Punkt i protokollet
PR
109
2017 rd
Plenum
Tisdag 24.10.2017 kl. 13.59—19.29
8
Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av domstolslagen och vissa andra lagar
Regeringens proposition
Utskottets betänkande
Första behandlingen
Talman Maria Lohela
Ärende 8 på dagordningen presenteras för första behandling. Till grund för behandlingen ligger lagutskottets betänkande LaUB 11/2017 rd. Nu ska riksdagen besluta om innehållet i lagförslagen. 
Debatt
18.44
Kari
Tolvanen
kok
(esittelypuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme todella hallituksen esitystä tuomioistuinlain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Lakivaliokunta on perustellut tätä mietinnössään muun muassa seuraavasti: "Hallituksen esityksessä esitetään käräjäoikeuksien määrän vähentämistä 27:stä 20:een. Samalla eräät asiaryhmät keskitettäisiin nykyistä harvempiin käräjäoikeuksiin. Lakivaliokunta pitää esitystä saamansa selvityksen perusteella tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa siihen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin." 
Käsitellään ensin käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen taustaa ja tavoitteita. Hallitus ehdottaa, että käräjäoikeuksien määrää edelleen vähennetään seitsemällä siten, että käräjäoikeuksia olisi vuoden 2019 alusta 20. Samalla käräjäoikeuksien tuomiopiirejä laajennetaan ja toimipaikkojen määrää vähennetään. Rakenneuudistuksen tavoitteena on turvata lainkäytön laatu ja tuomioistuinten toimintakyky käräjäoikeuksien toimintaympäristön muuttuessa ja taloudellisten reunaehtojen tiukentuessa. 
Lakivaliokunta toteaa, että käräjäoikeuksien määrää ehdotetaan vähennettäväksi varsin pian edellisen vuoden 2010 rakenneuudistuksen jälkeen. Käräjäoikeuksien toimintaympäristö on kuitenkin edellisen uudistuksen toteuttamisen jälkeen muuttunut verraten nopeasti. Esityksen perusteluista ilmenee, että käräjäoikeuksissa käsiteltävien asioiden määrä on vähentynyt erityisesti, kun kiinteistön kirjaamisasiat on siirretty Maanmittauslaitokselle. Asiamäärien ennakoidaan vähenevän myös vastaisuudessa vireillä olevien uudistusten myötä. Niin ikään asiointi käräjäoikeuksissa on muuttunut ja muuttuu edelleen sähköisen asioinnin ja videoneuvottelujen lisääntymisen ja kehittymisen myötä. Tämä merkitsee sitä, että kansalaisen on yhä harvemmin välttämätöntä asioida käräjäoikeudessa henkilökohtaisesti. Sähköisen asioinnin edistäminen sekä käräjäoikeuksien asianhallintajärjestelmän uudistaminen edellyttävät kuitenkin huomattavia taloudellisia investointeja samalla, kun taloudelliset reunaehdot ovat tiukentuneet. 
Arvoisa puhemies! Saamaansa selvitystä kokonaisuutena arvioituaan lakivaliokunta on päätynyt katsomaan, että rakenneuudistus on välttämätön käräjäoikeuksien toimintakyvyn ja toiminnan laadun turvaamiseksi. Taloudellisten reunaehtojen tiukentumisen vuoksi nykyisen laajuisen käräjäoikeusverkoston ylläpitäminen ja varustaminen nykyaikaisella sähköisen asioinnin ja työskentelyn mahdollistavalla tekniikalla samoin kuin tarvittavilla turvallisuusjärjestelyillä ei ole mahdollista. Samalla käräjäoikeuksien käsittelemät asiat ovat yhteiskunnan monimutkaistumisen ja kansainvälistymisen myötä vaikeutuneet, mikä asettaa vaatimuksia käräjäoikeuksien toiminnalle ja tuomareiden osaamiselle. Valiokunta katsookin, että käräjäoikeuksien yksikkökoon kasvattaminen ja tuomiopiirin laajentaminen hallituksen esittämällä tavalla antaa mahdollisuuden kehittää käräjäoikeuksien toimintaa ja ydinosaamista, sillä suuremmissa yksiköissä voidaan pienempiä yksiköitä helpommin tasata työmäärää samoin kuin edistää tuomareiden erikoistumista ja monijäsenisten kokoonpanojen käyttöä. Tällaisin toimin voidaan pitää huolta lainkäytön laadusta ja samalla edistää pitkäaikaista tavoitetta siirtää oikeudenkäynnin painopiste käräjäoikeuksiin. 
