Perustelut
Kehitysyhteistyö
Kehitysyhteistyön taso.
Eduskunta edellytti kuluvan vuoden talousarvion käsittelyn
yhteydessä 18.12.2001, että hallitus laatii ohjelman
aikatauluineen siitä, kuinka Suomi saavuttaa YK:n suositteleman
kehitysyhteistyömenojen tason eli 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Hallitus päätti Monterreyn kehitysrahoituskonferenssin alla
maaliskuun puolivälissä, että kehitysyhteistyövarojen
BKT-osuutta nostetaan vuosittain 0,01 prosenttiyksiköllä,
jolloin 0,4 prosentin tavoite saavutetaan vuosina 2007—2008.
Tällä, noin 20 miljoonan euron vuosittaista kasvua edellyttävällä panostuksella
Suomi pysyy EU:n keskiarvotason yläpuolella. EU teki Barcelonan huippukokouksessa
päätöksen, jolla jäsenmaat sitoutuvat
nostamaan EU:n kehitysyhteistyön keskiarvon nykyisestä noin
0,33 prosentista 0,39 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2006 mennessä.
Valtiovarainvaliokunta pitää Monterreyn kehitysrahoituskonferenssissa
saavutettua edistystä myönteisenä. Myös
EU:n ja Suomen linjaukset kehitysyhteistyöpanostustensa
lisäämiseksi ovat oikeansuuntaisia. Valiokunta
toteaa kuitenkin vertailun vuoksi, että esimerkiksi Ruotsi
on päättänyt nostaa kehitysapunsa nykyisestä 0,7 prosentista
0,86 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2004 mennessä. Valiokunta
katsoo, että Suomi ei voi olla jatkossa ottamatta kansainvälistä kehitystä huomioon.
Viimeistään tulevien eduskuntavaalien jälkeen
nimitettävä uusi hallitus joutuu ottamaa kantaa
aikatauluun, jolla Suomi saavuttaa edellä todetun YK:n
suositteleman kehitysyhteistyömenojen tason, 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Monenkeskinen kehitysyhteistyö.
Eduskunta edellytti kuluvan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä myös,
että hallitus seuraa monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön
osoitettujen valtuuksien riittävyyttä ja antaa
tarvittaessa tätä koskevat muutosesitykset eduskunnalle
lisätalousarvion yhteydessä. Valtiovarainvaliokunta
toteaa, että eduskunnan käsittelyssä oleva
lisätalousarvioesitys ei sisällä sopimusvaltuuksien korotusesitystä.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että asiaan palataan toisen lisätalousarvion
käsittelyn yhteydessä.
Puolustustarviketeollisuus
Eduskunta edellytti 21.6.2000, että hallitus tulevissa
talousarvioissa huolehtii kotimaisen puolustustarviketeollisuuden
toimintaedellytyksistä ja työllisyydestä.
Vuotta myöhemmin edellytettiin, että hallitus
esittää pikaisesti tarvittavat lisämäärärahat
kotimaisen ruuti- ja ampumatarviketeollisuuden tuotannon jatkamiseksi
ja pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. Edelleen
eduskunta edellytti 8.11.2001, että hallitus laatii pikaisesti
pitkän tähtäyksen kehittämissuunnitelman ruuti-
ja ammustarviketuotannon turvaamiseksi Suomessa.
Vuonna 2001 tarkistetussa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa
selonteossa todettiin, että sotilaallisen maanpuolustuksen tuontiriippuvuus
on kasvanut, mikä merkitsee uhkaa kriisitilanteessa. Edelleen
todettiin, että puolustusmateriaaliteollisuuden kansainvälisen yhteistyön
tavoitteena on luoda kotimaiselle teollisuudelle edellytyksiä toimia
eurooppalaisen teollisuuden merkittävänä yhteistyökumppanina.
Selonteosta puolustusvaliokunnalle antamassaan lausunnossa valtiovarainvaliokunta
totesi
tämän edellyttävän huomattavasti
nykyistä merkittävämpää panostusta
tutkimus- ja kehitystoimintaan. Kotimaisen puolustustarviketeollisuuden
uhkana valtiovarainvaliokunta näki antamassaan lausunnossa
sen, että puolustusvoimien materiaalitarpeet
suuntautuvat lisääntyvästi sellaisiin
järjestelmiin ja tarvikkeisiin, joita ei valmisteta kotimaassa.
