Arvoisa rouva puhemies! Tämä asia on teknis-hallinnollinen, mutta käytän tässä kuitenkin puheenvuoron syystä, joka selviää tässä hetken kuluttua puheenvuoroni sisällön kautta. Kun varsin pitkän siviilityöuran jälkeen tulin valituksi eduskuntaan, niin monet ihmiset ovat tietysti kysyneet, miltä työ täällä vaikuttaa. Minulla on ollut semmoinen lyhyt niin sanottu hissipuheversio siitä, ja sen ensimmäinen kohta on se, että tässä on minulle konkretisoitunut hyvällä tavalla se, mitä aito kansanvalta on. Eli tässä salissa me todella päätämme laeista, jotka koskevat yhtäläisesti kaikkia Suomen kansalaisia ja joita pitää jopa sanktioiden uhalla sitten noudattaa.
Itse asiassa, kun ajattelemme, että tällainen järjestelmä on vasta vähän yli sata vuotta vanha Suomessa ja koko maailman väestöstä aito demokratia ei vieläkään koske kuin pientä vähemmistöä eri kansakunnista, millainen on todella demokraattinen vaalijärjestelmä, joka aidoimmalla tavalla toteuttaa demokratian ihannetta? Demokraattisissakin maissa on hyvin erilaisia vaalijärjestelmiä. Englannissa on tämä yhden henkilön vaalipiiri, josta he käyttävät nimitystä ”first past the post”, ja aina kun olen keskustellut brittien kanssa siitä, he ovat sitä mieltä, että he eivät millään haluaisi vaihtaa siitä pois, koska se on heidän mielestään kaikkein demokraattisin vaalijärjestelmä. Jos Suomessa olisi sellainen vaalijärjestelmä, että meillä olisi 200 vaalipiiriä, joista kustakin valitaan yksi kansanedustaja, tämän eduskunnan kokoonpano olisi hyvin toisennäköinen kuin mitä se on. Sehän nähdään Englannissakin, että kun EU-vaaleissa he noudattavat suhteellista vaalijärjestelmää, niin tulos on kovin toisennäköinen. No, Ranskassa on sama vaalijärjestelmä mutta sentään käydään toinen kierros, jolloin täytyy saada 50 prosentin kannatus päästäkseen parlamenttiin. USA:ssa on periaatteessa sama järjestelmä kongressivaaleissa, ja sieltä on tuttu termi ”gerrymandering” eli käytännössä vaalipiirisuunnittelu, jolla voidaan vaalipiirirajoja muuttamalla saada enemmistöjä aikaiseksi ja järjestää sitten haluttuja valintoja. En nyt luettele sen pidempään erilaisia järjestelmiä. Nämä kaikki ovat demokraattisia järjestelmiä.
Mikä Suomessa on haaste? Se on tietysti se, että meillä on muutama kovin pieni vaalipiiri. Esimerkiksi Lapista valitaan seitsemän kansanedustajaa, Satakunnasta kahdeksan, Keski-Suomesta kymmenen ja suuresta Uudestamaasta valitaan sitten pitkälti yli 30. No, tässä ei nyt näitä asioita ratkaista, mutta minusta on ihan hyvä, että voisimme käydä periaatteellista keskustelua näistä kysymyksistä: millainen vaalijärjestelmä toteuttaa parhaalla tavalla toimivaa demokratiaa. Se on hyvin tärkeä asia.