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että käräjäoikeusverkoston muodostamisessa on tavoiteltu muun muassa sitä, että käräjäoikeudet muodostuvat henkilöstö-, asia- ja väestömäärältään nykyistä tasakokoisemmiksi. Lisäksi verkostosta on pyritty muodostamaan maantieteellisesti kattava siten, että tuomioistuimet ja niiden toimipisteet sijoitetaan tavalla, joka turvaa oikeuden saatavuuden maantieteelliset etäisyydet ja väestön painopistealueet huomioon ottaen. Tämän mukaisesti toimipaikat on pyritty sijoittamaan paikkakunnille, joilla niille on suurin tarve. Samalla tavoitteena on, että toimintoja keskitetään yhteen toimipisteeseen. Taustalla on henkilökohtaisen asiointitarpeen väheneminen samoin kuin se, että tuomioistuimen toimiminen useasta toimipaikasta käsin aiheuttaa usein haasteita tuomioistuimen johtamiselle ja henkilöstölle. Käräjäoikeuksien tuomiopiireissä on kiinnitetty huomiota myös maakuntajakoon sekä ulosotto-, syyttäjä- ja poliisipiireihin samoin kuin kielellisten oikeuksien toteuttamiseen. 
Verkoston maantieteellisestä kattavuudesta on esityksen mukaan tarkoitus huolehtia riittävällä määrällä kanslioita ja istuntopaikkoja. Niistä säädetään tuomioistuinlain 2 luvun 4 §:n nojalla oikeusministeriön asetuksella. Muita toimipaikkoja kuin hallinnollisia kanslioita on pyritty jättämään vain silloin, kuin niille on erityiset perusteet esimerkiksi maantieteellisten etäisyyksien vuoksi. Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa arvioinut, että käräjäoikeusverkosto säilyy perustuslain 21 §:n kannalta riittävän kattavana, eikä ehdotuksen kokonaisuutena arvioida vaarantavan oikeutta saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa tuomioistuimessa eikä oikeutta asian asianmukaiseen käsittelyyn. Keskeistä lakivaliokunnan mielestä on, että käräjäoikeusverkostoa arvioidaan tavoitteiden kannalta kokonaisuutena. Maantieteellisen kattavuuden arvioinnin kannalta merkityksellisiä eivät ole pelkästään käräjäoikeuksien määrä vaan myös toimipaikkojen yhteismäärä ja sijainti. Valiokunta katsookin, että kokonaisuutena arvioiden esitettyä 36 toimipaikan verkostoa voidaan pitää varsin kattavana. Eräisiin toimipaikkoihin liittyy kuitenkin kielellisten oikeuksien toteuttamisen kannalta tai muutoin eräitä erityiskysymyksiä, ja uskon, että niistä kuulemme tämän istunnon aikana vielä lisää. 
Käräjäoikeuksien ja sen toimipaikkojen maantieteellisellä sijoittumisella on merkitystä oikeuden saatavuuden kannalta. Se, että käräjäoikeuksia ja niiden toimipaikkoja vähennetään, merkitsee väistämättä sitä, että osalle kansalaisista matka tuomioistuimeen voi pidentyä merkittävästikin. Tämä voi lisätä asianosaisille aiheutuvia matkakustannuksia sekä aiheuttaa heille käytännön hankaluuksia. Hallituksen esityksessä kuitenkin arvioidaan, etteivät asianosaisten ja heidän avustajiensa matkakustannukset lisäänny niin merkittävästi, että sillä olisi ratkaisevaa merkitystä esityksen taloudellisia vaikutuksia kokonaisuutena arvioitaessa. 
Sitten lyhyesti kielellisistä oikeuksista. Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa korostanut tarvetta kiinnittää käräjäoikeusverkoston uudistuksessa erityistä huomiota kielellisiin oikeuksiin ja niiden käytännön toteutumiseen varsinkin vahvasti ruotsinkielisillä alueilla. Lakivaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan esittämään. Kielellisten oikeuksien tosiasiallinen toteuttaminen edellyttää ennen muuta sitä, että kaksikielisissä käräjäoikeuksissa on riittävästi sekä suomen että ruotsin kielen taitoista henkilökuntaa. 
