Arvoisa rouva puhemies! Lakiesitys sinällään on kannatettava ja erityisestä näkökulmasta. Se, että tulee vuoden pituinen jakso kerätä niitä nimiä, on ihan ok. Se ei toki millään lailla poista edustaja Niikon äskeisiä huomioita. Se on totta, että jos se tuodaan tänne vaalikauden lopulla, niin se ihan yhtä lailla häipyy sinne, mistä se on tullutkin, eli kansalaisten pariin takaisin. Tämä vuoden nimienkeruuaika ei poista sitä problematiikkaa, mikä kansalaislakialoitteissa tällä hetkellä onkin.
Tässä on hyvää se, kun meillä tässä maassa on eläkeläisiä ja vanhuksia kasvavassa määrin, entistä enemmän, että semmoinen joukko edunvalvojia eri eläkeläisjärjestöistä pyrki keräämään puolen vuoden aikana nimiä 50 000 siihen, että tulisi vanhusasioihin valtuutettu tähän maahan seuraamaan ihan yhtä lailla kuin meillä on lapsille ja niin edelleen erilaisia valtuutettuja, tasa-arvovaltuutettua ja tietosuojavaltuutettua. Vanhukset halusivat oman valtuutetun tähän maahan. He eivät saaneet sitä 50 000:ta täyteen, ja se johtuu juuri siitä, että ne kerättiin manuaalisesti, koska sillä vanhenevalla väestöllä ei ole vielä sellaisia mahdollisuuksia yhtä aktiivisesti toimia kuin kävi dieselin hinnannoususta johtuneessa keskustelussa, missä kansalaisaloite käyttövoimaveron poistamiseksi täyttyi vuorokaudessa, tuli 50 000 nimeä. Joten varmasti jatkossa on syytä keskustella siitä, millä lailla ja kuinka nimien kerääminen on mahdollista, mutta tervehdin tätä ehdotusta kyllä oikeutettuna ja hyvänä.
Se, jos ollaan tehty näitä kansalaislakialoitteita ja kuinka paljon, ei kerro kuitenkaan siitä, että eduskunta olisi jotenkin syyllinen siihen, että ne eivät tule tänne käsittelyyn. Meillä on ne kaksi, jotka eivät ole tulleet käsittelyyn. Toinen oli perustuslakivaliokunnassa edustaja Väyrysen tekemä, jolloin perustuslakivaliokunta katsoi — jos oikein ymmärrän, kun edustaja Modig minua tässä vähän opasti — [Silvia Modig: Älä pistä minun piikkiini!] että EU-asioita ei tässä salissa ratkaista, joten se sinällään raukesi.
Mutta se, mitä tapahtui tämän perintöverolain osalta, oli kyllä hämmentävää. Täytyy sanoa, että vaikka en varmasti olisi ollut kannattamassa perintöveron poistamista siinä kansalaislakialoitteen muodossa, niin hämmentävää oli se, että äänestämispäätöksellä valiokunnan hallituspuolueitten kansanedustajat raiskasivat kansalaislakialoiteinstituution. Olisi ollut oikeutettua, että se lakialoite olisi tullut tänne saliin mietintönä ja pohdittuna niin, että lakialoitteen allekirjoittajat olisivat voineet nähdä, millä lailla tätä asiaa pohditaan Suomen eduskunnassa.
Kysymys ei ole nyt politiikasta, että oppositiopuolueet haluaisivat tehdä tällä politiikkaa, vaan kysymys on kansalaislaista ja sen hengestä. Täällä on ollut lakialoitteita, joittenka takana en ole, mutta olen ollut puolustamassa sitä, että ne pitää tuoda tänne saliin. Tämä on muodostunut käytäntö eduskunnassa, että käsittelemme näitä asioita kaikella vakavuudella ja tuomme tänne mietintönä esimerkiksi nyt vaikka kesäaikaan siirtymisen lakialoitteen. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta teki mietinnön, että ei yhdy eikä suosittele tätä aloitetta. No, nyt onnellisesti on sitten käynyt niin, että se meidän mietintöön tekemämme ponsi, että edellytämme valtioneuvoston ja ministerin viemään sitä EU:hun, on johtanut toimenpiteisiin, ja siitä kiitos hallitukselle ja ministerille, että olemme saaneet nyt käsittelyymme myös kesäaikaan liittyvän lainsäädännön tässä maassa, kun EU-komissio otti siihen sellaisen kannan, että tämä on mahdollista. Eli tämäkin kansalaislakialoite löysi maaliinsa pienen odottelun jälkeen.
Tärkeintä olisi tässä keskustelussa huomata, että kansalaislakialoite on enemmän kuin eduskunta ja sen pitää jatkua yli vaalikausien. Vaikka eduskunta vaihtuu, niin kansalaislakialoitteen allekirjoittajat eivät vaihdu. He ovat usein poliittisesti sitoutumattomia ja ovat sen oman näkemyksensä mukaan allekirjoittajina siinä lakialoitteessa, koska he tuntevat niin, eikä ei ole oikein, että eduskunnan vaalikauden loputtua ne lakialoitteet mitätöityvät.
Edustaja Niikkoa pitää kiittää siitä, että toki ehkä meidän kansanedustajienkin pitäisi vielä tällä vaalikaudella lähestyä puhemiesneuvostoa ja puhemiestä siinä, että pitäisikö kansanedustajienkin lakialoitteilla olla joku kohtuullinen käsittely. Itselläni on mielessä, että meitä oli jokaisesta eduskuntaryhmästä ensimmäisinä allekirjoittajina maksuhäiriömerkinnän poistamista koskevassa lakialoitteessa. Meitä oli 138 kansanedustajaa, jotka allekirjoittivat sen lakialoitteen. Edustuksellisesti se tarkoitti, että 870 000 oli meidän äänestäjien määrä, jotka osallistuivat ja olivat samaa mieltä, että tätä lakialoitetta pitäisi edistää ja viedä eteenpäin.
Arvoisa rouva puhemies! Näillä sanoilla tuki tälle esitykselle.