotukset solidaarisuudesta
turvallisuuspolitiikkaan liittyen.
Yhdysvallat tukee omista lähtökohdistaan yhteistyötä Euroopan
turvallisuuteen, vakauteen ja talouskasvuun liittyen. Valiokunta
katsoo, että Suomen kannalta on taloudellisesti ja turvallisuuspoliittisesti
tärkeää, että Eurooppa säilyy Yhdysvaltojen
kannalta kiinnostavana yhteistyökumppanina. Valiokunta
katsoo, että EU:n tulisi edistää aktiivisesti
yhteisiä poliittisia ja taloudellisia strategisia intressejä Yhdysvaltojen kanssa
myös muilla alueilla. Arktisen alueen merkityksen kasvaessa
tiiviimpi yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa korostuu. Suomen
tulisi valiokunnan mielestä toiminnallaan tukea yhteistyön
vahvistamista konkreettisten yhteistyöhankkeiden kautta.
Ulkoasiainvaliokunta pitää EU:n ja Yhdysvaltojen
välisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen tavoittelemista Suomen
ulkopolitiikan johdonmukaisen linjan mukaisena.
Ulkoasiainvaliokunta toistaa kantansa (UaVM 1/2013
vp), että syventyvällä talouskumppanuudella
voidaan arvioida olevan vaikutuksia transatlanttisen strategisen
kumppanuuden merkitykseen globaaleissa valtasuhteissa.
4. Valtioneuvoston neuvottelutavoitteet eri sektoreilla
Ulkoasiainvaliokunta tukee valtioneuvoston keskeisiä neuvottelutavoitteita
ja katsoo, että ne ottavat huomioon Suomen talouskasvun
vahvistamisen, hyvinvoinnin lisäämisen, ulkomaankaupan
lisäämisen ja suomalaisten yritysten sijoitus-
ja investointimahdollisuuksien parantamisen.
Kestävää kehitystä ja ympäristöulottuvuutta käsitellään
usealla eri neuvottelualueella. Valtioneuvosto toteaa perustellusti,
että neuvotteluissa on olennaista, etteivät eurooppalaiset
järjestelmät ympäristön, työntekijöiden,
terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi ole uhattuina. On huomattava,
että molemmat osapuolet ovat jo ilmaisseet vahvan sitoumuksensa
keskeisten työelämän normien noudattamisesta.
Ulkoasiainvaliokunta on korostanut näitä kysymyksiä johdonmukaisesti
kaikissa Suomen kahdenvälisissä vapaakauppa- ja
investointisuojasopimuksissa, niin myös tässä yhteydessä.
Valiokunta korostaa, että neuvottelujen edetessä Suomen tulee
yhdessä samanmielisten EU-maiden kanssa pyrkiä varmistamaan,
että näistä tavoitteista pidetään
kiinni.
Valiokunta pitää hyvänä,
että erilaisesta sääntelystä johtuvien
kaupanesteiden vähentäminen on valtioneuvoston
prioriteetteja neuvotteluissa. Valiokunta huomauttaa, että saadun
selvityksen mukaan sopimuksella ei puututa osapuolten sääntelyoikeuteen.
Valiokunta korostaa valtioneuvoston kantaa, että korkeaa
terveyden-, turvallisuuden, kuluttajien, työ- ja ympäristönsuojelun
tasoa EU:ssa ja Suomessa ei tule heikentää. Tämä tavoite
tulee valiokunnan mielestä ottaa huomioon koko neuvotteluprosessin
ajan, myös teknisten määräysten
vastavuoroisesta tunnustamisesta neuvoteltaessa. Ottaen huomioon
sääntelyyn liittyvät menettelytapojen eroavuudet
ja neuvotteluaikataulun tiukkuus, valiokunta pitää hyvänä esitystä,
että vuoropuhelua jatkettaisiin sääntelyviranomaisten
välillä, jotta uusia kaupanesteitä voitaisiin
ennakoida ja estää.
Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä,
että julkisissa hankinnoissa EU:n neuvottelutavoitteet ovat
kunnianhimoiset. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulisi valtioneuvoston
mukaan kuitenkin jättää sopimuksen julkisia
hankintoja koskevien sitoumusten ulkopuolelle. Valtioneuvosto suhtautuu
myönteisesti puolustus- ja turvallisuushankintojen sisällyttämiseen
sopimuksen piiriin, mikäli asiaa EU:ssa harkitaan. Valiokunnalla
ei ole huomauttamista tämän suhteen.
