Perustelut
Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Korean
väliset puitesopimusneuvottelut aloitettiin vuonna 2008.
Puitesopimuksen tavoitteena on edistää poliittista
dialogia sekä kehittää taloudellisia
suhteita sopimusosapuolten välillä. Yhteistyö perustuu
yhteisille periaatteille, joita ovat muun muassa demokratian ja
ihmisoikeuksien edistäminen. Puitesopimus sisältää määräykset
poliittisesta dialogista, yhteistyöstä alueellisissa
ja kansainvälisissä järjestöissä ja yhteistyöstä talouden,
kestävän kehityksen, koulutuksen ja kulttuurin
sekä oikeus- ja sisäasioiden alalla.
Osapuolten välillä on käyty neljä neuvottelukierrosta,
joiden tuloksena puitesopimuksen kaikista luvuista on saavutettu
yksimielisyys. Ulkoasiainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan EU:n
ja Etelä-Korean välillä 23.5.2009 pidettävässä huippukokouksessa
on tarkoitus antaa puitesopimuksesta julkilausuma, jossa todettaisiin neuvotteluiden
edenneen päätökseen. Neuvotteluissa ei
kuitenkaan ole asiantuntijakuulemisen mukaan saavutettu yksimielisyyttä vielä eräistä
keskeisistä kysymyksistä,
jotka koskevat yhtäältä tilannetta, joissa
toinen sopimusosapuoli on syyllistynyt sopimusrikkomukseen ja toisaalta sopimusrikkomuksen
vaikutusta puitesopimuksen sekä sopimusosapuolten välillä samanaikaisesti
neuvoteltavan vapaakauppasopimuksen soveltamiseen. Neuvottelut vapaakauppasopimuksesta
ovat kesken (U 20/2008 vp). Ulkoasiainvaliokunta ei ota
tässä lausunnossa kantaa vapaakauppasopimukseen
liittyviin kysymyksiin.
Komissio on käydyissä neuvotteluissa edellyttänyt
EU:n jäsenvaltioiden hyväksymän neuvotteluvaltuutuksen
mukaisesti, että sopimuspuolilla on oikeus ryhtyä asianmukaisiin
toimiin sopimusrikkomustapauksissa sekä että puitesopimusta
ja vapaakauppasopimusta olisi käsiteltävä yhtenäisenä institutionaalisena
kehyksenä.
Viitaten saamaansa selvitykseen ulkoasiainvaliokunta pitää perusteltuna
valtioneuvoston asiassa esittämää kantaa
(E 10/2008 vp, jatkokirjelmä 1.
UM 18.5.2009). Ulkoasiainvaliokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen
siitä, että sekä puitesopimuksessa että vapaakauppasopimuksessa
on viittaus näiden sopimusten muodostamaan yhteyteen. Valtioneuvoston
tavoin ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä,
että Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden
sekä Etelä-Korean välisiä poliittisia
ja taloudellisia suhteita vahvistetaan. Tämän
vuoksi puitesopimusta koskevissa neuvotteluissa on mahdollisuuksien mukaan
pyrittävä kompromissiin siten, että Etelä-Korean
neuvotteluissa esille nostamat huolet sopimusrikkomustapauksissa
tulevat kohtuudella huomioiduiksi. Ulkoasiainvaliokunta painottaa
kuitenkin, että Euroopan yhteisöllä ja
sen jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus ryhtyä asianmukaisiin
ja riittäviin toimiin silloin, jos Etelä-Korea
rikkoo puitesopimuksen olennaisia määräyksiä.
Valiokunta korostaa ihmisoikeuksien ja demokratian edistämistä mukaan
lukien kansainvälisten järjestöjen, kuten
ILO:n, työoikeuksia koskevat sopimukset.
Lopuksi valiokunta kiinnittää valtioneuvoston
huomiota asian valmistelussa ilmenneisiin puutteellisuuksiin. Valiokunta
huomauttaa, että valtioneuvoston on toimitettava eduskunnalle sen
toimialaan kuuluvat kysymykset käsiteltäviksi
siten, että eduskunnalla on kohtuullinen aika asian valiokuntakäsittelyyn
ja kannanmuodostukseen. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota
siihen, että eduskunnalle toimitettavien muistioiden on
oltava kirjoitusasultaan sellaisia, että niiden asiasisältö ja
niissä esitetty valtioneuvoston kanta on ymmärrettävästi
ilmaistu. Valiokunta edellyttää, että sille
toimitetaan asiasta perustuslain 96 §:n mukainen U-kirjelmä ensi
tilassa.