Arvoisa puhemies! Minulla ei ollut tilaisuutta olla viikko sitten tuossa ensimmäisessä käsittelyssä paikalla. Silloin taidettiin käyttää kaksi puheenvuoroa, katsoin, ja niissä ei kovin paljon tämän esityksen ja mietinnön asiasisältöön kajottu. Ehkä vaikka eduskunnan pöytäkirjoja varten niistä kiinnostuneille voisin kertoa tästä esityksestä keskeiset asiat.
Tämä hallituksen esitys johtuu EU:n veronkiertodirektiivistä, jonka edellyttämät niin sanotun väliyhteisölain muutokset on saatettava voimaan ensi vuoden alusta. Väliyhteisölaki tuli voimaan vuoden 1995 alusta. Siihen on tehty matkan varrella useita muutoksia. Käsittelen tässä kaksi keskeistä nyt tehtävää muutosta:
Toinen koskee Suomelle verotusoikeuden perustavan määräämisvallan kynnystasoa. Nykyisin Suomen verotusoikeus väliyhteisötuloon syntyy, jos Suomessa yleisesti verovelvolliset omistavat vähintään 50 prosenttia yhteisön pääomasta tai äänistä tai saavat vähintään 50 prosenttia sen tuotosta. Yksittäisellä suomalaisosakkaalla väliyhteisötulo on verotettu, jos tämän osuus pääomasta, äänivallasta tai varallisuuden tuotosta on ollut vähintään 25 prosenttia. Hallituksen esityksen mukaan verotusoikeuteen ei enää edellytetä, että Suomessa yleisesti verovelvolliset osakkaat omistavat väliyhteisöstä vähintään 50 prosenttia. Verotusoikeus syntyy, jos osakkaan ja tämän kotimaisten tai ulkomaisten etuyhteystahojen suora tai välillinen määräämisvalta väliyhteisössä on vähintään 25 prosenttia.
Toinen muutos koskee vapautusta väliyhteisösääntelystä liiketaloudellisin perustein. Hallituksen esityksen mukaan väliyhteisötulon verotuksesta voisi edelleen vapautua, jos EU- tai Eta-alueen valtiossa asuva väliyhteisö tosiasiallisesti harjoittaa taloudellista toimintaa asuinvaltiossaan. Tämä vapautus perustuu EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja on myös nykyisessä väliyhteisölaissa. Lisäksi EU- ja Eta-alueen ulkopuolisia maita koskee nykyisessä laissa niin sanottu toimialapoikkeus, oikeammin sanoen toimialavaatimus, jota hallituksen esityksessä on laajennettu koskemaan muutakin tuotanto- tai palvelutoimintaa kuin teollista tuotantotoimintaa. Tämä on hyvä laajennus moderneja liiketoimintamalleja, kuten digitaalisia palveluja, ajatellen. Se merkitsee 1990-luvun puolivälissä säädetyn väliyhteisölain eräänlaista päivittämistä.
Arvoisa puhemies! Uusi laki tiukentaa väliyhteisösääntelyä verosopimusvaltioiden osalta, kun harmaan listan sääntely poistuu. Nyt verosopimusvaltiossakin on täytettävä toimialapoikkeuksen edellytykset. Näin ollen on hyvä laajentaa hyväksyttävien toimialojen piiriä myös digitaaliseen liiketoimintaan. Toimialapoikkeuksen nykylaajuus koskee vain raskasta teollisuutta ja on peräisin 1990-luvun puolivälistä eikä siinä ole voitu huomioida tämän päivän digitaalista liiketoimintaa, jota harjoitetaan esimerkiksi työvoiman saatavuussyistä Singaporen kaltaisissa keskuksissa ilman, että asiaan liittyy verosuunnittelua. Nyt on jouduttu hoitamaan asioita korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jossa muun muassa virustorjuntaohjelmistojen kehittäminen on joulukuussa 2014 tehdyssä vuosikirjapäätöksessä hyväksytty teolliseksi tuotantotoiminnaksi.
Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä pidetään välttämättömänä, että säännösten toimivuutta seurataan muun muassa yritysten kansainvälistyminen huomioon ottaen.