Perustelut
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna.
Muutos koskee täsmennystä, jota valtiovarainministeriö on
ehdottanut esityksen antamisen jälkeen ja joka perustuu
yleisestä ryhmäpoikkeuksesta annetun komission
asetuksen N:o 800/2008 eli ns. ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisedellytyksiin.
Muutosehdotusta on perusteltu erikseen jäljempänä.
Valiokunta puoltaa muutoin esityksen hyväksymistä sellaisenaan.
Energiaverojen korotukset
Esityksen fiskaalisesti merkittävimmät ehdotukset
liittyvät veronkorotuksiin, jotka koskevat liikennepolttoaineita
sekä veroluokan I sähköä, so. muuta
kuin teollisuudessa ja ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä käytettävää sähköä.
Korotusten on arvioitu lisäävän valtion
vuosittaisia verotuloja noin 190 milj. euroa, kun muutosten vaikutukset
näkyvät täysimääräisesti
vuodesta 2015. Ensi vuoden tuottoarvion oletetaan olevan hieman
tätä pienempi verokertymien ajoituksen ja verosuunnittelun
vuoksi.
Valiokunta pitää ehdotuksia perusteltuina
ja kannattaa niitä. Liikennepolttoaineiden veronkorotus
perustuu hallitusohjelmaan, jossa yhteensä 10 prosentin
suuruiset korotukset on sovittu toteutettaviksi kahdessa vaiheessa.
Puolet tästä on toteutettu vuoden 2012 alusta,
ja jälkimmäinen korotus on siis tarkoitus toteuttaa
ensi vuoden alusta. Siitä, samoin kuin veroluokan I sähköveron
korotuksesta on sovittu kevään kehyspäätöksen
yhteydessä. Ehdotukset kuuluvat siis osana niihin välittömiin
sopeutustoimiin, joihin hallitus on päättänyt
ryhtyä valtion talouden tasapainottamiseksi.
Esitetyt liikennepolttoaineiden korotukset ovat valiokunnan
mielestä yleisesti hallittavia ja ympäristöperusteisesti
oikein suunnattuja. Ne nostaisivat fossiilisen moottoribensiinin hiilidioksidiveroa 2,25
ja fossiilisen dieselöljyn hiilidioksidiveroa 2,71 senttiä litralta.
Toisaalta, muutos ns. ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden hiilidioksidiverossa
olisi näitä pienempi. Lisäksi, koska toisen
sukupolven biopolttoaineista ei peritä hiilidioksidiveroa
lainkaan, niiden verotaso säilyisi ennallaan. Veromallin toinen
osa, polttoaineen energiasisällön perusteella
määräytyvä energiasisältövero jäisi
kaikkien polttoainelaatujen osalta ennalleen.
Esitys tukee siis johdonmukaisesti ympäristöperusteisen
energiaverotuksen ohjausvaikutusta ja parantaa kestävyyskriteerit
täyttävien biopolttoaineiden kilpailukykyä fossiilisiin
polttoaineisiin nähden. Tämä on tärkeää niin
päästötavoitteidenLiikenne kuuluu
päästökaupan ulkopuolisiin aloihin, joille
on asetettu EU:n ilmastotavoitteista johdettu kansallinen tavoite
vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 16
prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. kuin
vaihtoehtoisia tuotteita kehittävien yritysten toimintaedellytysten
kannalta.
Korotukset merkitsisivät käytännössä hallituksen
esityksen perustelujen mukaan sitä, että bensiinikäyttöisen
henkilöauton keskimääräiset vuotuiset
polttoainekustannukset nousisivat enimmillään
noin 35 euroa ja dieselautolla 36 euroa. Arvio on tehty 17 000
kilometrin vuotuisten ajojen perusteella ja siihen on sisällytetty myös
arvonlisäveron vaikutus. Kuorma-auton polttoainekustannusten
lisäys olisi vastaavasti 100 000 kilometrin ajosuoritteella
1 040 euroa vuodessa.