Saamelaisten kotiseutualue kuuluu uudistuksessa vastaisuudessakin kokonaisuudessaan Lapin käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Käräjäoikeuden lähimpänä saamelaisten kotiseutua oleva Sodankylän kanslia lakkautetaan, mutta Sodankylään jää istuntopaikka, samoin kuin Inariin ja Utsjoelle, jotka sijaitsevat saamelaisten kotiseutualueella. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että Sodankylän kanslian lakkauttamisella voi olla vaikutusta saamen kieltä taitavan henkilökunnan rekrytoimiseen. Lakivaliokunta pitääkin tärkeänä asiana kiinnittää tähän uudistuksen käytännön toteuttamiseen erityistä huomiota, ja uudistuksen vaikutuksia tältä osin seurataan. 
Sitten taloudelliset vaikutukset lyhykäisyydessään. 
Arvoisa puhemies! Ehdotetulla rakenneuudistuksella saavutetaan hallituksen esityksen mukaan säästöjä henkilöstö- ja toimitilakustannuksissa 3—3,5 miljoonaa euroa. Laskelma perustuu siihen, että henkilöstöä voidaan pitemmällä aikavälillä vähentää noin 30—40 henkilötyövuodella nykyiseen tasoon verrattuna. Toimitilakustannuksissa säästöjä syntyy siitä, että siirrytään entistä harvempiin yksiköihin sekä vähennetään kanslioiden ja istuntopaikkojen määrää. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan laskelmissa on otettu huomioon, että joillakin paikkakunnilla on tarvetta tiivistää olemassa olevia tiloja tai hankkia lisätilaa, mistä syntyy kustannuksia. Toisaalta verkoston supistumisen myötä myös turvajärjestelyjen ja Aipa-varustelujen edellyttämä investointipaine pienenee yhteensä noin 2 miljoonaa euroa ja vuosittaiset käyttökustannukset noin 2 miljoonaa euroa. Edellä mainitut säästöt voivat toteutua vasta uudistuksen toteutumisen myötä ja sillä edellytyksellä, että käräjäoikeusverkostoa ja toimipaikkoja supistetaan esityksen mukaisesti. 
Henkilöstön asemasta todetaan, että uudistuksen henkilöstösäästöt perustuvat edellä todetuin tavoin mahdollisuuteen vähentää pitemmällä aikavälillä käräjäoikeuksien henkilökuntaa. Saadun selvityksen mukaan vähennykset kohdistuvat voimakkaimmin kansliahenkilökuntaan. Uudistus ei siten merkitse tuomarien vähentämistä. Valiokunta pitää henkilöstön kannalta erittäin tärkeänä sitä, että henkilöstön vähentäminen pyritään toteuttamaan esityksessä esille tuoduilla tavoin siten, että irtisanomisiin ei olisi pääsääntöisesti tarvetta. 
Uudistus tulee merkitsemään huomattavia muutoksia sellaiselle henkilöstölle, jonka työpaikka siirtyy uudistuksen yhteydessä aiempaa kauemmaksi, jopa useiden kymmenien kilometrien päähän. Valiokunta korostaakin sen tärkeyttä, että uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön asemaan ja heille aiheutuvien haittojen minimointiin. Tärkeää on, että henkilöstön mahdollisuuksia jäädä työskentelemään nykyisille paikkakunnille pyritään kaikin tavoin tukemaan. Myös käräjäoikeuksien johtamiseen on aiheellista panostaa. 
Arvoisa puhemies! Lopuksi: Seuranta todetaan tärkeäksi, koska lakivaliokunta toteaa, että käräjäoikeuksien rakenneuudistuksessa on useassa suhteessa kyse merkittävästä muutoksesta. Tämän vuoksi lakivaliokunta esittää seuraavaa lausumaehdotusta: "Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen ja siihen liittyvän mahdollisen summaaristen riita-asioiden käsittelyä koskevan uudistuksen vaikutuksia kiinnittäen erityistä huomiota oikeusturvan alueelliseen saatavuuteen, kielellisten oikeuksien toteutumiseen, taloudellisiin vaikutuksiin ja oikeudellisten palveluiden tarjontaan sekä antaa lakivaliokunnalle edellä mainituista seikoista selvityksen vuoden 2022 loppuun mennessä." 