Ilman kansainvälistä verkottumista niiden valmistuskykyä ja
riittäviä resursseja ei Suomeen voitane myöskään
aikaansaada kannattavasti.
Kotimaisen puolustustarviketeollisuuden ongelmallisin
alue on raskas ampumatarviketeollisuus. Em. selonteossa
todettiin, että sodan ajan edellyttämää ruuti-
ja ammustuotantoa ei kyetä enää ylläpitämään
käytettävissä olevalla puolustushallinnon
rahoituksella. Hallituksen kertomuksessa todetaan, että ruuti-
ja ammustuotannon kokonaisuutta ja tietotaidon sekä tuotannon
ylläpitoa tulee tarkastella osana kotimaista teollisuusstrategiaa
ja huoltovarmuutta. Kaikissa tapauksissa tulevaisuudessa tarvitaan ruuti-
ja ammustuotannon sekä eri tuotantomenetelmien
osaamista kotimaassa. Tässä yhteydessä kertomuksessa
viitataan osaamiskeskusten perustamiseen. Kertomuksessa todetaan myös
eduskunnan edellyttämän kehittämissuunnitelman
valmistelun alkaneen.
Valtiovarainvaliokunta katsoo, että kotimaisen puolustustarviketeollisuuden
tilauskannan turvaaminen edellyttää riittäviä vuosittaisia määrärahoja
myös puolustusvoimien hankintoihin. Hallitus on asettanut
tavoitteeksi, että kotimaiselta teollisuudelta tehtävien
hankintojen osuutta pyritään lisäämään
siten, että vuoden 2003 loppuun mennessä vähintään
puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista
määrärahoista kohdistuu kotimaahan ottaen
huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Valiokunta
katsoo, että tämän tavoitteen toteutuminen
tulee varmistaa.
Puolustuspoliittisen selonteon eduskuntakäsittelyn
yhteydessä todettiin, että kotimainen ruuti- ja
ammustarviketuotanto on säilytettävä jo riittävän
huoltovarmuuden takaamiseksi. Samoin katsottiin, että vuoden
2004 selonteon valmistelun yhteydessä on selvitettävä,
mitä muuta puolustusvälineteollisuutta Suomessa
tarvitaan sotilaallisessa kriisitilanteessa, ja luotava toimintastrategia
tämän säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.
Valtiovarainvaliokunta katsoo, että kokonaisvaltaista strategista
suunnittelua tarvitaan eri hallinnonalojen ja teollisuuden kesken.
Kuten vuoden 2001 selonteon käsittelyssäkin todettiin,
puolustusteollisuus verkottuu jatkossa yhä enenevässä määrin
pohjoismaisen ja eurooppalaisen teollisuuden kanssa. Tälle
kansainväliselle yhteistyölle on luotava edellytyksiä.
Rakennemuutoksella puolustustarviketeollisuudessa on pyrittävä vahvistamaan
niitä kehittämisalueita, jotka ovat joko kehitysintensiivisiä tai
sotilaallisesti ja huoltovarmuuden näkökulmasta
strategisia. On ilmeistä, että tämä pitkäjänteinen
kehitystyö voidaan turvata vain pitkäaikaisilla kumppanuussopimuksilla
valtionhallinnon ja puolustustarviketeollisuuden välillä.
Poliisitoimen määrärahat
Vuoden 2001 talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä valtiovarainvaliokunta
piti tärkeänä, että poliisitoimen
vaatima kokonaisrahoitustarve selvitetään
pikaisesti. Poliisin taloudellista tilannetta, budjetointia
ja laskentatointa on selvittänyt sisäasiainministeriön
asettama selvitysmies, jonka raportti valmistui vuoden 2002 alussa.
Laskentatoimen tila on selvitysmiehen mukaan varsin hyvä ja
perusteet ovat kunnossa. Raportin mukaan vuoden 2000 tasoisella
budjettirahoituksella (lisäbudjetit mukaan lukien 483 miljoonaa
euroa) poliisitoimen talous ei kestä. Vaikka vuoden 2001
lopun rahoitustilanne oli jonkin verran edellisvuotta parempi, se
ei saadun selvityksen mukaan ole kuitenkaan riittävän hyvä ottaen
huomioon vuoden 2002 ja tulevien vuosien tiedossa olevat menot.
On ilmeistä, että tulevien vuosien ainoat vaihtoehdot
ovat joko budjettirahoituksen nostaminen tai henkilöstömäärän
vähentäminen.
