Senast publicerat 22-04-2022 16:36

Punkt i protokollet PR 146/2021 rd Plenum Tisdag 7.12.2021 kl. 14.00—20.56

7. Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av sjukförsäkringslagen, arbetsavtalslagen och lagen om småbarnspedagogik samt till vissa lagar som har samband med dem

Regeringens propositionRP 129/2021 rd
Utskottets betänkandeShUB 33/2021 rd
Andra behandlingen
Talman Anu Vehviläinen
:

Ärende 7 på dagordningen presenteras för andra behandling. Innehållet har godkänts i första behandlingen och kan nu antas eller förkastas. — Debatt, ledamot Virta. 

Debatt
18.33 
Sofia Virta vihr :

Arvoisa puhemies! Nyt toisessa käsittelyssä oleva lakiuudistus on merkittävä ja iso asia. Nyt perhevapaat viimein uudistetaan, jotta jatkossa lapsen oikeudet sekä vanhempien ja eri perhemuotojen tasa-arvoisuus voisivat toteutua vielä paremmin. 

Vasta oman esikoiseni synnyttyä itsekin todella havahduin siihen, miten hieno asia mahdollisuus vanhempainvapaaseen on. Suomen kaltainen malli ei todellakaan ole maailmalla itsestäänselvyys. On äärettömän tärkeää saada pysähtyä uuden perheenjäsenen hoivan ja perheen muuttuneen dynamiikan äärelle, tutustua ja opetella, kasvaa itsekin uusien ihmeellisten asioiden äärellä. 

Tällä kyseisellä uudistuksella pyritään turvaamaan sitä, että lapsen oikeus molempiin tai kaikkiin vanhempiinsa toteutuisi alusta alkaen, että vanhemmilla olisi tasaisemmin mahdollisuus rakentaa kiintymyssuhdetta ja jakaa hoivavastuuta uuteen pieneen ihmiseen, että perheellä olisi enemmän joustoja sekä valinnanvaraa tehdä oman tilanteensa kannalta parhaat ratkaisut ja ettei yhdenkään vanhemman tarvitsisi valita työn ja perheen välillä, vaan näiden yhdistäminen olisi aidosti mahdollista. 

Tämän uudistuksen keskeinen tavoite on siis varmistaa, että vanhempainvapaat ja hoivavastuu jakautuisivat jatkossa tasaisemmin vanhempien välillä ja että järjestelmämme kohtaisi perheiden monimuotoisuuden nykyistä paremmin, sen tosiasian, että jokainen perhe on omanlaisensa mutta yhtä arvokas. Uudistuksen myötä isällä tai toisella vanhemmalla on oma osuutensa vanhempainvapaasta ja kokonaisuudessaan lapsen vanhempainvapaa on nykyistä pidempi. Vanhempien hoivavastuu lapsen elämän alkuvaiheessa edesauttaa lapsen ja vanhemman välisen läheisen suhteen muodostumista. Vanhempainpäivärahakauden pidentäminen parantaa myös pienten lasten perheiden toimeentuloa. Hoivavastuun tasaisemmalla jakautumisella taas on myönteinen vaikutus myös laajemmin koko yhteiskuntaamme. Uudistuksen pitkän aikavälin tavoitteena onkin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vahvistaminen työelämässä ja sukupuolten välisten palkkaerojen pienentäminen. 

Mielestäni tulevaisuudessa olisi kuitenkin kunnianhimoista pyrkiä kohti sellaista mallia, jossa vanhempainvapaan kesto jatkuisi perheen näin halutessa aina siihen saakka, että lapsi on yksi- ja puolivuotias. 

Tärkeää on, että esityksessä on otettu poikkeussäännöksin huomioon ne tilanteet, joissa toisen vanhemman on tosiasiallisesti mahdotonta hoitaa lasta ja käyttää hänelle kiintiöityjä vanhempainrahapäiviä. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi vanhemman sairauden, vamman tai vankeusrangaistuksen vuoksi muotoutuvat tilanteet. Tällöin toisella vanhemmalla on yksinoikeus käyttää kaikki nuo 320 vanhempainrahapäivää, mikä on oikeudenmukaista ja lapsen oikeuksien toteutumisenkin näkökulmasta välttämätöntä. 

Erittäin myönteistä on, että vanhempainrahaa voi esityksen mukaan käyttää nykyistä huomattavasti joustavammin perheen tilanteen ja tarpeiden mukaan sopivina ajankohtina ja ‑jaksoina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Tämä helpottaa nyt yrittäjien, itsensätyöllistäjien, työttömien ja opiskelijoiden mahdollisuuksia käyttää vanhempainrahaa. Vanhemmat voivat myös vuorotella lapsen hoidossa tai tehdä osa-aikatyötä tai saada osittain vanhempainrahaa. Myös raskausraha-ajanjakson voi aloittaa nykyistä joustavammin, aikaisintaan kuitenkin 30 päivää ja viimeistään 14 päivää ennen laskettua aikaa. Joustavuuden lisääminen tukee perheiden mahdollisuuksia tehdä ratkaisuja perheen ja lapsen yksilöllisistä tarpeista lähtien ja lapsen etu huomioon ottaen. 

