Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä on siis ihan perinteisesti joka syksy tänne tuleva lakiesitys, joka liittyy ensi vuoden budjettiin ja jossa määritellään kuntien peruspalveluiden valtionosuusprosentti. Ja huomiona myöskin tässä kohtaa, että se summahan on noin 8 miljardia, kun siitä on jo muutama vuosi sitten erotettu veroperustemuutosten summa, joka on noin 2,6 miljardia euroa. Tässä valtionosuusprosentissa huomio kiinnittyy ehkä siihen, että se on alempi ensi vuodelle kuin tälle vuodelle, mutta siihen on hyvät perusteet.
Tämän vuoden 300 miljoonan euron lisäys valtionosuuteen ei ole enää ensi vuonna koronaperusteinen, ja se on yksi asia, mikä tähän vaikuttaa. Lisäystä tulee kuntien uusista ja laajenevista tehtävistä, joista suurimmat ovat vanhuspalvelulain muutokset, sosiaali‑ ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin tulleet muutokset, opiskelija‑ ja oppilashuoltoon tulleet muutokset ja lastensuojelun suojaosaan ynnä muihin tulevat muutokset. Niistä tulee yli 116 miljoonaa euroa. Olemme tehneet myöskin erillisen valtionosuuskorotuspäätöksen kehysriihen aikana, ja se on 256 miljoonaa euroa lähestulkoon tarkalleen.
Kustannustenjaon tarkistusta ei tehdä ensi vuoden osalta, ja sitten se, mikä vaikuttaa myöskin tähän prosenttiin, on se, kun vuosina 2016, 2018 ja 2019 on jätetty indeksikorotukset tekemättä. Valitettavasti nämä ovat nyt roikkuneet siellä perässä, ja on parempi, että ne nyt ensi vuoden kohdalla sitten nollataan, elikkä ei ole mahdollista rahoittaa kaikkea tätä vanhaa rasitetta, mutta pitää saada asiat kuntoon ennen kuin hyvinvointialueet erotetaan sitten tästä kuntien taloudesta. Siitä syystä myöskin tämä valtionosuusprosentti muuttuu, samoin kilpailukykysopimus, joka siellä on yhä edelleen ollut, vaikka käytännössä sillä ei ole mitään merkitystä. Tähän tulee myöskin lisäystä asukaslukuun ja muihin laskentatekijöihin liittyvistä muutoksista johtuen noin 54 miljoonan euron summa.
Kokonaisuutena, kun tekee tätä yhteen‑ ja vähennyslaskua näiden summien osalta, mitä äsken totesin, kunnille tulee valtionosuuksia ensi vuodelle noin 300 miljoonaa euroa lisää. Tässä on huomioitava, että tämän hallituskauden aikana erityisesti on haluttu pitää kiinni siitä, että indeksikorotukset tehdään täysimääräisinä kunnille. Kuntien osalta on olemassa kohtia, jotka tulevat ensi vuonnakin vähennyksinä tästä koko summasta ja jotka liittyvät meillä muun muassa kuntien digitalisaatioavustukseen, jonka vuoksi sieltä irrotetaan 10 miljoonaa, lääkärihelikoptereihin, johon menee reilu 20 miljoonaa, ja sitten pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennykseen, johon menee 7 miljoonaa. Elikkä nämä irrotetaan tästä valtionosuudesta pois. Sen lisäksi sinne lisätään 2 miljoonaa siitä syystä, että kuntia velvoitetaan osallistumaan hyvinvointialueiden rahoittamiseen.
Tämä kokonaisuus on siis mittava ja tulee vaikuttamaan kuntiin. Meidän tavoitteenamme on, että kunnat pystyisivät ensi vuonna palaamaan suunnilleen normaaliin. Toivottavasti tämä koronatilanne loppuu, niin että sitten vuonna 23, kun talous puolitetaan, kunnat selviäisivät niistä vastuista, jotka kunnille siinä tapauksessa yhä edelleen jäävät. Tästä syystä tämän valtionosuusprosentin lisäksihän meillä on, erityisesti nyt koronasta johtuvista syistä, juuri lähtenyt haku muun muassa 1,1 miljardin osalta suoraan koronasta aiheutuvien kustannuksien kattamiseksi, ja meillä on ollut monen muunkin ministeriön alla näitä valtion avustusmuotoisia toimintoja, joittenka osalta on haluttu ja pystytty vastaamaan.
Elikkä tässä tapauksessa esittelyssä oli vain tämä normaali peruspalveluiden valtionosuus ja siinä se prosentti, ei verotulokompensaatiota, menetysten korvausten osuutta, eikä valtion avustuksia, jotka tulevat myöskin tulevina vuosina näyttelemään varsinkin monen ministeriön osalta suurta osaa. — Kiitoksia.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.