Valtiovarainministeriön hallinnonala
Valtiovarainvaliokunta toteaa, että useisiin valtiovarainministeriön
hallinnonalalla todettuihin lausumiin annettu selvitys on riittämätön.
Tällainen on esimerkiksi PK-yritysten omavaraisuuden parantamista
koskevaan lausumaan (HE 106/1996 vp, s. 159) annettu vastaus,
jossa on viitattu muun muassa parantuneeseen taloustilanteeseen.
Valiokunta katsoo, että muut kuin jäljempänä olevassa
luettelossa todetut valtiovarainministeriön hallinnonalan
lausumat vaativat lisätoimenpiteitä mahdollisista
tähänastisista toimenpiteistä huolimatta.
Erityistä huomiota tulisi valiokunnan mielestä kiinnittää muun muassa
sukupolvenvaihdoksia koskeviin verotussäännöksiin
ja energia- ja ympäristöverojen kehittämiseen.
Valiokunta toteaa, että joissakin tapauksissa annettu
selvitys koskee muuta kuin lausumassa tarkoitettua ongelmaa. Tällainen
on esimerkiksi Venäjällä työskentelevien
verotusta koskeva lausuma (HE 101/1999 vp, s. 170), jossa
tarkoitettiin journalistien verotuskohtelua. Koska Venäjän
verosopimustilanne on vielä avoin, valtiovarainvaliokunta
pitää lausumaa edelleen perusteltuna.
Opetusministeriön hallinnonala
Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota
siihen, että hallitus ei ole noudattanut useissa opetusministeriön
hallinnonalan lausumissa olevia aikamääriä eri
valmistelutoimenpiteiden suhteen. Tämä on aiheuttanut
muun muassa sen, että eduskunta on joutunut toistuvasti
edellyttämään samasta asiasta valmistelutoimenpiteitä.
Esimerkkinä voidaan mainita vieläkin kesken oleva kansalaisopistojen
valtionosuuden laskentaperusteiden uudistaminen (HE 109/2000
vp ja HE 187/2000 vp, s. 201 sekä HE 115/2001
vp ja HE 206/2001 vp, s. 205).
Lisäksi valiokunta huomauttaa, että joidenkin
sellaisten lausumien osalta, joissa tarkoitettu asia on hoidettu
eduskunnan omin toimenpitein, kertomuksessa ei ole mainintaa tästä seikasta
(esim. liikunnan tukeminen, HE 105/1998 vp, s. 195).
Metsähallituksen tuloutustavoite
Eduskunta edellytti 19.12.2000, että Metsähallituksen
tuloutustavoitetta määriteltäessä varmistetaan,
ettei siihen jouduta käyttämään
lainarahoitusta. Tältä on valiokunnan
saamien tietojen mukaan viime vuosina juuri ja juuri vältytty. Metsähallituksen
tuloutus valtiolle on vuodesta 1998 alkaen ylittänyt toiminnan
rahoituksellisen tuloksen. Tuloutuksen maksaminen vaaditun suuruisena
on ollut mahdollista käyttämällä tähän
Metsähallituksen sijoituksia ja muita rahavaroja. Saadun
selvityksen mukaan vuoden 2001 tuloksesta vuonna 2002 maksettava
tuloutus voidaan maksaa ilman lainarahoitusta jaksottamalla tuloutus
useaan erään. Viimeistään vuoden 2003
tuloksesta vuonna 2004 maksettava tuloutus joudutaan rahoittamaan
lainarahalla. Valtiovarainvaliokunta ei pidä tätä asianmukaisena.
Valiokunta katsoo, että asetettuun tuloutustavoitteeseen
pyrkiminen ei saa aiheuttaa sellaista hakkuuvolyymiä, joka
on kestävän metsätalouden kanssa ristiriidassa.
Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää huomiota
Metsähallituksen vuosittain metsämaan ostoon käyttämien
varojen määrään. Metsähallituksen
omaisuutta joudutaan myös varsin runsaasti myymään
varojen saamiseksi luonnonsuojelualueiden hankintaan.
Avena Oy
Eduskunta edellytti 28.11.2001, että Avena Oy:n henkilöstön
asema turvataan tulevissa omistusjärjestelyissä.
