Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme todella hallituksen esitystä tuomioistuinlain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Lakivaliokunta on perustellut tätä mietinnössään muun muassa seuraavasti: "Hallituksen esityksessä esitetään käräjäoikeuksien määrän vähentämistä 27:stä 20:een. Samalla eräät asiaryhmät keskitettäisiin nykyistä harvempiin käräjäoikeuksiin. Lakivaliokunta pitää esitystä saamansa selvityksen perusteella tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa siihen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin."
Käsitellään ensin käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen taustaa ja tavoitteita. Hallitus ehdottaa, että käräjäoikeuksien määrää edelleen vähennetään seitsemällä siten, että käräjäoikeuksia olisi vuoden 2019 alusta 20. Samalla käräjäoikeuksien tuomiopiirejä laajennetaan ja toimipaikkojen määrää vähennetään. Rakenneuudistuksen tavoitteena on turvata lainkäytön laatu ja tuomioistuinten toimintakyky käräjäoikeuksien toimintaympäristön muuttuessa ja taloudellisten reunaehtojen tiukentuessa.
Lakivaliokunta toteaa, että käräjäoikeuksien määrää ehdotetaan vähennettäväksi varsin pian edellisen vuoden 2010 rakenneuudistuksen jälkeen. Käräjäoikeuksien toimintaympäristö on kuitenkin edellisen uudistuksen toteuttamisen jälkeen muuttunut verraten nopeasti. Esityksen perusteluista ilmenee, että käräjäoikeuksissa käsiteltävien asioiden määrä on vähentynyt erityisesti, kun kiinteistön kirjaamisasiat on siirretty Maanmittauslaitokselle. Asiamäärien ennakoidaan vähenevän myös vastaisuudessa vireillä olevien uudistusten myötä. Niin ikään asiointi käräjäoikeuksissa on muuttunut ja muuttuu edelleen sähköisen asioinnin ja videoneuvottelujen lisääntymisen ja kehittymisen myötä. Tämä merkitsee sitä, että kansalaisen on yhä harvemmin välttämätöntä asioida käräjäoikeudessa henkilökohtaisesti. Sähköisen asioinnin edistäminen sekä käräjäoikeuksien asianhallintajärjestelmän uudistaminen edellyttävät kuitenkin huomattavia taloudellisia investointeja samalla, kun taloudelliset reunaehdot ovat tiukentuneet.
Arvoisa puhemies! Saamaansa selvitystä kokonaisuutena arvioituaan lakivaliokunta on päätynyt katsomaan, että rakenneuudistus on välttämätön käräjäoikeuksien toimintakyvyn ja toiminnan laadun turvaamiseksi. Taloudellisten reunaehtojen tiukentumisen vuoksi nykyisen laajuisen käräjäoikeusverkoston ylläpitäminen ja varustaminen nykyaikaisella sähköisen asioinnin ja työskentelyn mahdollistavalla tekniikalla samoin kuin tarvittavilla turvallisuusjärjestelyillä ei ole mahdollista. Samalla käräjäoikeuksien käsittelemät asiat ovat yhteiskunnan monimutkaistumisen ja kansainvälistymisen myötä vaikeutuneet, mikä asettaa vaatimuksia käräjäoikeuksien toiminnalle ja tuomareiden osaamiselle. Valiokunta katsookin, että käräjäoikeuksien yksikkökoon kasvattaminen ja tuomiopiirin laajentaminen hallituksen esittämällä tavalla antaa mahdollisuuden kehittää käräjäoikeuksien toimintaa ja ydinosaamista, sillä suuremmissa yksiköissä voidaan pienempiä yksiköitä helpommin tasata työmäärää samoin kuin edistää tuomareiden erikoistumista ja monijäsenisten kokoonpanojen käyttöä. Tällaisin toimin voidaan pitää huolta lainkäytön laadusta ja samalla edistää pitkäaikaista tavoitetta siirtää oikeudenkäynnin painopiste käräjäoikeuksiin.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että käräjäoikeusverkoston muodostamisessa on tavoiteltu muun muassa sitä, että käräjäoikeudet muodostuvat henkilöstö-, asia- ja väestömäärältään nykyistä tasakokoisemmiksi. Lisäksi verkostosta on pyritty muodostamaan maantieteellisesti kattava siten, että tuomioistuimet ja niiden toimipisteet sijoitetaan tavalla, joka turvaa oikeuden saatavuuden maantieteelliset etäisyydet ja väestön painopistealueet huomioon ottaen. Tämän mukaisesti toimipaikat on pyritty sijoittamaan paikkakunnille, joilla niille on suurin tarve. Samalla tavoitteena on, että toimintoja keskitetään yhteen toimipisteeseen. Taustalla on henkilökohtaisen asiointitarpeen väheneminen samoin kuin se, että tuomioistuimen toimiminen useasta toimipaikasta käsin aiheuttaa usein haasteita tuomioistuimen johtamiselle ja henkilöstölle. Käräjäoikeuksien tuomiopiireissä on kiinnitetty huomiota myös maakuntajakoon sekä ulosotto-, syyttäjä- ja poliisipiireihin samoin kuin kielellisten oikeuksien toteuttamiseen.
