Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, hallituksen esitys 13/2016 vp. Lisäksi tämän yhteydessä valiokunta käsitteli toimenpidealoitteen 16/2016 vp. Olemme saaneet tästä asiasta perustuslakivaliokunnan lausunnon, joka on liitteenä.
Tässä laissa ehdotetaan vuonna 1986 annetun lain ja sen jälkeen monilta kohdilta muutetun tartuntatautilain korvaamista uudella samannimisellä lailla. Tämän lain tarkoituksena on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy. Tässä säädetään ehkäisevistä toimista ja palveluista. Tautien hoidosta ei säädettäisi, lukuun ottamatta hoidon osana tarvittavia toimia taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Torjuntatyö toteutettaisiin osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja sen järjestämistä ja toteuttamista sääntelevän lainsäädännön mukaisesti. Lähtökohtana olisi myös tartuntatautien torjunta kansainvälisesti ja Euroopan unionin yhteistyön vahvistuminen.
Kunnan ja valtion viranomaisten nykyinen työnjako tässä säilyisi. Kunnalla on edelleen vastuu alueensa tartuntatautien torjunnasta, ja sairaanhoitopiireillä olisi puolestaan tehtävänä tukea kuntaa diagnostiikassa ja epidemioiden selvittämisessä. Lakiesityksessä ehdotetaan myös tartuntataudeista vastaavan lääkärin roolia vahvistettavaksi kunnassa. Kunnan tartuntataudeista vastaavassa toimielimessä päätettävät henkilöä koskevat asiat siirtyisivät pääosin kunnan tartuntataudeista vastaavan virkasuhteisen lääkärin päätettäväksi. Samalla myös aluehallintoviraston ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän pitäisi tulevaisuudessa nimetä tartuntataudeista vastaava lääkäri. Näin ollen annettaisiin mahdollisuudet tälle nimetylle henkilölle perinpohjaisemmin perehtyä, paneutua tähän torjuntatyöasiaan. THL eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos säilyisi torjuntatyön valtakunnallisena asiantuntijalaitoksena.
Hallituksen esityksen taustalla on, että tartuntatautien torjunnassa suuria haasteita aiheuttavat infektiot ja lääkkeelle erittäin vastustuskykyiset mikrobit. Näiden torjumiseksi annettaisiin velvoitteita kaikille terveydenhuollon toimintayksiköille ja myös sosiaalihuollon toimintayksiköille. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä olisi ohjaava rooli.
Torjuntatyölle välttämättömästä viranomaisten tiedonsaannista säädeltäisiin nykyistä tarkemmin, ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymille ja THL:lle ehdotetaan oikeutta perustaa tapauskohtaisia rekistereitä epidemian selvittämisen ja tartunnan jäljityksen toteamiseksi. Samoin henkilöiden tahdosta riippumattomista toimista päättämistä täsmennettäisiin tällä lailla. Lakiin sisältyisi myös velvoite varautua poikkeukselliseen epidemiaan hallinnon kaikilla tasoilla. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että tartuntataudin leviämisen estämiseksi ansiotyöstään poissa olemaan, eristettäväksi tai karanteeniin määrätyn henkilön ansionmenetyksen korvaamista koskevia säännöksiä selkeytettäisiin. Samoin rikoslakia muutettaisiin niin, että siinä määriteltäisiin nykyistä tarkemmin tartuntatautilain säännökset.
Tämän lain oli tarkoitus tulla voimaan 2016 keväällä.
Tämän yhteydessä käsiteltiin myös toimenpidealoite 16, jossa esitettiin vesirokkorokotteen ottamista osaksi kansallista rokoteohjelmaa. Valiokunta kävi mittavan asiantuntijakuulemisen ja käsitteli myös perustuslakivaliokunnan yksityiskohtaisen lausunnon, jonka pohjalta on myös pykäliin tehty muutosesityksiä.
Valiokunta mietinnössään totesi, että tämän lain tarve on, että tämä kokonaisuudistus selkiinnyttää lainsäädäntöä ja tällä myös vastataan tartuntatautien torjunnan muuttuviin haasteisiin. Nyt tällä lainsäädännöllä säädöstasolla luodaan asianmukaiset mahdollisuudet sekä normaalitilanteessa tapahtuvalle tartuntatautien torjuntatyölle että myös pandemioiden ja muiden poikkeuksellisten epidemioiden hoitamiselle. Valiokunta myös totesi, että terveydenhuollon häiriötilanteissa on erityisen tärkeää, että johtamisvastuu ja eri toimijoiden tehtävät ja toimivaltuudet on tarkoin säädelty ja jokainen tuntee roolinsa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää lakia väestön terveyden suojelemisen kannalta erittäin tärkeänä ja puoltaa sen hyväksymistä lähinnä perustuslakivaliokunnan lausunnosta johtuvin muutoksin. Nämä muutokset ovat tässä mietinnön liitteenä. Siellä on muutokset, joista ehkä keskeisimmät ovat perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella muutokset 5 §:ään, 8 §:ään, 9 §:ään. 9 §:ään, Torjuntatyö kunnassa, esitettiin tämän perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti ja valiokunnan käsittelyn pohjalta, että siellä 9 §:n 1 momentti muutettaisiin niin, että sen alkuosa vastaisi voimassa olevan tartuntatautilain 7 §:ää ja loppuosa voimassa olevan tartuntatautilain 3 §:n 1 momenttia, ja näin ollen haluttiin sanamuodolla selkiyttää esityksessä todettua tarkoitusta lain soveltamisalan ja kohderyhmän säilymisestä voimassa olevan lain mukaisena. Samassa myös vanhentunut termi "sairaalainfektio" korvataan nykyisin käytettävällä ilmaisulla "hoitoon liittyvä infektio".