Arvoisa puhemies! Perheiden monimuotoisuus näkyy nyt tässä uudistuksessa. Esimerkiksi vanhempainrahapäiviä on lasta kohden käytössä yhtä paljon riippumatta vanhempien sukupuolesta tai siitä, onko kyseessä biologinen vai adoptiolapsi tai lähi- vai etävanhempi. Vanhempainrahapäiviä on yhtä paljon myös riippumatta siitä, onko lapsella yksi vanhempainrahaan oikeutettu vanhempi vai kaksi vanhempaa. Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten ja heidän vanhempiensa tilanteen turvaamiseksi myös vanhemmuuden tunnustanut henkilö voi saada vanhempainrahaa lapsen syntymän yhteydessä neljän kuukauden ajan, vaikka vanhemmuutta ei vielä ole vahvistettu. Jos vanhemmuutta ei tuona aikana vahvistetakaan, lapsen ainoalla juridisella vanhemmalla on kuitenkin oikeus kaikkiin jäljellä oleviin vanhempainrahapäiviin. Niin sanottujen sosiaalisten vanhempien asema taas ja lapsen mahdollisuus saada hoivaa myös heiltä on pyritty turvaamaan niin, että huoltajavanhempi voi luovuttaa omia vanhempainrahapäiviään esimerkiksi puolisolleen tai toisen huoltajan puolisolle. 

Arvoisa puhemies! Kuten kaikkien suurten lakipakettien kohdalla, myös tässä tilanteessa on varmasti rehellistä myöntää, ettei tämäkään malli ole täydellinen. Kirjasimme valiokunnan mietintöön painavasti muun muassa siitä, että esimerkiksi uudistuksen vaikutuksia adoptioperheisiin tulee seurata. Uudistuksessa adoptioperheiden vanhempainrahapäivien määrä nousee kyllä vastaavasti kuin muillakin perheillä, mutta heillä ei enää ole oikeutta pidempään vanhempainrahakauteen, kuten heillä on nykyisessä järjestelmässä kompensaationa siitä, että adoptioäiti ei ole oikeutettu äitiysrahaan. 

Lisäksi haluan nostaa yksinhuoltajien aseman, jota ehdottomasti tulee uudistuksen jälkeen seurata. Esityksessä nyt ehdotetaan, että raskausraha ja molemmille vanhemmille 16 ensimmäistä arkipäivää vanhempainrahaa maksetaan korotettuina, kuten nykyisinkin on maksettu. Jos yksi vanhempi, esimerkiksi yksinhuoltaja, pitää kaikki nämä päivät, hän ei saa korotettua päivärahaa kahden vanhemman päivärahakauden edestä, vaan korotettua vanhempainrahaa maksetaan vain 16 päivältä. Jos yksinhuoltajavanhempi kuitenkin luovuttaa näitä omia vanhempainrahapäiviään toiselle henkilölle, esimerkiksi puolisolleen, myös tämä saa ensimmäiset 16 päivää korotettuna. On mielestäni täysin välttämätöntä, että näitä vaikutuksia yksinhuoltajaperheiden asemaan seurataan. Tiedämme, että yksinhuoltajaperheillä riski lapsiperheköyhyyteen on muutenkin suurempi, ja koen hieman epäoikeudenmukaiseksi sen, että heillä oikeus korotettuun päivärahakauteen on lyhyempi kuin perheissä, joissa on kaksi vanhempaa. 

Viimeisenä asiana haluaisin nostaa sen, minkä valiokunnassa asiantuntijakuulemisissa kuulimme, sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, eli sen, että tässä esityksessä ei valitettavasti ole otettu huomioon imetyksen jatkumisen turvaamista. Kuten nykyisinkin, mahdollisuus vanhempainvapaiden joustavaan käyttöön voi johtaa siihen, että lapsi siirtyy jo ennen vuoden ikää pääasiallisesti ei-imettävän vanhemman hoitoon. Kuitenkin suositusten mukaan imetystä suositellaan vuoden ikään asti perheen niin halutessa, ja Maailman terveysjärjestö WHO suosittaakin imetyksen jatkamista kahden vuoden ikään saakka. Hallituksen esityksessä todetaan, että suomalaisen järjestelmän pitkät äitiys- ja vanhempainvapaat ovat turvanneet mahdollisuuden imettämiseen suositusten mukaisesti. Suomi ei ole ratifioinut ILOn äitiyssuojelun uudistamista koskevaa yleissopimusta numero 183 ja siihen liittyvää suositusta numero 191, johon sisältyy imettävien äitien oikeus taukoihin työpäivän aikana ja työajan lyhentämiseen. Mielestäni tämä on asia, joka tulisi ehdottomasti korjata. 

