Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Tausta

Yksinoikeudella toimeenpantavien rahapelien verokantaa muutettiin edellisen kerran kuluvan vuoden alusta, jolloin muualla kuin pelikasinoissa pidettävien peliautomaattien, pelien ja pelilaitteiden verokanta nostettiin 3 prosentista 5 prosenttiin tuotosta. Muutosta perusteltiin mm. sillä, että arpajaisverokannat olivat olleet muuttumattomia siitä lähtien, kun uusi arpajaisverolaki (552/1992) tuli voimaan vuonna 1992.

Uutta arpajaisverolakia säädettäessä vuonna 1992 tarkoituksena ei ollut muuttaa olennaisesti rahapeleistä kertyvien arpajaisverojen yhteismäärää eikä eri rahapeliyhteisöjen verorasitusta. Esityksen perustelujen mukaan (HE 15/1992 vp) tavoitteena oli kuitenkin se, että yksinoikeudella toimeenpantavien rahapelien verokannat yhdenmukaistettaisiin myöhemmin.

Kun eduskunta käsitteli veroasteen korotusta koskenutta hallituksen esitystä (HE 105/2000 vp) viime valtiopäivillä, se katsoi, että veroastetta oli mahdollista yhtenäistää rahapeliautomaattitoiminnan suotuisan kehityksen vuoksi ilman, että terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ohjattavat avustukset pienenisivät.

Eduskunnan hyväksymän muutoksen jälkeen kaikista yksinoikeudella toimeenpantavista arpajaisista määrättävä vero oli sama eli 5 prosenttia tuotosta tämän vuoden alusta.

Arpajaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muutosesitys (HE 197/1999 vp)

Hallitus antoi vuoden 1999 valtiopäivillä esityksensä arpajaislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 197/1999 vp). Eduskunta hyväksyi tämän vuoden valtiopäivillä hallituksen esitykseen sisältyneet arpajaislain sekä muut samaan kokonaisuuteen kuuluvat lait, mm. lain arpajaisverolain muuttamisesta.

Arpajaisverolakia koskevassa esityksessä käsitteet "peliautomaatti" ja "pelilaite" ehdotettiin korvattaviksi arpajaislain mukaisella raha-automaatin käsitteellä ja ilmaisu "peli" kasinopelin käsitteellä. Arpajaisverolain 2 ja 4 §:ään esitettiin tätä vastaavat sanonnalliset muutokset.

Arpajaisverolain muutoksen yhteydessä lain 4 § oli palautunut kuitenkin vanhaan muotoonsa veroasteen osalta. Arpajaisveron määräksi hyväksyttiin siten raha-automaattien ja kasinopelien käytettävänä pitämisestä muualla kuin arpajaislaissa tarkoitetussa pelikasinossa 3 prosenttia tuotosta ja muutoin 5 prosenttia tuotosta.

Tasavallan presidentti päätti 7.9.2001 jättää lait vahvistamatta, jolloin ne palautuivat eduskunnan käsiteltäviksi. Eduskunta hyväksyi lait muuttamattomina perustuslain 77 ja 78 §:n nojalla 26.10.2001.

Lait tulevat voimaan 1.1.2002. Yksinoikeudella toimeenpantavien arpajaisten veroaste muuttuu silloin ilman lainsäädäntötoimia edellä kuvatuin tavoin 5:een ja 3:een prosenttiin.

Veron peruste ja verorasitus

Yksinoikeudella toimeenpantavien arpajaisten veron perusteena oleva tuotto lasketaan eri tuotteista eri tavalla: Raha-automaattien ja kasinopelien tuotolla tarkoitetaan rahapanosten yhteismäärän ja pelaajille maksettujen voittojen erotusta. Arvonnan, veikkauksen, vedonlyönnin sekä totopelin tuottona pidetään sen sijaan suoritettujen rahapanosten yhteismäärää.

Eri peliyhteisöjen verorasitus vaihtelee tuoton määräytymisperusteessa olevien erojen vuoksi: esimerkiksi Oy Veikkaus Ab:n vuonna 2000 maksaman arpajaisveron osuus laskettuna rahapanosten ja pelaajille palautettujen voittojen erotuksesta oli 9,4 prosenttia ja Fintoto Oy:n 19,3 prosenttia, kun se oli Raha-automaattiyhdistyksellä (RAY) ja Ålands Penningautomatföreningillä (PAF) 3 prosenttia. Oy Veikkaus Ab:n tilittämän arpajaisveron määrä on vaihdellut yhtiön oman selvityksen mukaan arpajaisverolain voimassaoloaikana 8,47 prosentista 9,50 prosenttiin.

