Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen
sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Tausta
Yksinoikeudella toimeenpantavien rahapelien verokantaa muutettiin
edellisen kerran kuluvan vuoden alusta, jolloin muualla kuin pelikasinoissa
pidettävien peliautomaattien, pelien ja pelilaitteiden
verokanta nostettiin 3 prosentista 5 prosenttiin tuotosta. Muutosta
perusteltiin mm. sillä, että arpajaisverokannat
olivat olleet muuttumattomia siitä lähtien, kun
uusi arpajaisverolaki (552/1992) tuli voimaan vuonna 1992.
Uutta arpajaisverolakia säädettäessä vuonna 1992
tarkoituksena ei ollut muuttaa olennaisesti rahapeleistä kertyvien
arpajaisverojen yhteismäärää eikä eri
rahapeliyhteisöjen verorasitusta. Esityksen perustelujen
mukaan (HE 15/1992 vp) tavoitteena oli kuitenkin se, että yksinoikeudella
toimeenpantavien rahapelien verokannat yhdenmukaistettaisiin myöhemmin.
Kun eduskunta käsitteli veroasteen korotusta koskenutta
hallituksen esitystä (HE 105/2000 vp) viime valtiopäivillä,
se katsoi, että veroastetta oli mahdollista yhtenäistää rahapeliautomaattitoiminnan
suotuisan kehityksen vuoksi ilman, että terveyden ja sosiaalisen
hyvinvoinnin edistämiseen ohjattavat avustukset pienenisivät.
Eduskunnan hyväksymän muutoksen jälkeen kaikista
yksinoikeudella toimeenpantavista arpajaisista määrättävä vero
oli sama eli 5 prosenttia tuotosta tämän vuoden
alusta.
Arpajaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien
muutosesitys (HE 197/1999 vp)
Hallitus antoi vuoden 1999 valtiopäivillä esityksensä arpajaislaiksi
ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 197/1999
vp). Eduskunta hyväksyi tämän vuoden
valtiopäivillä hallituksen esitykseen sisältyneet
arpajaislain sekä muut samaan kokonaisuuteen kuuluvat lait,
mm. lain arpajaisverolain muuttamisesta.
Arpajaisverolakia koskevassa esityksessä käsitteet
"peliautomaatti" ja "pelilaite" ehdotettiin korvattaviksi arpajaislain
mukaisella raha-automaatin käsitteellä ja ilmaisu
"peli" kasinopelin käsitteellä. Arpajaisverolain
2 ja 4 §:ään esitettiin tätä vastaavat
sanonnalliset muutokset.
Arpajaisverolain muutoksen yhteydessä lain 4 § oli
palautunut kuitenkin vanhaan muotoonsa veroasteen osalta. Arpajaisveron
määräksi hyväksyttiin siten
raha-automaattien ja kasinopelien käytettävänä pitämisestä muualla
kuin arpajaislaissa tarkoitetussa pelikasinossa 3 prosenttia tuotosta
ja muutoin 5 prosenttia tuotosta.
Tasavallan presidentti päätti 7.9.2001 jättää lait
vahvistamatta, jolloin ne palautuivat eduskunnan käsiteltäviksi.
Eduskunta hyväksyi lait muuttamattomina perustuslain 77
ja 78 §:n nojalla 26.10.2001.
Lait tulevat voimaan 1.1.2002. Yksinoikeudella toimeenpantavien
arpajaisten veroaste muuttuu silloin ilman lainsäädäntötoimia
edellä kuvatuin tavoin 5:een ja 3:een prosenttiin.
Veron peruste ja verorasitus
Yksinoikeudella toimeenpantavien arpajaisten veron perusteena
oleva tuotto lasketaan eri tuotteista eri tavalla: Raha-automaattien
ja kasinopelien tuotolla tarkoitetaan rahapanosten yhteismäärän
ja pelaajille maksettujen voittojen erotusta. Arvonnan, veikkauksen,
vedonlyönnin sekä totopelin tuottona pidetään
sen sijaan suoritettujen rahapanosten yhteismäärää.