Myös ehdotettu sähköveron korotus
0,2 senttiä kilowattitunnilta on valiokunnan mielestä hallittavissa,
vaikka se vastaa noin 12 prosentin nousua 1,69 sentistä 1,89
senttiin kilowattitunnilta. Jos vuotuinen kulutus kerrostalohuoneistossa
on esimerkiksi 2 000 kilowattituntia, korotus nostaisi
sähkölaskua noin viisi euroa vuodessa. Vastaavasti
sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuiset
sähkökustannukset nousisivat noin 50 euroa, kun
sähkön kulutukseksi arvioidaan 20 000
kilowattituntia vuodessa.
Koska korotusehdotus kohdistuu vain veroluokan I sähköön,
veroluokkien välinen ero kasvaisi 1,20 senttiin kilowattitunnilta.
Teollisuuden saama verotuki kasvaisi esityksen mukaan vastaavasti
nykyisestä 376 milj. eurosta 456 milj. euroonSen lisäksi
verotukea myönnetään energiaintensiiviselle
teollisuudelle ns. energiaveroleikkurin avulla. Siitä koituvan
verotuen määräksi on arvioitu nykytasolla
noin 250 milj. euroa vuodessa. .
Muut ehdotukset
Esitys sisältää veronkorotusehdotusten
lisäksi kaksi yritysten ja viranomaisten hallinnollista taakkaa
keventävää menettelyuudistusta, joista toinen
liittyy polttoaineveron palautuksiin ja toinen mahdollisuuteen oikaista
oma-aloitteisesti sähköveroilmoituksessa olleita
virheitä. Lisäksi siinä täsmennetään
eräitä määritelmiä ja
määritellään uusi tuote, etanolidiesel,
jonka energiasisältöveron taso määräytyisi
dieselöljyn verotason perusteella.
Kaikki nämä ehdotukset ovat mitä kannatettavimpia.
Ne yksinkertaistavat verotusmenettelyä, selkiinnyttävät
säännöksiä ja helpottavat kaikkien
osapuolten työtä. Lisäksi itsenäinen tuoteasema
takaa etanolidieselille oikean, dieselpolttoainetta korvaavien biopolttoaineiden verotason.
Tällä on merkitystä, jotta alkoholidiesel
voidaan saada kaupalliseen käyttöön lähivuosina,
niin kuin on kaavailtu. Sillä voitaisiin korvata hyötyliikenteessä käytettyä fossiilista
dieseliä,
biodieseliä ja parafiinistä dieseliä. Käyttö kohdistuisi
aluksi bussi- ja jakeluliikenteeseen mutta myöhemmin se
voisi laajeta myös muuhun raskaaseen liikenteeseen. Tämä tukisi osaltaan
ympäristötavoitteita. Lisäksi se keventäisi
veronkorotuksista aiheutuvaa rasitetta kuljetusalalle.
Valiokunnalla ei ole huomautettavaa esitykseen myöskään
siltä osin kuin se koskee maataloudelle palautettavan
sähköveron määrän korotusta
0,2 sentillä kilowattitunnilta. Se on suora seuraus sähköveron
korotuksesta ja perustuu siihen, että maatalousalaa on
kohdeltava maatalouden suuntaviivojen
Maa- ja metsätalousalan
valtiontukea koskevat suuntaviivat vuosiksi 2007— 2013
(2006/C 319/01). perusteella yhdenmukaisesti.
Lisäksi on lainsäädäntöteknisesti tarkoituksenmukaista
kytkeä kevyttä ja raskasta polttoöljyä sekä biopolttoöljyä koskeva
palautus suoraan polttoaineiden energiasisältöveroon nykyisten
senttimääräisten tasojen sijasta. Valiokunta
pitää ympäristösyistä perusteltuna
sitä päätöstä, joka
on tehty jo aiemmin ja jolla hiilidioksidiveron osuutta koskevasta
palautuksesta on luovuttuPääministeri Jyrki
Kataisen hallituksen ohjelman mukaan maatalouden energiaveronpalautusta
muutetaan siten, että energiaverotuksen ilmastonmuutoksen
torjuntaan liittyvä ympäristöohjaus ulottuu
jatkossa myös maataloussektoriin (CO2-päästöt).
