Arvoisa rouva puhemies! Nyt täällä on lähetekeskustelussa olevia asioita, ja tietenkin olettaa silloin, että tämä lain esittely tapahtuisi ministerien toimesta, ja sitä kautta tämä keskustelu on vähän hämmentävää tällä hetkellä.
Mutta tästä esittelyssä olevasta laista täytyy ensinnäkin todeta, että erikoislääkäri- ja ‑hammaslääkärikoulutuksen koulutuskorvausta laajennetaan koskemaan myös yliopistoja, ja tämä on sinällään toivottu ja erittäin hyvä uudistus. Koulutus on yliopistoille nyt lakisääteistä, ja siihen ministeriön tulisi osoittaa rahoitus. Nyt tietenkin tämä on ollut lausunnoilla eri tahoilla, lausuntoja on tullut yli 80 kappaletta, ja myönteisenä asiana on todettu se, että tämä antaa paremman mahdollisuuden kehittää ja koordinoida erikoistumiskoulutusta, sen sisältöä ja laatua, mikä sitten on myönteinen asia, sekä antaa paremmat mahdollisuudet ohjata koulutuksen erikoisalakohtaista ja alueellista tarveperusteista tasapainoa, mikä parantaisi palveluiden alueellista saatavuutta. Koulutuksen kestoa olisi näin myös mahdollisuus lyhentää, ja siltä osin tämä on myönteinen asia.
Nyt tässä on kuitenkin ollut huolena myös se, että tätä rahoitusta tältä osin ei ole kohdennettu riittävästi ja ennen kaikkea yliopistoille, ja yliopistot ovat kokeneet, että koska tämä on heille tullut lakisääteiseksi tehtäväksi ja koska rahoitusta nyt ei siihen tule riittävästi, niin miten he pystyvät toteuttamaan tämän lainsäädännön antamat tehtävät ja tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä yliopistojen lausunnoissa on muun muassa todettu, että rahoituksen tulisi vastata suuruudeltaan todellisia kustannuksia, koska yliopistojen saamaa perusrahoitusta ei tulisi käyttää erikoistumiskoulutuksen rahoittamiseen. Nyt täällä on asiantuntevia ministereitä paikalla. Toivoisin teiltä kommentteja näihin.