Verkoston maantieteellisestä kattavuudesta on esityksen mukaan tarkoitus huolehtia riittävällä määrällä kanslioita ja istuntopaikkoja. Niistä säädetään tuomioistuinlain 2 luvun 4 §:n nojalla oikeusministeriön asetuksella. Muita toimipaikkoja kuin hallinnollisia kanslioita on pyritty jättämään vain silloin, kuin niille on erityiset perusteet esimerkiksi maantieteellisten etäisyyksien vuoksi. Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa arvioinut, että käräjäoikeusverkosto säilyy perustuslain 21 §:n kannalta riittävän kattavana, eikä ehdotuksen kokonaisuutena arvioida vaarantavan oikeutta saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa tuomioistuimessa eikä oikeutta asian asianmukaiseen käsittelyyn. Keskeistä lakivaliokunnan mielestä on, että käräjäoikeusverkostoa arvioidaan tavoitteiden kannalta kokonaisuutena. Maantieteellisen kattavuuden arvioinnin kannalta merkityksellisiä eivät ole pelkästään käräjäoikeuksien määrä vaan myös toimipaikkojen yhteismäärä ja sijainti. Valiokunta katsookin, että kokonaisuutena arvioiden esitettyä 36 toimipaikan verkostoa voidaan pitää varsin kattavana. Eräisiin toimipaikkoihin liittyy kuitenkin kielellisten oikeuksien toteuttamisen kannalta tai muutoin eräitä erityiskysymyksiä, ja uskon, että niistä kuulemme tämän istunnon aikana vielä lisää.
Käräjäoikeuksien ja sen toimipaikkojen maantieteellisellä sijoittumisella on merkitystä oikeuden saatavuuden kannalta. Se, että käräjäoikeuksia ja niiden toimipaikkoja vähennetään, merkitsee väistämättä sitä, että osalle kansalaisista matka tuomioistuimeen voi pidentyä merkittävästikin. Tämä voi lisätä asianosaisille aiheutuvia matkakustannuksia sekä aiheuttaa heille käytännön hankaluuksia. Hallituksen esityksessä kuitenkin arvioidaan, etteivät asianosaisten ja heidän avustajiensa matkakustannukset lisäänny niin merkittävästi, että sillä olisi ratkaisevaa merkitystä esityksen taloudellisia vaikutuksia kokonaisuutena arvioitaessa.
Sitten lyhyesti kielellisistä oikeuksista. Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa korostanut tarvetta kiinnittää käräjäoikeusverkoston uudistuksessa erityistä huomiota kielellisiin oikeuksiin ja niiden käytännön toteutumiseen varsinkin vahvasti ruotsinkielisillä alueilla. Lakivaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan esittämään. Kielellisten oikeuksien tosiasiallinen toteuttaminen edellyttää ennen muuta sitä, että kaksikielisissä käräjäoikeuksissa on riittävästi sekä suomen että ruotsin kielen taitoista henkilökuntaa.
