Perustelut

Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Esitetyt muutokset, keskeisimpinä teollisuuden sähköveron puolitus sekä eräiden sähköntuotannon tukien poisto, perustuvat suoraan valtioneuvoston tuoreeseen selontekoon lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksista (VNS 5/2005 vp) sekä sen taustamateriaalina olleeseen selvitykseen EU:n päästökaupan, energiaverotuksen ja energiatuotannon tukien yhteensovittamisesta (KTM Julkaisuja 35/2004). Kysymys on siis laajapohjaiseen arviointiin perustuvien ehdotusten täytäntöönpanosta osana Suomen kansallista strategiaa.

Valtiovarainvaliokunta on pitänyt selonteossa esitettyjä linjauksia ja toimenpide-ehdotuksia perusteltuina ja puoltanut niiden osana myös teollisuuden sähköveron alennusta sekä sellaisten sähköntuotannon verotukien lakkauttamista, joille ei ole enää energia- tai ympäristöpoliittisia perusteita (VaVL 9/2006 vp). Tällaisia tukia ovat nimenomaan puulla tai puupohjaisilla polttoaineilla sekä metallurgisten prosessien jätekaasuilla ja kemiallisten prosessien reaktiolämmöllä tuotetun sähkön verotuet.

Valiokunta katsoo, että ehdotetuilla toimenpiteillä voidaan ensinnäkin parantaa teollisuuden ja ammattimaisen kasvihuoneviljelyn kilpailukykyä päästökaupan luomassa uudessa tilanteessa. Lisäksi tukiin ehdotetut muutokset ovat perusteltuja, koska päästökauppa on parantanut päästöttömien sähköntuotantotapojen kannattavuutta. Lakkautettavan tuen kohteena olevat energiamuodot tulevat hyödynnetyiksi siten ilman valtion tukitoimenpiteitäkin. Tuen poistaminen puuainekselta helpottaa lisäksi erityisesti levyteollisuuden raaka-aineensaantia ja parantaa metsähakkeen kilpailukykyä sähköntuotannossa.

Valiokunta pitää niin ikään perusteltuna sitä, että säännökset muista sähköntuotannon nykyisistä verotuista jätetään edelleen voimaan ja että tuille on tarkoitus hakea jatkolupaa komissiolta. Tämä koskisi siten tuulivoimalla, pienvesivoimalla, kierrätyspolttoaineella, biokaasulla ja metsähakkeella tuotettua sähköä. Linjaus tukee energia- ja ilmastostrategiassa asetettuja uusiutuvan energian käytön kasvutavoitteita.

Valiokunnalla ei ole huomautettavaa esitykseen siltä osin kuin siinä on kysymys sähköverotusmenettelyyn ehdotetuista teknisluontoisista parannuksista.

Ympäristövaliokunnan lausunto

Ympäristövaliokunta on pitänyt hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltanut sen hyväksymistä. Se on todennut lisäksi, ettei esityksellä arvioida olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Ympäristövaliokunta on kiinnittänyt kuitenkin huomiota siihen, ettei hallituksen esityksessä ole arvioitu kierrätyspolttoaineiden verotuen tarvetta. Verotuki voi kuitenkin johtaa jätehierarkian vastaiseen kilpailuasetelmaan energian hyötykäytön ja materiaalikierrätyksen välillä. Näin käy, jos polttoon ohjautuu tuen vuoksi esimerkiksi sellaista muovi- tai kuitupohjaista jätettä, jota voitaisiin hyödyntää kannattavasti myös materiaalina. Verotuelle olisi valiokunnan mielestä ympäristöpoliittiset perusteet, jos kierrätyspolttoaine määritellään niin, että sillä tarkoitetaan sellaista jätteestä jalostettua polttoainetta, jolle voidaan antaa laatua koskevat takuuarvot. Ympäristövaliokunta on pitänyt tarpeellisena sitä, että kierrätyspolttoaineen verotuen tarvetta selvitellään. Sen perusteella tulisi sitten arvioida, onko verotuki edelleen tarkoituksenmukainen. Valiokunta on pitänyt samalla muiden verotukien jatkamista myönteisenä ja todennut nimenomaisesti, että verotuki on perusteltu jätteistä tuotetun biokaasun käytön edistämiseksi, koska biokaasun tuotanto ei kilpaile jätteiden kierrätyksen kanssa vaan täydentää materiaalikiertoa.

