Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 5 päivänä marraskuuta 2013 lähettänyt ulkoasiainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen puitesopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten väliaikaisesta soveltamisesta (HE 163/2013 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
yksikön päällikkö Johan Schalin, lähetystöneuvos Sami Leino ja kaupallinen sihteeri Juuso Moisander, ulkoasiainministeriö
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi toukokuussa 2010 allekirjoitetun Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen puitesopimuksen sekä lait sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten väliaikaisesta soveltamisesta.
Korean tasavallan kanssa tehty puitesopimus on luonteeltaan sekasopimus, joka sisältää sekä jäsenvaltioiden että Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Puitesopimuksella kumotaan ja korvataan vuonna 1996 Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välillä tehty, vuonna 2001 voimaan tullut kauppaa ja yhteistyötä koskeva puitesopimus. Puitesopimuksen päivittäminen tuli ajankohtaiseksi Euroopan unionin aloitettua neuvottelut Korean tasavallan kanssa vapaakauppasopimuksesta.
Sopimuksen tavoitteena on lisätä monenkeskistä yhteistyötä useilla eri aloilla ja syventää laaja-alaista kumppanuutta sekä vuoropuhelua Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välillä.
Sopimuksessa korostetaan hyvää hallintoa, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen merkitystä sekä yhteistyötä globaaleissa haasteissa. Puitesopimus sisältää tärkeimpinä osa-alueina suunnitelmallisen yhteistyön kestävän kehityksen ja ympäristösuojelun alalla, yhteistyön joukkotuhoaseiden leviämistä vastaan, sekä toimet terrorismia ja kansainvälistä rikollisuutta vastaan. Sopimuksen kauppasuhteita koskevia määräyksiä tarkentaa sopimuspuolten välillä tehty vapaakauppasopimus.
Sopimus on tarkoitettu tulemaan voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen sopimuksen hyväksymistä koskevien menettelyjen saattamisesta päätökseen. Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.
Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä ehdotus laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten väliaikaisesta soveltamisesta. Laki sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan suhteessa Korean tasavaltaan. Laki sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten väliaikaisesta soveltamista ehdotetaan tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana mahdollisimman pian sen jälkeen, kun Suomi on ilmoittanut sopimuksen loppumääräysten mukaisesti sopimuksen hyväksymisestä.
Käsiteltävänä olevan puitesopimuksen tavoitteena on edistää ja syventää laaja-alaista kumppanuutta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välillä. Puitesopimus sisältää määräykset poliittisen vuoropuhelun edistämisestä, yhteistyöstä alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä ja yhteistyöstä talouden, kestävän kehityksen, koulutuksen ja kulttuurin sekä oikeus- ja sisäasioiden alalla. Sopimuksen kauppasuhteita koskevia määräyksiä tarkentaa sopimuspuolten välillä tehty vapaakauppasopimus, joka on tulossa eduskunnan käsittelyyn keväällä 2014.
Valiokunta on korostanut Aasian poliittisen ja taloudellisen merkityksen vahvistumista ja pitää tärkeänä, että EU vahvistaa kumppanuuksia alueen maiden kanssa. EU on suurin ulkomainen investoija Korean tasavallassa, ja Korean tasavalta on EU:n toiseksi suurin vientialue Kiinan jälkeen. Korean merkityksen arvioidaan kasvavan myös Suomen taloussuhteissa. Korean niemimaan tilanne on Korean tasavallan suhteen keskeinen ulkopoliittinen kysymys. EU on osallistunut kansainvälisiin Pohjois-Korean ydinaseohjelman vastaisiin ponnisteluihin. Valiokunta pitää tärkeänä, että sopimus tukee osaltaan säännöllistä vuoropuhelua Aasian ja Tyynenmeren alueen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Valiokunta on lausunnossaan (UaVL 5/2009 vp) puoltanut puitesopimuksen tekemistä. Valiokunnan esittämät näkemykset on sisällytetty sopimukseen. Sopimuksen mukaan yhteistyö perustuu yhteisille periaatteille, joita ovat muun muassa demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien edistäminen. Valiokunta toteaa, että mm. ihmisoikeuksien kunnioittaminen on sopimuksen olennainen osa ja siten sopimusrikkomuksen perusta. Sopimuksen mukaan sopimuspuoli voi keskeyttää sopimuksen tai muun samaan institutionaaliseen kehykseen kuuluvan sopimuksen soveltamisen sopimuksen olennaisiin osiin kohdistuneen rikkomuksen seurauksena. EU:n ja Korean tasavallan välinen vapaakauppasopimus kuuluu tähän institutionaaliseen kehykseen. Tämä merkitsee, että esimerkiksi merkittävien kauppaetuuksien tai muiden vapaakauppasopimukseen sisältyvien taloudellisten etuuksien myöntämisen keskeyttämistä voitaisiin käyttää sanktiona joukkotuhoaseisiin tai ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyvien toimien laiminlyönnissä.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Edellä esitetyn perusteella ulkoasiainvaliokunta ehdottaa,
että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä tarkoitetun sopimuksen siltä osin kuin sopimus kuuluu Suomen toimivaltaan ja
että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina.
Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2013
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Raili Lahnalampi