Saamelaisten kotiseutualue kuuluu uudistuksessa vastaisuudessakin kokonaisuudessaan Lapin käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Käräjäoikeuden lähimpänä saamelaisten kotiseutua oleva Sodankylän kanslia lakkautetaan, mutta Sodankylään jää istuntopaikka, samoin kuin Inariin ja Utsjoelle, jotka sijaitsevat saamelaisten kotiseutualueella. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että Sodankylän kanslian lakkauttamisella voi olla vaikutusta saamen kieltä taitavan henkilökunnan rekrytoimiseen. Lakivaliokunta pitääkin tärkeänä asiana kiinnittää tähän uudistuksen käytännön toteuttamiseen erityistä huomiota, ja uudistuksen vaikutuksia tältä osin seurataan.
Sitten taloudelliset vaikutukset lyhykäisyydessään.
Arvoisa puhemies! Ehdotetulla rakenneuudistuksella saavutetaan hallituksen esityksen mukaan säästöjä henkilöstö- ja toimitilakustannuksissa 3—3,5 miljoonaa euroa. Laskelma perustuu siihen, että henkilöstöä voidaan pitemmällä aikavälillä vähentää noin 30—40 henkilötyövuodella nykyiseen tasoon verrattuna. Toimitilakustannuksissa säästöjä syntyy siitä, että siirrytään entistä harvempiin yksiköihin sekä vähennetään kanslioiden ja istuntopaikkojen määrää. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan laskelmissa on otettu huomioon, että joillakin paikkakunnilla on tarvetta tiivistää olemassa olevia tiloja tai hankkia lisätilaa, mistä syntyy kustannuksia. Toisaalta verkoston supistumisen myötä myös turvajärjestelyjen ja Aipa-varustelujen edellyttämä investointipaine pienenee yhteensä noin 2 miljoonaa euroa ja vuosittaiset käyttökustannukset noin 2 miljoonaa euroa. Edellä mainitut säästöt voivat toteutua vasta uudistuksen toteutumisen myötä ja sillä edellytyksellä, että käräjäoikeusverkostoa ja toimipaikkoja supistetaan esityksen mukaisesti.
Henkilöstön asemasta todetaan, että uudistuksen henkilöstösäästöt perustuvat edellä todetuin tavoin mahdollisuuteen vähentää pitemmällä aikavälillä käräjäoikeuksien henkilökuntaa. Saadun selvityksen mukaan vähennykset kohdistuvat voimakkaimmin kansliahenkilökuntaan. Uudistus ei siten merkitse tuomarien vähentämistä. Valiokunta pitää henkilöstön kannalta erittäin tärkeänä sitä, että henkilöstön vähentäminen pyritään toteuttamaan esityksessä esille tuoduilla tavoin siten, että irtisanomisiin ei olisi pääsääntöisesti tarvetta.
Uudistus tulee merkitsemään huomattavia muutoksia sellaiselle henkilöstölle, jonka työpaikka siirtyy uudistuksen yhteydessä aiempaa kauemmaksi, jopa useiden kymmenien kilometrien päähän. Valiokunta korostaakin sen tärkeyttä, että uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön asemaan ja heille aiheutuvien haittojen minimointiin. Tärkeää on, että henkilöstön mahdollisuuksia jäädä työskentelemään nykyisille paikkakunnille pyritään kaikin tavoin tukemaan. Myös käräjäoikeuksien johtamiseen on aiheellista panostaa.
Arvoisa puhemies! Lopuksi: Seuranta todetaan tärkeäksi, koska lakivaliokunta toteaa, että käräjäoikeuksien rakenneuudistuksessa on useassa suhteessa kyse merkittävästä muutoksesta. Tämän vuoksi lakivaliokunta esittää seuraavaa lausumaehdotusta: "Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen ja siihen liittyvän mahdollisen summaaristen riita-asioiden käsittelyä koskevan uudistuksen vaikutuksia kiinnittäen erityistä huomiota oikeusturvan alueelliseen saatavuuteen, kielellisten oikeuksien toteutumiseen, taloudellisiin vaikutuksiin ja oikeudellisten palveluiden tarjontaan sekä antaa lakivaliokunnalle edellä mainituista seikoista selvityksen vuoden 2022 loppuun mennessä."
Tämä lakivaliokunnan mietintö ei poikkeuksellisesti ollut yksimielinen, vaan siihen sisältyy hylkäysehdotuksen sisältävä vastalause, ja uskon, että kohta kuulemme näistä asioista hieman enemmän.