Eri peliyhteisöjen verorasitus vaihtelee tuoton määräytymisperusteessa
olevien erojen vuoksi: esimerkiksi Oy Veikkaus Ab:n vuonna 2000
maksaman arpajaisveron osuus laskettuna rahapanosten ja pelaajille
palautettujen voittojen erotuksesta oli 9,4 prosenttia ja Fintoto
Oy:n 19,3 prosenttia, kun se oli Raha-automaattiyhdistyksellä (RAY)
ja Ålands Penningautomatföreningillä (PAF)
3 prosenttia. Oy Veikkaus Ab:n tilittämän arpajaisveron
määrä on vaihdellut yhtiön oman
selvityksen mukaan arpajaisverolain voimassaoloaikana 8,47 prosentista
9,50 prosenttiin.
Jo vuoden 1992 arpalaisverolain uudistuksen yhteydessä katsottiin,
ettei arpajaisten toimeenpanijoita tulisi perusteettomasti asettaa
eriarvoiseen asemaan. Verorasitus vaihteli jo tuolloin RAY:n 2,6
prosentista Suomen Hippos ry:n (nykyisin Fintoto Oy) 20,6 prosenttiin
laskettuna prosentteina bruttotuotoista. Hallituksen esityksessä katsotaankin,
että veroasteen korotus on perusteltu peliyhteisöjen
samanlaisen verokohtelun edistämiseksi.
Valiokunnan asiantuntijakuuleminen
RAY.
RAY katsoo, että tavoite lähentää eri
peliyhtiöiden verorasitusta on vaikea toteuttaa mm. erilaisen
veron perusteen ja yhteisöjen erilaisen pelituoterakenteen
sekä pelien tuottamisesta aiheutuvan erilaisen kulurakenteen
vuoksi. RAY:n mukaan onkin riittävää,
että veroaste on yhtenäistetty prosentuaalisesti.
Lisäksi RAY katsoo, että esitys veroasteen korotuksesta
on vastoin arpajaislain (1047/2001) henkeä,
kun ennakoitu kasvava tuotto siirretään valtion
budjettivaroista lakisääteisesti katettaviin menoihin
pois sosiaali- ja terveysjärjestöille jaettavasta
osuudesta. RAY:n mielestä veronkorotus voi myös
uhata EY-tuomioistuimen kannanottoihin perustuvaa käsitystä arpajaistoiminnassa
sallitusta monopolista.
RAY viittaa myös veronkorotuksesta aiheutuviin kannattavuusongelmiin,
jotka uhkaavat erityisesti pienten paikkakuntien pelipöytiä ja
niiden luomia työpaikkoja.
PAF ja Ahvenanmaan maakuntahallitus.Kirjallisissa lausunnoissaan
PAF sekä Ahvenanmaan maakuntahallitus ovat katsoneet, että esitys
on vastoin Ahvenanmaan itsehallinto-oikeutta, koska vero alkaa saada
yhä selkeämmin elinkeinoveron muodon.
Veronkorotus aiheuttaa myös kilpailuhaittaa Suomen
lipun alla toimivalle matkustaja-alusliikenteelle ja kannattavuusongelmia
muille pelijärjestäjille.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys
YTY r.y. Sosiaali- ja terveysjärjestöt vastustavat
nekin arpajaisveron korotusta. Yhdistyksen mukaan 1.1.2002 voimaan
tuleva arpajaislaki vahvistaa Suomessa hyväksytyn periaatteen,
että rahapelitoiminnot tulee hoitaa julkisen hallinnon
valvonnassa ja tulot käyttää yleishyödylliseen
toimintaan, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
kansalaisjärjestöjen toiminnan kautta. Sosiaali-
ja terveysjärjestöt tarvitsevat yhdistyksen mukaan
mahdollisuuden pitkäjänteiseen suunnitteluun yhteiskunnallisesti
merkittävässä tehtävässään.