Tämä lakivaliokunnan mietintö ei poikkeuksellisesti ollut yksimielinen, vaan siihen sisältyy hylkäysehdotuksen sisältävä vastalause, ja uskon, että kohta kuulemme näistä asioista hieman enemmän. 
18.56
Mats
Löfström
r
Värderade fru talman! Regeringens förslag till tingsrättsreform kommer att minska antalet tingsrätter och sessionsplatser mycket märkbart genom nedläggningar och sammanslagningar. Många finländare kommer att få det betydligt längre till tingsrättskanslier och sessionsplatser. Men reformen slår extra hårt mot de svenska strukturerna och riskerar i värsta fall att på längre sikt äventyra möjligheten för svenskspråkiga att få fungerande service, rättsprövning på sitt modersmål.  
Som en följd av reformen kommer tingsrätten i bland annat Borgå och Raseborg att läggas ned samtidigt som förvaltningsspråket för Österbottens tingsrätt kommer att bli finska. Av de nuvarande sessionsplatserna kommer 14 stycken att läggas ner, bland annat de tvåspråkiga Kimitoön, Kyrkslätt, Kristinestad och Jakobstad.  
Jag vill här särskilt framhålla att statliga omorganiseringar inte får leda till att staten inte kan uppfylla sina språkliga skyldigheter. De föreslagna nedläggningarna av kanslier och sessionsplatser drabbar många delar av landet, men nedläggningarna på orter med svenskspråkig befolkning löper risk att i förlängningen förorsaka betydande svårigheter att säkerställa servicen på svenska i framtiden och på så vis också riskera att äventyra rättssäkerheten. 
Tingsrättsreformen kommer också att påverka auskulteringsplatserna. Våra tingsrätter har nämligen en synnerligen viktig utbildningsfunktion genom auskulteringsplatser. Genom funktionen säkerställer man bland annat att det finns svenskspråkig personal, domare, inom domstolsväsendet även i framtiden. Det finns ingen annan systematisk svenskspråkig utbildning av domstolspersonal som kan jämföras med detta förfarande, och det är nödvändigt att möjligheten till domstolsauskultering vid tingsrätt fortsättningsvis erbjuds med svenska som arbetsspråk på tillräckligt antal platser. 
Regeringens förslag innebär att antalet svenskspråkiga platser skulle minskas från dagens fem till två. Sammanlagt finns i dag 138 auskulteringsplatser i hela landet. Två svenskspråkiga auskulteringsplatser är inte tillräckligt. Redan dagens fem är ett ganska litet antal. Och jag skulle vilja fråga ministern, om ministern hade varit på plats, hur man från regeringens sida hade tänkt lösa det här, för samtidigt noterar jag det arbete som lagutskottet har gjort på den här punkten och välkomnar den ändring man har gjort i 8 § och säger att det är viktigt att man ordnar frågan om auskulteringsplatser också med svenska som språk. 
Värderade fru talman! Verksamhet ska kunna ses över, liksom effektiviseringar i rättssystemet, så länge de inte påverkar kvaliteten negativt eller riskerar äventyra rättssäkerheten. Jag konstaterar ändå att propositionen, som i verkligheten kan betraktas som en nedskärning i stället för en reform, innebär stora risker vad gäller rättsskydd och säkrandet av språkliga rättigheter inte bara i teorin utan också i praktiken. Det har ansetts att tillgången till svensksspråkig domstolsservice för den kommande tiden blir avsevärt mycket sämre framför allt i Nyland, vilket mycket riktigt också noteras i själva lagpropositionen. Det här är mycket bekymmersamt och här föreslås inga direkta åtgärder. Detta för att enligt justitieministeriets tjänstemannaarbetsgrupps bedömning spara in under 10 miljoner euro per år. 
