Arvoisa puhemies! Kielikokeilu vaikuttaa siihen osallistuvien nuorten koko loppuelämään. Esimerkiksi Suomen Vanhempainliitto on asiantuntijakuulemisessa todennut, että kokeilulla olisi merkittäviä vaikutuksia siihen osallistuvien oppilaiden opintopolkuun, jatko-opintoihin ja työelämään.
Ruotsin kielen opinnot sisältyvät toisen asteen koulutukseen ja korkeakouluopintoihin. Kielikokeiluun osallistuvien nuorten edellytykset suorittaa jatko-opintoja vaikeutuvat siten merkittävästi. Huomionarvoista on myös se, että kokeiluun osallistuvat nuoret eivät myöskään voi samalla tavalla hyödyntää mahdollisuutta opiskella muissa Pohjoismaissa. Selvää on myös se, että ilman riittävää ruotsin kielen taitoa nuorilla on heikommat mahdollisuudet työmarkkinoilla, etenkin julkisella sektorilla ja muilla aloilla, joilla edellytetään ruotsin kielen taitoa. EK:n vuonna 2014 tekemän selvityksen mukaan ruotsin kieli on suomen ja englannin jälkeen selvästi käytetyin kieli työpaikoilla. Kieltenopetusta tulisi päinvastoin aikaistaa ja monipuolistaa esimerkiksi kielikylpy- ja kielisuihkutoiminnan avulla. Tässä kokeilussa hallitus tekee päinvastoin.
Toisin kuin eräät tahot väittävät, vapaaehtoisuus ei yleensä edistä kielten oppimista. Tämän osoittaa esimerkiksi toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa, mikä tapahtui toistakymmentä vuotta sitten. Sen sijaan valiokuntakuulemisessa asiantuntijat ovat nostaneet esiin motivaation merkityksen kieltenopiskelussa. Paavo Lipposen johtama Svenska nu ‑verkosto on asiantuntijakuulemisen aikana painottanut, että ruotsin kielen opetuksen sisältöä tulisi kehittää ja että kieltenopiskelu voi olla myös hauskaa.
Sivistysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa moni asiantuntijataho, esimerkiksi OAJ, on katsonut, ettei hallituksen esitys lisää kieltenopiskelua vaan voi jopa vähentää sitä. Myös Suomen Vanhempainliitto on epävarma tämän asian suhteen.
Perustuslakivaliokunta on omassa lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, ettei ehdotettu lainsäädäntö ole sopusoinnussa niiden valiokunnan aikaisempien kannanottojen kanssa, jotka koskevat valtioneuvoston kielilainsäädännön soveltamista koskevia kertomuksia. Valiokunta on pitänyt tärkeänä selvittää kansalliskielten opetuksen riittävyyttä kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta. Perustuslakivaliokunnan mukaan kielikertomus osoittaa, että tarvitaan pitkän tähtäimen toimenpiteitä turvaamaan sitä, että viranomaiset kykenevät myös käytännössä tarjoamaan palveluja ruotsin kielellä. Eräs tällainen toimenpide voisi olla ruotsin kielen opetuksen resurssien lisääminen kaikilla koulutusasteilla.
Hallituksen esitys on ongelmallinen myös kokeilun seurannan kannalta. Esimerkiksi Suomen kieltenopettajien liitto on asiantuntijakuulemisessa todennut, ettei kokeilu anna riittäviä tuloksia valinnaisuuden vaikutuksista kielivalintoihin. Tässä yhteydessä ei voi myöskään sivuuttaa sitä, että maamme kaksikielisyys on kielellinen ja kulttuurinen rikkaus. Kaksikielisyys on tärkeä osa Suomen historiaa ja identiteettiä. Sitä tulisi hyödyntää ja edistää enemmän, ei rajoittaa, niin kuin hallitus nyt tekee.
Suomen ensimmäinen kansalliskielistrategia julkaistiin vuonna 2012. Strategialla pyritään turvaamaan se, että Suomessa jatkossakin olisi kaksi elinvoimaista kansalliskieltä. Hyvä kielitaito on kaiken kielenkäytön ja elinvoimaisen kaksikielisyyden avain, ja tästä syystä riittävä kielten oppiminen on turvattava kaikilla oppimisasteilla. Myös kielikylpyopetuksen tarjontaa pyritään laajentamaan. Kansalliskielistrategiassa todetaan myös, että erityisesti silloin, kun kysymys on lapsista, on noudatettava erityistä huolellisuutta, sillä esimerkiksi pilottihankkeet ja muut kokeilut eivät saa vaarantaa lasten mahdollisuuksia oppia äidinkieltään tai toista kansalliskieltä. Oikeusministeriö toteaa asiantuntijalausunnossaan, että ehdotus toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa ei näytä edistävän kansalliskielistrategian tavoitteita. Koulutuspoliittisesti on hyvin arveluttavaa esittää, että voitaisiin valita pois aine, jota tarvitaan myöhemmissä opinnoissa ja monessa tapauksessa myös työelämässä. Hallituksen esitys on erittäin arveluttava myös sen johdosta, että se entisestään lisää koulutuksen epätasa-arvoa.
Arvoisa puhemies! Molempi parempi. Edellä olevan perusteella ehdotan, että lakiehdotus hylätään ja että eduskunta hyväksyy seuraavan lausuman: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin toisen kotimaisen kielen opetuksen aloittamisen aikaistamiseksi ja toisen kotimaisen kielen opetuksen monipuolistamiseksi sekä Suomen kaksikielisyyden kulttuurihistoriallisen merkityksen vahvistamiseksi opetuksessa."