Muutos toteutettiin hallituksen esityksessä HE 53/2011
vp. Lainmuutoksen (1445/2011) voimaantuloa lykättiin vuoden
2014 alkuun osana työmarkkinoiden raamisopimusta. .
Ryhmäpoikkeusasetuksen edellyttämä täsmennys
Suomessa on käytössä useita energiaverodirektiivinEnergiatuotteiden
ja sähkön verotusta koskevan yhteisön
kehyksen uudistamisesta annettu neuvoston direktiivi 2003/96/EY. sallimia
veronalennuksia. Näitä ovat mm. edellä mainitut
teollisuuden alennettu sähköverotaso
ja energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautus sekä lisäksi
mm. yhdistetyssä sähkön ja lämmön
tuotannossa käytettyjen polttoaineiden hiilidioksidiveron
puolitus. Edellytyksenä on kuitenkin aina, että verotaso
täyttää energiaverodirektiivin edellyttämän
vähimmäisverotason.
Koska kysymys on valtiontuesta, tukitoimet on ilmoitettava komissiolle.
Tähän liittyvää ennakollista
menettelyä voidaan yksinkertaistaa eräissä tapauksissa
ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla, ja näin on tehty
myös Suomessa. Silloin on riittävää,
kun tuesta ilmoitetaan vuosittain jälkikäteen
komissiolle.
Ryhmäpoikkeusasetus edellyttää kuitenkin, että tukiohjelmissa
on suljettu pois mahdollisuus myöntää valtiontukea
vaikeuksissa oleville yrityksille ja yrityksille, joita koskee komission päätökseen
perustuva valtiontuen perintämääräys.
Tällainen kielto puuttuu sekä nestemäisten
polttoaineiden valmisteverosta annetusta laista (polttoaineverolaki)
että sähkön ja eräiden polttoaineiden
valmisteverosta annetusta laista (sähköverolaki).
Vaikka ryhmäpoikkeusasetus on suoraan sovellettavaa oikeutta,
mainittu kielto on syytä lisätä molempiin
lakeihin selvyyden vuoksi.
Valiokunta ehdottaa, että polttoaineverolakiin lisätään
uusi 14 a §. Siinä todettaisiin,
että lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua veronalennusta
ei sovelleta yritykseen, joka on tiettyjen tukimuotojen toteamisesta
yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan
mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008
(yleinen ryhmäpoikkeusasetus) 1 artiklan 6 kohdan
c alakohdassa tarkoitetulla tavalla taloudellisissa vaikeuksissa
tai jota koskee mainitun artiklan 6 kohdan a alakohdassa tarkoitettu
Euroopan komission aikaisempaan päätökseen
perustuva maksamaton perintämääräys,
jossa tuki on julistettu sääntöjen vastaiseksi
ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi.
Vastaavasti sähköverolakiin tulisi lisätä uusi 26
a §. Sen mukaan lain 4 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua
veronalennusta ja 8 a §:ssä tarkoitettua veronpalautusta
ei sovelleta yritykseen, joka on tiettyjen tukimuotojen toteamisesta
yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87
ja 88 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (yleinen
ryhmäpoikkeusasetus) 1 artiklan 6 kohdan c alakohdassa
tarkoitetulla tavalla taloudellisissa vaikeuksissa tai jota koskee
mainitun artiklan 6 kohdan a alakohdassa tarkoitettu Euroopan
komission aikaisempaan päätökseen perustuva
maksamaton perintämääräys, jossa tuki
on julistettu sääntöjen vastaiseksi ja
yhteismarkkinoille soveltumattomaksi.
Lakialoite
Valiokunta ehdottaa, että lakialoite hylätään.