Grundlagsutskottet konstaterar i sitt utlåtande att förslaget har konsekvenser för de språkliga rättigheterna och den svenskspråkiga domstolsservicen. Det är utan tvekan befogat att hänföra rättsskyddets tillgänglighet och kvalitet till den grundlagsenliga rättigheten att i egen sak använda sitt eget språk i domstol. Grundlagsutskottet har också gjort en kritisk observation i att det under beredningen av propositionen kom fram att de nuvarande tingsrätternas svenskspråkiga personal inte är villig att flytta till nya orter. Det förefaller naturligt att detta faktum drastiskt försvårar möjligheterna att tillgodose de språkliga rättigheterna i praktiken. 
Arvoisa puhemies! Käytännössä hallituksen esitys merkitsee sitä, että sellaisten tuomioistuinharjoittelupaikkojen lukumäärä, joissa työkieli on ruotsi, vähenee huomattavasti, mikä vaikuttaa suoraan ruotsinkieliseen tuomioistuinpalveluun tulevaisuudessa. Hallituksen on huolehdittava siitä, että näiden tuomioistuinharjoittelupaikkojen saatavuutta ei vaaranneta. Myöskään suunniteltujen säästöjen suuruus ei millään lailla oikeuta ruotsinkielisten oikeusturvan heikkenemistä. 
Värderade talman! Ålands tingsrätt blir efter reformen den enda tingsrätten med svenska som förvaltningsspråk kvar i hela landet. Förslaget får ändå också negativa konsekvenser för Åland, eftersom det på sikt riskerar att undergräva tillgången till svenskspråkiga tjänstemän inom domstolsväsendet i hela landet. Avslutningsvis hade jag önskat ställa ministern några frågor, men tyvärr är inte ministern på plats.  
Valitettavasti ministeri ei ole paikalla vastaamassa kysymyksiin täällä. — Kiitos. 
19.01
Johanna
Ojala-Niemelä
sd
Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssämme on käräjäverkoston supistamista koskeva asia. Sipilän hallitus esittää käräjäoikeuksien määrän vähentämistä 27:stä 20:een käräjäoikeuteen. Hallituksella ei ollut muita perusteita päätöksensä tueksi kuin syntyvät 7,5 miljoonan euron säästöt. 
Käräjäoikeuksien vähentäminen johtaa siihen, että monilla kansalaisilla matka lähimpään käräjäoikeuteen muodostuu kohtuuttoman pitkäksi. Tämä lisää alueellista eriarvoisuutta ja heikentää oikeudenhoitoon liittyvien palvelujen saatavuutta. Lainkäyttö käräjäoikeuksissa perustuu suurelta osin asianosaisten henkilökohtaiseen läsnäoloon. Uudistuksen olettamus etäasioinnin ja videoyhteyksien käytön voimakkaasta kasvusta on täysin epärealistinen. Oikeusturvan saatavuuden kannalta tuomioistuinten saavutettavuudella onkin suuri merkitys. 
Käräjäoikeuksien vähentämisellä on heijastusvaikutuksia aikaisemmista uudistuksista saatujen kokemusten perusteella myös muiden oikeuspalveluiden saatavuuteen. Asianajotoimistot ja lakiasiaintoimistot pyrkivät toimimaan yleensä tuomioistuinpaikkakunnilla. Käräjäoikeuksien lakkauttamisen myötä nämäkin palvelut sekä niihin liittyvät työpaikat yleensä vähitellen poistuvat paikkakunnalta. 
Edellisen kerran käräjäoikeusverkostoa supistettiin Vanhasen kakkoshallituksen aikana vuonna 2010. Tällöin käräjäoikeuksien määrä pudotettiin liki puoleen aikaisemmasta. Tämänkään uudistuksen vaikutuksista oikeusturvan saatavuuteen ja tuomioistuinlaitoksen toimintaan ei ole tehty kunnollista selvitystä. Hallituksen olisi ehdottomasti tullut selvittää edellisen muutoksen vaikutukset tarkkaan, ennen kuin lähdetään jälleen vähentämisen tielle. 
Myös kielelliset kysymykset ovat nousseet tässä esityksessä vahvasti esille. Käräjäoikeuksissa, joissa ruotsi on selkeä vähemmistökieli, on tunnetusti ollut haasteita kielellisten oikeuksien toteutumisessa. Jo nyt asian käsittely pitkittyy helposti kuukausia, jos asianosainen haluaa käsittelyn ruotsiksi. Hallituksen esityksen käsittelyssä on väitetty, että kielitaitoisten henkilöiden rekrytointi isompiin toimipisteisiin on helpompaa. Tästä ei kuitenkaan ole mitään käytännön näyttöä, sillä esimerkiksi Espoolla on nykyiselläänkin ongelmia löytää ruotsinkielistä henkilökuntaa. 