Jo vuoden 1992 arpalaisverolain uudistuksen yhteydessä katsottiin, ettei arpajaisten toimeenpanijoita tulisi perusteettomasti asettaa eriarvoiseen asemaan. Verorasitus vaihteli jo tuolloin RAY:n 2,6 prosentista Suomen Hippos ry:n (nykyisin Fintoto Oy) 20,6 prosenttiin laskettuna prosentteina bruttotuotoista. Hallituksen esityksessä katsotaankin, että veroasteen korotus on perusteltu peliyhteisöjen samanlaisen verokohtelun edistämiseksi.

Valiokunnan asiantuntijakuuleminen

RAY.

RAY katsoo, että tavoite lähentää eri peliyhtiöiden verorasitusta on vaikea toteuttaa mm. erilaisen veron perusteen ja yhteisöjen erilaisen pelituoterakenteen sekä pelien tuottamisesta aiheutuvan erilaisen kulurakenteen vuoksi. RAY:n mukaan onkin riittävää, että veroaste on yhtenäistetty prosentuaalisesti.

Lisäksi RAY katsoo, että esitys veroasteen korotuksesta on vastoin arpajaislain (1047/2001) henkeä, kun ennakoitu kasvava tuotto siirretään valtion budjettivaroista lakisääteisesti katettaviin menoihin pois sosiaali- ja terveysjärjestöille jaettavasta osuudesta. RAY:n mielestä veronkorotus voi myös uhata EY-tuomioistuimen kannanottoihin perustuvaa käsitystä arpajaistoiminnassa sallitusta monopolista.

RAY viittaa myös veronkorotuksesta aiheutuviin kannattavuusongelmiin, jotka uhkaavat erityisesti pienten paikkakuntien pelipöytiä ja niiden luomia työpaikkoja.

PAF ja Ahvenanmaan maakuntahallitus.Kirjallisissa lausunnoissaan PAF sekä Ahvenanmaan maakuntahallitus ovat katsoneet, että esitys on vastoin Ahvenanmaan itsehallinto-oikeutta, koska vero alkaa saada yhä selkeämmin elinkeinoveron muodon.

Veronkorotus aiheuttaa myös kilpailuhaittaa Suomen lipun alla toimivalle matkustaja-alusliikenteelle ja kannattavuusongelmia muille pelijärjestäjille.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY r.y. Sosiaali- ja terveysjärjestöt vastustavat nekin arpajaisveron korotusta. Yhdistyksen mukaan 1.1.2002 voimaan tuleva arpajaislaki vahvistaa Suomessa hyväksytyn periaatteen, että rahapelitoiminnot tulee hoitaa julkisen hallinnon valvonnassa ja tulot käyttää yleishyödylliseen toimintaan, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen kansalaisjärjestöjen toiminnan kautta. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarvitsevat yhdistyksen mukaan mahdollisuuden pitkäjänteiseen suunnitteluun yhteiskunnallisesti merkittävässä tehtävässään.

Valtiovarainministeriön kanta. Valtiovarainministeriön mukaan ristiriitaa Ahvenanmaan itsehallintolakiin tai EU-oikeuteen ei ole: Perustuslakivaliokunta katsoi aikanaan nykyisen arpajaisverolain eduskuntakäsittelyn yhteydessä, että arpajaisverosta voidaan säätää valtakunnan lailla (PeVL 9/1992 vp). Arpajaisveron korotusesitys ei anna ministeriön mielestä aihetta arvioida asiaa tässä yhteydessä uudelleen.

EY-tuomioistuin on hyväksynyt arpajaistoimintaan liittyvät monopolit, mm. RAY:n toiminnan, kun toimintaan liittyvät rajoitukset on voitu perustella yleisen edun mukaisilla pakottavilla syillä. Edellytyksenä on ollut lisäksi se, että rajoituksilla voidaan saavuttaa tavoiteltu päämäärä, eikä niillä rajoiteta palvelun vapautta enempää kuin on välttämätöntä tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi.

Valtiovarainministeriö on muutoin todennut Ahvenanmaata koskien, että koska arpajaisvero palautetaan takaisin maakuntaan, veronkorotuksen vaikutukset riippuvat viime kädessä maakunnan omista ratkaisuista.