Valtiovarainvaliokunta toteaa, että Avena Oy:tä koskeva
järjestely on vielä kesken. Tämänhetkisen
näkemyksen mukaan tekeillä olevan kaupan henkilöstövaikutukset
tulevat olemaan vähäisiä ja kohdistumaan
lähinnä keskushallintojen henkilöstöön.
Yrityskaupan henkilöstövaikutuksista on otettu
lausuma lopulliseen osakekauppakirjaan.
Omaishoito
Omaishoidon asemaa koskevan lausuman (HE 109/2000
vp ja HE 187/2000 vp, s. 283) osalta
valtiovarainvaliokunta viittaa aiempaan, valtiontilintarkastajain
kertomuksesta antamaansa mietintöön VaVM
3/2002 vp, jossa valiokunta käsitteli
muun muassa omaishoidon epäkohtia ja kehittämistarpeita.
Valiokunta toteaa edelleen, että omaishoidon
rahoituspohjaa ja sen asemaa kuntien palvelujärjestelmässä on vahvistettava.
Myös omaishoitajien tukipalvelujen järjestämiseen
sekä erityisesti iäkkäiden hoitajien
jaksamiseen ja tukemiseen tulee jatkossa kiinnittää huomattavasti
nykyistä enemmän huomiota.
Aravalainojen ehdot
Aravalainojen ehtoja koskevan lausuman (HE 115/2001
vp ja HE 206/2001 vp, s. 308) osalta
valtiovarainvaliokunta viittaa niin ikään valtiontilintarkastajain
kertomuksesta antamaansa mietintöön VaVM
3/2002 vp, jossa käsiteltiin muun muassa
asuntomarkkinoiden kehitystä. Tuolloin todettiin, että hallitus
oli alentanut uusien aravavuokralainojen reaalikorkoa 3,7 prosentista
2,95 prosenttiin. Myös lainojen lyhennykset alkavat nyt
aiempaa aikaisemmin. Vanhassa aravalainakannassa alennettiin joitakin
yksittäisiä korkeimpia korkoja. Tehdyt muutokset
paransivat uusien lainojen lainaehtoja, mutta vain hieman, eikä niillä ole
vaikutusta vuokratasoon. Valtiovarainvaliokunta toteaa edelleen,
että hallituksen tekemät ratkaisut eivät paranna
kaikilta osin etenkään vanhojen lainojen lainaehtoja
eduskunnan edellyttämällä tavalla. Aravalainajärjestelmän
kehittämistä tulee jatkaa ko. lausumassa mainittujen
tavoitteiden toteuttamiseksi.
Eduskunnan lausumat
Valiokunta katsoo, että seuraavien lausumien johdosta
suoritetut, kertomuksessa selostetut toimenpiteet ovat riittäviä tai
lausumat ovat muutoin käyneet tarpeettomiksi:
-
Ulkomailla työskentelevien
sosiaaliturvaa koskevien ongelmien ratkaiseminen
HE 100/1997 vp (s. 113)
-
Arktisen neuvoston lisärahoitustarve
HE 109/2000 vp ja HE 187/2000 vp
(s. 116)
-
Poliisien virat, määrärahat
HE 103/1996 vp (s. 134)
-
Puolustusvälineteollisuuden toimintaedellytykset
HE 105/1998 vp (s. 151)
-
Puolustusvoimien toimintamenomääräraha
HE 105/1998 vp (s. 151)
-
Ilmavoimien lentäjien sitoumusjärjestelmä
HE 105/1998 vp (s. 152)
-
Merenkulun veronhuojennukset
HE 199/1993 vp (s.157)
-
Autoverotus
HE 321/1994 vp (s. 157)
-
Pk-yritysten omavaraisuuden parantaminen
HE 106/1996 vp, LA 62/1995 vp, LA 45/1996
vp (s.159)
-
Energiaveron kehittäminen
HE 225/1996 vp (s. 160) siltä osin kuin siinä on
kysymys
a) yhdenmukaisen ympäristöverojärjestelmän
ja pohjoismaisen ympäristöverojärjestelmän
aikaansaamisesta sekä
b) energiapuun korjuun ja puun energiakäytön
kannattavuuden kehittämisestä
-
Energiaverotus
HE 194/1997 vp (s. 162)
-
Kasvihuoneviljelyn energiaverorasitus sekä eräiden
moottoriajoneuvojen kokonaisverorasitus
HE 55/1998 vp (s. 166)
-
Yritystulon pääomatulolaskenta