Lisäksi siellä on perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella 10 §:ään muutos, jossa on kyse tartuntatautien torjunnasta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa sekä eräissä valtion laitoksissa. Valvontaan liittyen on 12 §, asetuksenantovaltuus on 13 § ja sitten 18 §:ssä laboratoriotutkimukset, 47 §:ssä täsmennys pakollisista rokotuksista, 50 §:ssä rokotehankinnoista ja sitten 58 §:ssä laajaan tartuntavaaraan liittyvät toimenpiteet, joihin tuli perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaiset täsmennykset, sitten 70 §:ssä myös perustuslakivaliokunnan mukainen kiireellinen päätös rajoitetoimenpiteistä, sinne muutos. Sitten 79 §:n 2 momentissa ehdotetaan selvyyden vuoksi mainittavan, että säännös koskee yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin vuoksi tehtyjä toimenpiteitä. Ja sitten 93 §:ään, voimaantuloon, tuli myös muutos.
Näistä muutoksista, jotka tehtiin, hallituksen esitys pohjana, valiokunta päätti pykälät yksimielisesti, ja samalla päätettiin myös, että tämä eduskunta-aloite koskien vesirokkorokotetta esitetään hylättäväksi, koska se on tullut muualla käsitellyksi.
Eli näin ollen valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 13/2016 sisältyvät 2.—8. ja 10.—18. lakiehdotuksen ja eduskunta hyväksyy muutettuina hallituksen esitykseen 13/2016 sisältyvät 1. ja 9. lakiehdotuksen valiokunnan muutosehdotusten mukaisesti ja että hylätään toimenpidealoite 16/2016 ja lisäksi esitetään hyväksyttäväksi kaksi lausumaehdotusta. Valiokunta hyväksyi pykälät yksimielisesti, mutta näistä lausumaehdotuksista käytiin äänestys, ja tähän sisältyy yksi vastalause.
Valiokunta mietinnössään totesi, että tämän lain tarve on, että tämä kokonaisuudistus selkiinnyttää lainsäädäntöä ja tällä myös vastataan tartuntatautien torjunnan muuttuviin haasteisiin. Nyt tällä lainsäädännöllä säädöstasolla luodaan asianmukaiset mahdollisuudet sekä normaalitilanteessa tapahtuvalle tartuntatautien torjuntatyölle että myös pandemioiden ja muiden poikkeuksellisten epidemioiden hoitamiselle.
Valiokunta myös totesi, että terveydenhuollon häiriötilanteissa on erityisen tärkeää, että johtamisvastuu ja eri toimijoiden tehtävät ja toimivaltuudet on tarkoin säädelty ja jokainen tuntee roolinsa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää lakia väestön terveyden suojelemisen kannalta erittäin tärkeänä ja puoltaa sen hyväksymistä lähinnä perustuslakivaliokunnan lausunnosta johtuvin muutoksin. Nämä muutokset ovat tässä mietinnön liitteenä. Siellä on muutokset, joista ehkä keskeisimmät ovat perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella muutokset 5 §:ään, 8 §:ään, 9 §:ään. 9 §:ään, Torjuntatyö kunnassa, esitettiin tämän perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti ja valiokunnan käsittelyn pohjalta, että siellä 9 §:n 1 momentti muutettaisiin niin, että sen alkuosa vastaisi voimassa olevan tartuntatautilain 7 §:ää ja loppuosa voimassa olevan tartuntatautilain 3 §:n 1 momenttia, ja näin ollen haluttiin sanamuodolla selkiyttää esityksessä todettua tarkoitusta lain soveltamisalan ja kohderyhmän säilymisestä voimassa olevan lain mukaisena. Samassa myös vanhentunut termi "sairaalainfektio" korvataan nykyisin käytettävällä ilmaisulla "hoitoon liittyvä infektio".
Lisäksi siellä on perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella 10 §:ään muutos, jossa on kyse tartuntatautien torjunnasta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa sekä eräissä valtion laitoksissa. Valvontaan liittyen on 12 §, asetuksenantovaltuus on 13 § ja sitten 18 §:ssä laboratoriotutkimukset. 47 §:ssä täsmennys pakollisista rokotuksista, 50 §:ssä rokotehankinnoista ja sitten 58 §:ssä laajaan tartuntavaaraan liittyvät toimenpiteet, johon tuli perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaiset täsmennykset.
Sitten 70 §:ssä myös perustuslakivaliokunnan mukainen kiireellinen päätös rajoitetoimenpiteistä, sinne muutos. Sitten 79 §:n 2 momentissa ehdotetaan selvyyden vuoksi mainittavan, että säännös koskee yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin vuoksi tehtyjä toimenpiteitä. Ja sitten 93 §:ään, Voimaantuloon, tuli myös muutos.
Näistä muutoksista, jotka tehtiin, hallituksen esitys pohjana, valiokunta päätti pykälät yksimielisesti, ja samalla päätettiin myös, että tämä eduskunta-aloite koskien vesirokkorokotetta, esitetään hylättäväksi, koska se on tullut muualla käsitellyksi.
Eli näin ollen valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 13/2016 sisältyvät 2.—8. ja 10.—18. lakiehdotuksen ja eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen 13/2016 sisältyvät 1. ja 9. lakiehdotuksen valiokunnan muutosehdotusten mukaisesti ja että hylätään toimenpidealoite 16/2016 ja lisäksi esitetään hyväksyttäväksi kaksi lausumaehdotusta. Valiokunta hyväksyi pykälät yksimielisesti, mutta näistä lausumaehdotuksista käytiin äänestys, ja tähän sisältyy yksi vastalause.