EU:n korkeiden tietosuojastandardien sekä lainsäädännön
voimassaolon ja kehittämisen tulee olla mahdollista jatkossakin.
Ulkoasiainvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, että tietosuojaa
ja vakoilua koskevat kysymykset on perusteltua käsitellä sopimusneuvotteluista
erillään. Valiokunta pitää kuitenkin
tietoturvaan ja yksityisyyden suojan turvaamiseen liittyviä kysymyksiä merkittävinä
myös
ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta ja katsoo, että keskusteluja
näistä kysymyksistä Yhdysvaltojen viranomaisten
kanssa tulee jatkaa samanaikaisesti muilla foorumeilla.
5. Investointien merkitys ja investointisuoja sekä riitojenratkaisumenetelmä
Sijoitustoiminta ja kauppa ovat toisistaan riippuvaisia. Saadun
selvityksen mukaan noin puolet maailmankaupasta käydään
nykyään monikansallisiin konserneihin kuuluvien
yritysten välillä välituotteilla ja -palveluilla.
EU:n alueelle suuntautuvien suorien ulkomaisten sijoitusten kokonaishyödyt
ovat merkittävät. Ulkomaiset sijoitukset ovat
myötävaikuttaneet uusien työpaikkojen
luomiseen, teknologian ja ammattitaidon siirtoon, kilpailun lisääntymiseen
ja kaupan elvyttämiseen. EU:hun vuonna 2011 tulleista investoinneista
noin 60 prosenttia oli peräisin Yhdysvalloista. Suomen
ja Yhdysvaltain väliset investoinnit ovat viime vuosina
suuntautuneet voittopuolisesti Suomesta Yhdysvaltoihin. Suomeen
suuntautuvissa suorissa investoinneissa Yhdysvallat on vasta kahdeksannella
sijalla. Amerikkalaisten yhtiöiden Euroopassa sijaitsevien
tytäryhtiöiden investoinnit Suomeen ovat kuitenkin
merkittäviä.
Valiokunta korostaa valtioneuvoston kantaa, että sopimuksen
velvoitteet ja riitojenratkaisua koskeva mekanismi eivät
saa estää osapuolia kehittämästä syrjimätöntä lainsäädäntöä ja
mahdollisuutta ajaa esimerkiksi työntekijöiden
suojeluun, kuluttajansuojaan tai ympäristönsuojeluun
liittyviä syrjimättömiä politiikkatavoitteita.
Sopimus ei myöskään saa vapauttaa sijoittajia
niille asetetuista oikeudellisista velvoitteista. Valiokunta korostaa
valtioneuvoston kantaa, että sijoittajien on noudatettava
Suomen lakeja täällä toimiessaan. Valtioneuvoston
tavoin valiokunta korostaa em. tavoitteiden toteutumista lopullisessa
sopimuksessa.
Osana Suomen sopimus- ja kauppapolitiikkaa ulkoasiainvaliokunta
on käsitellyt säännönmukaisesti
Suomen kahdenvälisiä ja EU:n investointisuojasopimuksia.
Valiokunnan johdonmukainen kanta on ollut, että sopimuksilla
tulee ja niillä voidaan vähentää sijoituksiin
kohdistuvan mielivaltaisen kohtelun mahdollisuuksia ja lisätä sijoitusympäristön
ennakoitavuutta ja yritysten sijoitushalukkuutta. Valiokunta toteaa,
että eduskunta on tukenut riitojenratkaisumenettelyn sisällyttämistä kaikkiin
Suomen voimassa oleviin yli 60 investointisuojasopimukseen. Mikäli
käsittelyssä olevan sopimuksen kohdalla tehtäisiin
poikkeus, se voisi arvioiden mukaan merkitä sitä,
että voimassa olevien sopimusten osapuolet vaatisivat riitojenratkaisumenetelmän poistamista
myös näistä sopimuksista. Syrjimättömyys
on kauppapolitiikan keskeisiä periaatteita.