ja talletuksien lisääminen elinkeinoharjoittajien nettovarallisuuteen
HE 32/1999 vp (s. 167) siltä osin kuin siinä on
kysymys
a) tuloverolain 38 §:n korjaamisesta siten, että yritystulon
pääomatulon osuus voidaan jättää tietyissä tapauksissa
vahvistamatta sekä
b) liiketoimintaan kuuluvien talletusten lisäämisestä elinkeinonharjoittajien
nettovarallisuuteen
-
Taloutta koskeva valtion ja kuntien yhteistyöasiakirja
HE 71/1999 vp (s. 169)
-
Internet-yhteydet verotustietoihin
HE 149/1999 vp (s. 170)
-
Tulovero
HE 102/2000 vp (s. 173) siltä osin kuin siinä on
kysymys matalilla tulotasoilla olevien yrittäjien
ja maatilatalouden harjoittajien verotuksesta
-
Kansallisen innovaatiojärjestelmän
voimavarat
HE 72/1995 vp (s. 179, 1. lausuma)
-
Valtion vammaisten koulujen ja ammatillisten erityisoppilaitosten
taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen
HE 100/1997 vp (s. 188)
-
Liikunnan tukeminen
HE 100/1997 vp (s. 189)
-
Yliopistojen perusrahoituksen turvaaminen
HE 105/1998 vp (s. 194)
-
Veikkausvoittovarojen käyttäminen
kirjastojen valtionosuuksiin
HE 105/1998 vp (s. 195)
-
Liikunnan tukeminen
HE 105/1998 vp (s. 195)
-
Ammattilentäjien koulutus
HE 40/1999 vp (s. 196)
-
Omaehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen
määrärahat
HE 109/2000 vp ja HE 187/2000 vp
(s. 200)
-
Naisjärjestöjen valtiontuki
HE 109/2000 vp ja HE 187/2000 vp
(s. 201)
-
Kansallinen tukipaketti ja investointituet
HE 103/1996 vp (s. 215)
-
Puurakentamisen edistäminen
HE 40/1999 vp (s. 224)
-
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki vuonna
2001
HE 109/2000 vp ja HE 187/2000 vp
(s. 229)
-
BSE-tutkimusten lisärahoitus
HE 109/2000 vp ja HE 187/2000 vp
(s. 230)
-
E18-hanke ja Kerava—Lahti-rataosa
HE 109/2000 vp ja HE 187/2000 vp
(s. 239)
-
TEKES, myöntämisvaltuudet
Innovaatiojärjestelmä
HE 72/1995 vp (s. 245)
-
Teknologian kehittämiskeskuksen resurssit
HE 3/1996 vp (s. 246)
-
Energiapuutuki
HE 105/1998 vp (s. 252)
-
Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden
tukeminen
HE 105/1998 vp (s. 253)
-
Telakkatuen tilausvaltuuksien käyttö
HE 241/1998 vp (s. 253)
-
Kuljetusten alueellinen tukeminen
HE 109/2000 vp ja HE 187/2000 vp
(s. 254)
-
Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden
rahoitus
HE 115/2001 vp ja HE 206/2001 vp
(s. 255)
-
Raha-automaattiyhdistyksen jakamatta jääneen
tuoton käyttäminen
HE 100/1997 vp (s. 266)
-
Sairaaloiden peruskorjaustarpeen kartoitus
HE 105/1998 vp (s. 276)
-
Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia koskevan
määrärahan palauttaminen arviomäärärahaksi
HE 105/1998 vp (s. 276)
-
Lasten ja nuorten hyvinvointi
HE 40/1999 vp (s. 278)
-
Vanhusten hoidon laatusuositus
HE 109/2000 vp ja HE 187/2000 vp (s. 283)
-
Työllisyysmäärärahojen
käyttö
HE 105/1998 vp (s. 295)
-
TE-keskusten työllisyysmäärärahatarpeiden
tarkistaminen
HE 109/2000 vp ja HE 187/2000 vp (s. 297)
-
Puurakentamisen edistäminen
HE 40/1999 vp (s. 305)
-
Asukasvalintojen tulorajat
HE 109/2000 vp ja HE 187/2000 vp
(s. 306)
-
Asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuki
HE 109/2000 vp ja HE 187/2000 vp
(s. 306)
-
Asumistukeen hyväksyttävä enimmäisvuokrataso
HE 109/2000 vp ja HE 187/2000 vp
(s. 307).