Valtiovarainministeriön kanta. Valtiovarainministeriön
mukaan ristiriitaa Ahvenanmaan itsehallintolakiin tai EU-oikeuteen
ei ole: Perustuslakivaliokunta katsoi aikanaan nykyisen arpajaisverolain
eduskuntakäsittelyn yhteydessä, että arpajaisverosta
voidaan säätää valtakunnan lailla
(PeVL 9/1992 vp). Arpajaisveron korotusesitys
ei anna ministeriön mielestä aihetta arvioida
asiaa tässä yhteydessä uudelleen.
EY-tuomioistuin on hyväksynyt arpajaistoimintaan liittyvät
monopolit, mm. RAY:n toiminnan, kun toimintaan liittyvät
rajoitukset on voitu perustella yleisen edun mukaisilla pakottavilla syillä.
Edellytyksenä on ollut lisäksi se, että rajoituksilla
voidaan saavuttaa tavoiteltu päämäärä,
eikä niillä rajoiteta palvelun vapautta enempää kuin
on välttämätöntä tavoitellun
päämäärän saavuttamiseksi.
Valtiovarainministeriö on muutoin todennut Ahvenanmaata
koskien, että koska arpajaisvero palautetaan takaisin maakuntaan,
veronkorotuksen vaikutukset riippuvat viime kädessä maakunnan
omista ratkaisuista.
Yksityiskohtaiset
perustelut
Valtionvarainvaliokunta yhtyy edellä esitettyihin valtiovarainministeriön
kannanottoihin ja katsoo, ettei asian käsittelylle ole
perustuslakiin tai EU-oikeuteen liittyvää estettä.
RAY:n tuloskehitys on ollut suotuisa ja sen arvioidaan myös
jatkuvan sellaisena. RAY:n todellinen veroaste on ollut alempi kuin
muiden yksinoikeudella toimivien arpajaisten järjestäjien.
Valiokunta katsoo näillä perusteilla, että raha-automaattien
ja kasinopelien käytettävänä pitämisestä perittävää arpajaisveroa
voidaan nostaa. Valiokunta pitää hallituksen esityksestä poiketen
kuitenkin 7 prosentin verokantaa riittävänä tässä vaiheessa.
Valiokunta pitää edelleen tavoiteltavana sitä, että peliyhteisöjen
verokantoja yhdenmukaistetaan. Koska arpajaisveron perusteena oleva
tuotto määritellään eri tuotteissa
eri tavoin, sama prosentuaalinen veroaste ei kuitenkaan takaa yhdenmukaisuutta
riittävästi. Jotta yhdenmukaisen kohtelun edellytyksiä voitaisiin
tarkastella riittävän monipuolisesti, valiokunta
esittää hyväksyttäväksi
lausuman arpajaisverolain jatkovalmistelusta. Siinä hallitusta
kehotetaan tutkimaan arpajaisverolain kehittämistarpeita
sillä tavoin, että verotus kohtelisi kaikkia yksinoikeudella
toimivia arpajaisten järjestäjiä tasapuolisesti.
Valiokunta ehdottaa edellä esitetyn perusteella, että arpajaisverolakiesitykseen
tehtäisiin seuraavat muutokset.
Johtolause
Johtolauseessa oleva viittaus ehdotetaan muutettavaksi siten,
että se vastaa 23.11.2001 vahvistettua arpajaisverolakia
1048/2001.
4 §. Veron peruste ja verokanta
Valiokunta on käyttänyt muutosehdotuksessaan raha-automaatin
ja kasinopelin käsitettä siinä muodossa
kuin ne ovat tasavallan presidentin 23.11.2001 vahvistamassa laissa
1048/2001.
Arpajaisvero on yksinoikeudella toimeenpantavista arpajaisista
5 prosenttia tuotosta. Valiokunta ehdottaa, että arpajaisvero
olisi kuitenkin arpajaisverolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen
raha-automaattien ja kasinopelien käytettävänä pitämisestä 7
prosenttia tuotosta.
Laki tulisi voimaan ensi vuoden alusta.
Toimenpidealoite
Valiokunta katsoo, ettei sen käsittelemä toimenpidealoite
anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.