Herra puhemies! Kiitoksia, hyvät edustajakollegat, erinomaisista käytetyistä puheenvuoroista. Me olemme tosi tärkeän asian äärellä. Vesi on meidän kansallisomaisuuttamme, ja puhdas juomavesi on meille aivan erityinen ylpeydenaihe. Se on myös vahva osa, perusosa, meidän huoltovarmuuttamme, samoin kuin on meidän ruokamme. Ja hyvät kollegat ja ihan kaikki suomalaiset, tämä ei ole itsestäänselvyys, ja tämä meidän aina kannattaa pitää mielessä, kun me puhumme näistä meille täysin välttämättömistä asioista, kuten vesi ja vaikkapa se ruoka ovat. Sen vuoksi tämä käyty keskustelu ja kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisestä ovat ilahduttava merkki siitä, että vesihuoltopalveluista ollaan kiinnostuneita ja halutaan niistä huolta pitää.
Suomi on tosiaankin niitä harvoja maita, joissa voimme tarjoilla kaikille hanavettä. Niin kuin täällä keskustelussa esille tuli — taisi edustaja Ovaska sen ottaa esille — sitä on myös ihmetelty, kun meillä vaikkapa urheilutapahtumissa, kulttuuritapahtumissa on kansainvälisille vieraillemme tarjottu hanavettä. Eihän näin juuri missään tehdä. Sekin osoittaa sen, miten hyvästä vedestä meillä on kysymys.
Puhdas vesi on perustarve, mikä on helppo unohtaa silloin, kun asiat ovat hyvin. Kulunut vuosi poikkeusoloineen on kuitenkin osoittanut erittäin hyvin näiden perusasioiden ja huoltovarmuuden merkityksen. Me olemme poikkeusoloissakin selvinneet kuitenkin näistä asioista. Mutta voin sanoa ihan hyvin myöskin tässä sen, että esimerkiksi veden osalta silloin, kun korona iski meille, me kävimme välittömästi lävitse koko meidän vesihuoltojärjestelmämme kaikilta osin ja varmistimme sen, että se toimii, jos jotakin aivan poikkeuksellista, aivan odottamatonta, aivan yhtäkkistä sattuu, että miten se sitten sen jälkeen hoidetaan. Eli kyllä tämä on tosi tärkeää, että näistä huolta pidetään.
Vesihuoltoyhtiöillä on vedenjakelussa tosiaankin luonnollinen monopoli, sillä putkia ei todellakaan kaiveta kaksia rinnakkain. Siksi sen järjestäminen on pidettävä tiiviisti julkisen vallan käsissä ja yksityisen omistamisen suhteen on oltava hyvin pidättyväinen ja erityisen varovainen. On tietysti selvää, että pienimuotoisella yksityisellä omistuksella, kuten vesiosuuskunnilla, on tärkeä rooli vesihuollossa monilla alueilla. Suomessa on yli 700 asiakkaiden omistamaa vesiosuuskuntaa. Näilläkin alueilla kuitenkin kunnalla on viimesijainen vastuu vesihuollosta.
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan kansallista vesihuoltouudistusta. Uudistuksen tavoitteena on turvata puhdas juomavesi jatkossakin. Työtä valmistelleet selvitysmiehet jättivät tässä kesällä raporttinsa, joka luo hyvää pohjaa tälle työlle. Selvitys nosti esiin myös tarpeita lakimuutoksille, myös vesihuollon omistukseen liittyen.
Keskustelussa on noussut esiin myös yksityisten ja ulkomaisten tahojen mahdollisuus ottaa haltuunsa pohjavesiä. Pohjavettä ei Suomessa omista kukaan, ja sen hyödyntämistä säädellään laissa erittäin tarkoin. Ja tässä ensimmäinen vastaus kysymykseen: Paikallinen talousveden tarve menee aina edelle, kun veden riittävyyttä eri käyttötarkoituksiin arvioidaan. Se menee aina edelle. Elikkä siis Suomen vesivarat — ne eivät ole kaupan.
Haluan tässä yhteydessä nostaa esiin, että meillä on yksi toinenkin kytevä huolenaihe, ja se on putkistomme kasvava korjausvelka. [Toimi Kankaanniemi: Kyllä!] Meillä on maan alla noin 12 000 kilometriä huonokuntoisia vesijohtoja ja viemäriputkia. Meillä tässä syyskuussa julkaistun selvityksen ”Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040” tuloksena on arvioitu vuotuisesta kokonaisinvestointitarpeesta, että se olisi 777 miljoonaa euroa vuodessa — se on hurja summa — ympäri Suomen, että me pystymme olemaan varmoja siitä, että meillä aina tuota hyvää vettä on tarjolla. Turvallinen vesi on kuitenkin niin tärkeä asia, että näitä investointeja emme voi jättää tekemättä.
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa halutaan rajoittaa kunnan mahdollisuutta myydä vesihuoltoon liittyvää omaisuutta. Tähän liittyy perustuslain ja kuntien itsehallinnon kannalta tärkeitä kysymyksiä, niin kuin äsken esimerkiksi edustaja Kankaanniemi täällä totesi, edustaja Autto myöskin. Kansalaiset kuitenkin nostavat esiin tärkeän huolen, jonka otamme totta kai vakavasti myös vesihuollosta vastaavassa maa- ja metsätalousministeriössä. Tähän löytyy varmasti myöskin ratkaisuja vaikkapa siitä, millä tavalla me velvoitamme kuntia huolehtimaan vesihuollostaan uudessa, uudistettavassa laissa.
Pidän itse välttämättömänä, että kunnilla ja alueen asukkailla säilyvät kaikissa tilanteissa vesihuoltoinfran pääomistajuus ja päätösvalta maksuihin ja investointeihin. Tulen syksyn aikana myös asettamaan työryhmän valmistelemaan vesihuoltolainsäädäntöön tarvittavia muutoksia, ja siksi tämä keskustelu tästä kansalaisaloitteesta on erittäin hyvä lähetekeskustelu myös tätä lainsäädännön uudistamista varten, ja siitä olen tosi tyytyväinen ja kiitollinen, hyvät edustajakollegat.
Sitten vielä vastaus toiseen kysymykseen vesiliiketoiminnasta. Meillähän on monenlaista vesiosaamista tässä maassa. Sen lisäksi, että meillä on maailman parhaat pohjavedet ja vedenlaatu, meillä on myöskin valtava määrä vesiosaamista. Maailmalla on tarve tälle, niin kuin kaikelle muullekin, niin kuin äsken kyselytunnillakin tuli esille se osaaminen, joka meillä on vihreän teknologian osalla. Tämä on samanlainen. Tätä me myymme ja meidän pitää myydä myöskin maailmalle ja sillä tavalla hyötyä siitä myöskin itse. Ja varmasti myöskin veden viennin, semmoisen designveden viennin, osaltahan meillä on myöskin hyviä mahdollisuuksia.
Lopetan siihen, että yhdyn myöskin — en muista kuka teistä sanoi, että ei ymmärrä sitä, että meille tuodaan enemmän vettä kuin meiltä viedään, [Pauli Kiuru: Autto!] taisi olla edustaja Autto. Yhdyn tähän: siinä ei ole yhtään mitään järkeä tuoda maailman parhaaseen vesimaahan ulkomailta vettä. Toivottavasti tällainen loppuu pikapuoliin. — Kiitoksia.