Kielelliset kysymykset vaikuttavat myös meillä pohjoisessa. Nyt esitetään Sodankylän kansliaa lakkautettavaksi. Se on kuitenkin pohjoisin kunta, missä käytetään saamen kieltä — Vuotson kylässä — joten myös sen kannalta saamen kieli olisi erityisen tärkeä säilyttää. 
Oikeusministeri Häkkänen kertoi 6.7.2017, että esittää tuomioistuinviraston perustamista. Tämä on merkittävä tieto. Tarvitaan aikaa selvittää 6.10. tiedotetun tuomioistuinviraston perustamisen vaikutus käräjäoikeuksiin ja käräjäoikeusverkostoon. 
Käräjäoikeusuudistusta koskeva hallituksen esitys on yhteydessä myös hallituksen esitykseen summaaristen riita-asioiden keskittämisestä tiettyihin käräjäoikeuksiin. Tämä esitys luvattiin meille lakivaliokuntaan 22.5. Ei ole vielä esitystä kuulunut. Lakiesitysten käsitteleminen yhdessä ei ole siis toteutunut, koska summaaristen riita-asioiden keskittämistä koskeva lakiesitys on viivästynyt ja käräjäoikeusuudistusta on tästä huolimatta viety eteenpäin. Tarvitsemme aikaa selvittää summaaristen riita-asioiden keskittämisen vaikutuksen käräjäoikeusverkoston sekä henkilöstö- ja toimitilatarpeen kannalta. 
Tässä esityksessä ontuvat myös säästöt. Hallituksen esityksen säästöarviot ovat heikosti ja epävarmasti perusteltuja. Laskelmissa ei ole kunnollisia arvioita pidempien asiointimatkojen tuomista kustannuksista tuomioistuinten henkilöstölle ja asianosaisille. Henkilöstö ja asiakkaat pannaan maksamaan tämä uudistus. Tarvitaankin aikaa, jotta voidaan selvittää uudistuksen taloudellisia vaikutuksia huomioiden myös sen aiheuttamia lisäkustannuksia, joita ei nyt ole tässä esityksessä huomioitu tai arvioitu kunnollisesti. 
Tästä johtuen, arvoisa puhemies, esitän esityksen pöydälle jättöä viikolle 45. 
19.07
Katja
Hänninen
vas
Arvoisa puhemies! Meillä on lakivaliokunnassa mielestäni hyvähenkinen, asioihin perehtyvä ja tosiasiat tunnustava kansanedustajatiimi. Arvostamme toisiamme ja erilaisia näkemyksiä ja teemme yhteistyötä yli puoluerajojen, niin kuin pitää tehdäkin. Tuomioistuinlain osalta ihan viime metreille asti näytti siltä, että kipupisteisiin vastataan, kun me kaikki kuitenkin haluamme puolustaa kielellisiä oikeuksia, terveitä tiloja ja kohtuullisia välimatkoja ja me kaikki kannatamme erityisesti sitä, että ihmisten oikeusturvaa ei vaaranneta vaan siitä pidetään aina kaikissa tilanteissa kiinni. Valitettavasti tämä lakiesitys on pelkkä puhtaasti ideologinen keskittämis- ja säästölaki, jolla heikennetään ihmisten oikeusturvaa välimatkojen kasvaessa ja paikkakunnilta lakipalveluita näivetettäessä. 
Tämän vuoksi kannatan edustaja Ojala-Niemelän tekemää pöytäämisesitystä. 
Talman Maria Lohela
Johanna Ojala-Niemelä har understödd av Katja Hänninen föreslagit att ärendet bordläggs till något av de plenum som hålls vecka 45. 
Ärendet bordläggs alltså. Finns det andra förslag till tidpunkt för bordläggningen? 
Riksdagen avslutade debatten om tidpunkt för bordläggningen. 
Riksdagen bordlade ärendet till vecka 45. 
Senast publicerat 19.2.2018 10:24