Valtioneuvoston tavoitteena on sisällyttää sopimukseen
tehokas sijoittajan ja valtion sekä valtioiden välinen
riitojenratkaisumenettely. Tavoitteena on taata sijoittajalle mahdollisuus
ratkaista mahdolliset riidat tehokkaalla ja läpinäkyvällä tavalla
ja tarvittaessa kansainvälisessä välitysmenettelyssä.
Valiokunnan mielestä käsittelyssä olevassa
sopimuksessa investoinnit ja niiden suojelu on nähtävä osana
laajaa neuvottelukokonaisuutta.
Valiokunnan saaman selvityksen perusteella korkeat oikeusvaltioperiaatteet
omaavissa maissa, kuten Suomessa ja Yhdysvalloissa, sijoittajilla
ei ole välitöntä tarvetta turvautua kansainväliseen
välimiesmenettelyyn investointisuojasopimuksen velvoitteiden
rikkomisesta johtuvien riitojen ratkaisemiseksi. Suomessa tuomioistuinten
riippumattomuus takaa ulkomaisen ja kotimaisen sijoittajan tasa-arvoisen
kohtelun. Toisaalta saadun selvityksen mukaan käytännössä tilanne
ei kuitenkaan ole sama kaikkialla. Suomalainen sijoittaja ei välttämättä saa
vastaavaa kohtelua toimiessaan ulkomailla — maan kehitystasosta
riippumatta.
Investointisuojasopimuksiin liittyvä sijoittajan ja
sopimuspuolen välinen kansainvälinen riitojenratkaisu
luotiin aikoinaan siksi, etteivät riidat kehittyisi kansainvälispoliittisiksi
kysymyksiksi sijoittajan kotimaan ja kohdemaan välillä.
Investointisuoja koskee paitsi suomalaisia sijoittajia myös
Suomen valtiota, jonka antamat investointitakuut ovat sopimusten
suojaamia. Sopimusten noudattamisen turvaava lauseke sekä kansallisen
kohtelun velvoite ovat erittäin tärkeitä periaatteita
niin Euroopan unionin kuin Suomenkin sopimuksissa. Välimiesmenettely liittyy
aina sopimusvelvoitteisiin. Valtiosopimusten kautta valtiot tekevät
useilla alueilla (esimerkiksi ympäristö) kansainvälisiä sitoumuksia,
jotka rajoittavat niiden julkista säätelyvaltaa.
Esimerkiksi ilman WTO-sopimusten sääntelylle luomia
rajoituksia muuan muassa elintarviketurvallisuudessa, suomalaisen
vientiteollisuuden toimintaedellytykset heikkenisivät oleellisesti.
Kehittääkseen EU:n investointipolitiikkaa
komissio antoi tiedonannon (KOM 2010) 343 eurooppalaisesta sijoituspolitiikasta.
Komissio esitti tuolloin muun muassa investointisuojasopimuksiin
liittyvän riitojenratkaisumenettelyn uudistamista. Uudistuksen
tavoitteeksi asetettiin läpinäkyvyyden ja avoimuuden
lisääminen sekä välimiesmenettelyyn
tuotujen riitojen ratkaisujen ennustettavuuden parantaminen. Komission
tiedonannossa nostettiin esille myös mahdollisuus muutoksenhakujärjestelmän
luomiseen sellaisissa sopimuksissa, joihin oli odotettavissa useita
kanteita. Ulkoasiainvaliokunta panee tyytyväisyydellä merkille,
että komissio aloitti tarpeelliset investointisopimusten
uudistamiseen liittyvät välttämättömät
toimet heti Lissabonin sopimuksen tultua voimaan.
Valiokunta katsoo, että investointisuojasopimuksia,
ml. riitojen ratkaisumenetelmät, on pyrittävä kehittämään,
jotta havaittuja epäkohtia ja käytännössä ilmenneitä riskejä voidaan
poistaa. EU:n ja Kanadan välisessä vapaakauppasopimusneuvottelussa
on valiokunnan mielestä edistytty hyvään
suuntaan riitojenratkaisumekanismin osalta. Tasavertaisina neuvottelukumppaneina
EU:lla ja Yhdysvalloilla on mahdollisuus ja edellytykset uudistaa
investointisuojaa koskevia määräyksiä mukaan
lukien menettelytavat. On pyrittävä selkiyttämään
velvoitteita ja menettelyjä kuitenkaan rapauttamatta investointisuojan
perusteita. Tässä yhteydessä valiokunta pitää harkitsemisen
arvoisena esityksiä välimiesmenettelyn avoimuuden
ja ratkaisujen ennakoitavuuden lisäämisestä,
hävinneen osapuolen velvollisuudesta maksaa kaikki kulut,
sopimuksen kansallisesta soveltamisesta, jolla poistetaan tarve
viedä sopimusrikkomus ensi kädessä kansainväliseen
välitystuomioistuimeen ja mahdollisen välimiesmenettelyyn
liittyvän muutoksenhakutuomioistuimen perustamisesta.
Ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja kansalaisten esittämät
huolet investointisuojan laajuudesta ja riitojenratkaisumenetelmän
oikeudenmukaisuudesta valiokunta pitää perusteltuna
ja tärkeänä, että komissio ensimmäistä kertaa kauppasopimusten
osalta avaa julkisen kuulemisen näistä kysymyksistä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuuleminen alkaisi ensi viikolla
(viikko 13). Valiokunta pitää tällaista
menettelyä osallistavan demokratian vahvistamisen kannalta
perusteltuna vastaavissa tapauksissa myös jatkossa. Valiokunta
kannustaa tutkijoita, kansalaisyhteiskuntaa ja yrityksiä ottamaan osaa
tähän kuulemiseen.
Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että neuvottelujen tässä vaiheessa
ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista ottaa investointisuojaan
tai riitojenratkaisumenetelmään em. tarkempaa kantaa.
Yksityiskohtaisempaa ja perusteltua kannanmuodostusta varten tulisi
voida arvioida laajemmin Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmää ja oikeuskäytäntöä kauppa-
ja investointisopimusten toimeenpanossa mm. osavaltiotasolla. Lisäksi
valiokunta katsoo, että riitojenratkaisumenetelmän
kehittämiseen liittyvien esitysten kokonaisvaikutuksia
on syytä arvioida tarkemmin ennenkuin lopullinen kanta
päätetään. Tässä arvioinnissa
on otettava huomioon myös mahdolliset vaikutukset Suomen
voimassa oleviin kahdenvälisiin investointisuojasopimuksiin.
Valiokunta edellyttää, että tarkempaa
kannanmuodostusta varten hallitus toimittaa ulkoasiainvaliokunnalle
lisäselvityksiä em. seikoista. Ulkoasiainvaliokunta
seuraa aktiivisesti tämän neuvottelukysymyksen
etenemistä.
6. Suomen toimintalinja ja eduskunnan kuuleminen
Toistaiseksi neuvotteluissa ollaan vielä osapuolten
kantoja tunnustelevassa alkuvaiheessa, jossa kartoitetaan lähestymistapoja
ja syvennetään kantoja eri aiheista. Ulkoasiainvaliokunta
huomauttaa, että neuvotteluihin liittyy Suomen kannalta
monia tärkeitä tavoitteita, joiden eteenpäin vieminen
tulee olemaan vaikeaa. Vielä ei voida varmuudella sanoa,
onnistutaanko kaikissa neuvottelutavoitteissa täysimääräisesti.
Neuvottelujen onnistuminen edellyttää vaikuttamista
komissioon ja muihin jäsenmaihin sekä Yhdysvaltoihin.
Valiokunta korostaa, että Suomen tulee olla aktiivinen
Suomen tavoitteiden ajamisessa, jotta lopputulos on Suomen kannalta
tasapainoinen.
Ulkoasianvaliokunta edellyttää, että neuvotteluista
annetaan jatkossa hyvissä ajoin yksityiskohtaisempaa tietoa,
jotta eduskunnan kannanmuodostus on mahdollista, kun varsinaiset
tekstineuvottelu alkavat.
Vaikutuksia kolmansiin maihin, erityisesti kehitysmaihin, on
tarkoitus tarkastella neuvottelujen edetessä tarkemmin.
Ulkoasiainvaliokunta edellyttää, että näistä tarkentuvista
arvioista tiedotetaan ulkoasiainvaliokunnalle.
Valiokunta korostaa, että neuvotteluissa tulee pyrkiä mahdollisimman
suureen avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, jotta
tiedottaminen sidosryhmille ja kansalaisille on mahdollista.