Kierrätyspolttoaineiden verotuki

Valtiovarainministeriö on todennut, että kierrätyspolttoaineiden verotuen käyttöönotto perustuu valtioneuvoston jätelain perusteella vuonna 2002 antamaan tarkistettuun valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan. Siinä esitetään eräänä toimenpiteenä biomassapohjaisen jätteen määrän vähentämiseksi myös kierrätyspolttoaineiden käytön lisäämistä energiantuotannossa. Tuen määrä on mitoitettu sen perusteella, kuinka suuri osuus kierrätyspolttoaineen energiasisällöstä on biomassapohjaista. Tästä syystä myös tuen määrä on kierrätyspolttoaineella alempi kuin muilla.

Kierrätyspolttoaine on täyttänyt ministeriön mukaan myös käytännössä laissa sille säädetyt vaatimukset eikä esimerkiksi muovikierrätyspolttoaineesta saa tukea.

Valtiovarainvaliokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, ettei kierrätyspolttoaineen verotukeen ole aihetta esittää muutoksia tässä yhteydessä. Valiokunta pitää kuitenkin asianmukaisena sitä, että tukien tarpeellisuutta tarkastellaan ympäristövaliokunnan esittämin tavoin. Se voi tapahtua esimerkiksi valmisteilla olevan valtakunnallisen jätesuunnitelman tarkistuksen käsittelyn yhteydessä. Siinä yhteydessä voidaan käynnistää keskustelu niistä eri toimenpiteistä, joita jätepolitiikan tueksi tarvitaan.

Ruokohelpin verotuki

Valtiovarainvaliokunta on keskustellut asian käsittelyn yhteydessä mahdollisuudesta laajentaa verotuki koskemaan myös ruokohelpillä tuotettua sähköä. Siten voitaisiin edistää uusiutuvan energian käyttöä sähköntuotannossa ja mm. monipuolistaa maamme energiarakennetta. Ruokohelpin viljelyala on nykyisin noin 9 000 hehtaaria, mutta se voi kasvaa merkittävästikin mahdollisten uusien käyttökohteiden ja tukien myötä.

Valiokunta ei ole kuitenkaan nähnyt perusteita laajentaa verotukia nykyisestä. Keskeinen peruste on se, ettei energia- ja ilmastostrategiassa esitetä ruokohelpille verotukea. Verotuelle ei ole katsottu olevan tarvetta, koska ruokohelpi on muista tuetuista polttoaineista poiketen jo maatalouden tukijärjestelmän piirissä. Sen tukiintensiteetti on varsin korkea ja viljely tutkimusten mukaan kannattavaa.

Ruokohelpin tuki tulisi myös huomattavasti kalliimmaksi kuin sen kanssa lähinnä kilpailevan metsähakkeen tuki. Kun metsähakkeen tuki on nykyisin 6,9 euroa/MWh, olisi maatalouden hehtaaritukea vastaava energiaverotuki ruokohelpille noin 95 euroa/MWh.

Uusi verotuki voisi myös vaikeuttaa ruokohelpiä käyttävien muiden alojen raaka-aineen saantia ja aiheuttaa kilpailunvääristymiä. Lisäksi tuen hyväksyttävyys yhteisöoikeudellisesti olisi epävarmaa, koska ratkaisevaa on tuotteen saamien tukien yhteismäärä ns. tukikumulaation vuoksi.

Valiokunta on todennut jo edellä, että eri tukien tarpeellisuutta on aiheellista tarkastella myös vastaisuudessa. Silloin on luontevaa selvittää laaja-alaisesti myös ne mahdollisuudet, joilla ruokohelpin viljelyä on tarkoituksenmukaista ja kannattavaa tukea vastaisuudessa.

Eduskunta-aloitteet

Valiokunta on päätynyt käsittelemiensä eduskunta-aloitteiden suhteen kielteiselle kannalle.