Perustelut

Arvonlisäveron korotus

Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä hallituksen päätöstä korottaa kaikkia arvonlisäverokantoja yhdellä prosenttiyksiköllä. Arvonlisäveron korotus kolhii kaikkein kovimmin pienituloisia, sillä se korottaa myös välttämättömyyshyödykkeiden, kuten ruoan, lääkkeiden ja asumisen, hintaa. Vielä ennen vaaleja vasemmistopuolueet vastustivat yksituumaisesti tällaisten heikompiosaisia kohtuuttomasti kurittavien tasaverojen korottamista.

Perussuomalaiset haluaisivat muistuttaa, että arvonlisäverotuksen korotus heikentää myös vientisektorimme kilpailukykyä, sillä se kiihdyttää väistämättä inflaatiota. Ostovoiman heikkeneminen taas aiheuttaa palkankorotuspaineita seuraavaan työmarkkinasopimuskierrokseen, josta seuraava kustannustason nousu luonnollisesti heikentää Suomen vientisektorin kilpailukykyä. VATTin arvion mukaan hallituksen esittämä arvonlisäveron korotus heikentää bruttokansantuotetta 0,4 % ja työllisyyttä noin 15 000 henkilöllä. Korotuksella on täten selvä yritystoimintaa ja työllisyyttä heikentävä vaikutus.

Arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nosto

Perussuomalaiset kantavat huolta Suomen työllisyydestä ja talouskasvusta. Mielestämme valtion tulisi nykyistä paremmin tukea pk-yritysten kasvua, sillä viimeisen vuosikymmenen aikana käytännössä kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille ja ennen kaikkea pieniin alle 5 henkilön yrityksiin. Keskeisenä osana perussuomalaisten kasvupakettia on arvonlisäveron alarajan korotuksen muodossa annettava arvonlisäveron huojennus.

Arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nosto on tehokas keino harmaan talouden torjunnassa ja yrittäjyyteen kannustamisessa. Uudistus parantaisi erityisesti pienyritysten kannattavuutta ja mahdollisuuksia työllistää. Tämä soveltuisi parhaiten palveluliiketoiminnan puolella, sillä toiminnan luonteen takia yrittäjillä ei ole juurikaan mahdollista tehdä alv-vähennystä ostoistaan. Tällainen arvonlisäverovelvollisuuden rajan nostaminen madaltaisi myös yrittämiseen ryhtymisen kynnystä merkittävästi ja lisäisi näin pienyrittäjien määrää. Arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan noston avulla saataisiin myös yrittäjien tulot paremmin verotuksen piiriin, sillä tällöin ei olisi järkevää tehdä "pimeitä pikkutöitä". Uudistus vähentäisikin tehokkaasti harmaan talouden toimijoiden määrää ja siten lisäisi muuta verokertymää.

Perustelut

Keskusta ei hyväksy ruokaan, lääkkeisiin sekä muihin alennetun arvonlisäverokannan tuotteisiin esitettyä veronkorotusta, vaan esittää niiden säilyttämistä ennallaan nykyisissä 9 prosentissa ja 13 prosentissa. Ruuan ja lääkkeiden kaltaisiin välttämättömyyshyödykkeisiin tehtävät veronkorotukset kohdistuvat suhteellisesti voimakkaammin erityisesti pienituloisiin, koska heidän kulutuksestaan iso osa menee elämisen kannalta välttämättömien tuotteiden hankkimiseen.

Keskustan aloitteesta hallitus päätti elokuussa 2009 alentaa elintarvikkeiden arvonlisäveron 17 prosentista 12 prosenttiin saman vuoden lokakuussa. Yleisen alv:n yhden prosenttiyksikön korotuksen seurauksena ruokaverokannaksi tuli 13 prosenttiyksikköä.

Kuluttajatutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan heti alennuksen jälkeen lokakuussa 2009 elintarvikkeet olivat keskimäärin 5,7 prosenttia halvempia kuin kuukautta aiemmin. Keväällä 2011 ruokaveron alennuksen vaikutuksista hintoihin oli jäljellä vielä noin kolmannes, vaikka raaka-aineiden hinnat maailmanmarkkinoilla ja Suomessa olivat nousseet rajusti. Ilman ruokaveron laskua ruokakorin hinta olisi kuluttajalle kalliimpi kuin nyt.

Keskusta olisi näiden välttämättömyyshyödykkeiden veronkiristämisen sijaan valmis nostamaan hallituksen esityksestä poiketen yleistä arvonlisäverokantaa kahdella prosenttiyksiköllä esitetyn yhden sijaan. Yleiseksi arvonlisäverokannaksi tulisi tällöin 25 prosenttia. Keskustan ehdotus pyrkii siihen, että arvonlisäverotus kohdistuu oikeudenmukaisesti.

Alennettujen arvonlisäverokantojen säilyttäminen ennallaan vähentäisi verotuloja noin 230 miljoonaa euroa hallituksen esitykseen verrattuna. Vastaavasti yleisen arvonlisäverokannan nostaminen 25 prosenttiin nostaisi verotuottoa hallituksen esitykseen verrattuna noin 550 miljoonaa euroa. Keskustan esittämät muutokset lisäisivät näin ollen valtion verotuloja yhteensä 320 miljoonaa euroa.