Vaikka tämä uudistus ei ole täydellinen tällaisenaan, se on askel oikeaan suuntaan, sellaiseen, jossa jokainen perhe on järjestelmässämme yhtä arvokas ja tasa-arvoinen, sellaiseen, jossa vanhemmuus ei ole sidottu biologiaan tai hoiva, saati työuran rakentaminen, sukupuoleen. Ennen kaikkea tämä on tärkeä askel kohti lasten oikeuksien vielä nykyistä täysimääräisempää ja parempaa toteutumista. 

Puhemies Anu Vehviläinen
:

Edustaja Juuso. 

18.40 
Kaisa Juuso ps :

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat lämpimästi sitä, että vanhempainrahakautta pidennetään, ja lakiesitys pääpiirteittäin on meidän mielestämme erittäin hyvä. Siinä on kuitenkin pari asiaa, mistä me olemme eri mieltä, ja olemme niihin pykälämuutosesityksiä jo jättäneet ja niistä äänestäneet. 

Ensimmäinen koskee sitä valinnanvapautta, eli tässä me olisimme halunneet laajempaa valinnanvapautta sillä tavalla, että perheet voivat keskenään päättää, kumpi ne vanhempainrahapäivät pitää ihan kokonaisuudessaan. Nyt se on rajattu sillä tavalla, että kun molemmat vanhemmat saavat 160 päivää vanhempainrahaa, niin niistä voi toiselle luovuttaa vain 63 päivää. Nyt voi tulla tilanteita, että toinen vanhempi ei kerta kaikkiaan pysty pitämään näitä hänelle jyvitettyjä päiviä, ja näissä tilanteissa perhe häviää 97 päivää. Lakiesityksessä on kyllä huomioitu esimerkiksi se, että jos toinen vanhemmista on vankilassa, niin silloin toinen vanhempi saa pitää kaikki 320 päivää, mutta jos se toinen vanhempi onkin yrittäjä, joka ei kerta kaikkiaan voi pitää niitä päiviä ilman, että yritys kaatuu, niin silloin tämä perhe häviää sen 97 päivää. Tätä ei ole tässä lakiesityksessä huomioitu. Perussuomalaiset ovat ehdottomasti sitä mieltä, että perheillä tulisi olla täysi valinnanvapaus siinä, kuka näitä päiviä pitää. 

Toinen esitys liittyy tähän omaishoitajan vapaaseen. Nythän ministeri Sarkkinen toi meille esityksen, että omaishoitajilla olisi oikeus viiden päivän palkattomaan vapaaseen. Perussuomalaiset haluaisivat tätä vapaata laajentaa 100 päivään, elikkä ottaisimme esimerkkiä Ruotsista, missä se on tällä hetkellä 100 päivää per hoidettava. Tämä olisi sivistysvaltiolle ihan hyvä tuoda lakiin jossakin vaiheessa, ja me esitämmekin sen vuoksi lausumaa, joka kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee työsopimuslainsäädännön muutokset, joilla turvataan työntekijän oikeudet jäädä vapaalle työstään läheisensä omaishoidon, saattohoidon tai vakavan sairastumisen ajaksi.” 

Puhemies Anu Vehviläinen
:

Edustaja Juvonen. 

18.42 
Arja Juvonen ps :

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi, eli selkokielellä sanottuna kysymys on perhevapaauudistuksesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on lain käsitellyt, ja nyt on käsittelyssä sitten mietintö, ja perussuomalaiset ovat jättäneet tähän asiaan vastalauseen. Kannatan ihan ensin edustaja Kaisa Juuson tekemää lausumaesitystä. 

Tämän uudistuksen tavoitteena on lisätä vanhempainvapaiden ja lasten hoitovastuun jakautumista nykyistä tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Tavoitteena on myös lisätä erilaisten perhemuotojen tasa-arvoista kohtelua vanhempainpäivärahajärjestelmässä. 

Perussuomalaisille on tärkeää, että lasten ja perheiden hyvinvointia edistetään. On kuitenkin nyt epäselvää, saavuttaako tämä lakiesitys tavoitteitaan isien käyttämien vapaiden lisäämisessä. Tämä esitys rajoittaa perheiden valinnanvapautta kiintiöimällä suurimman osan 160 vanhempainpäivärahapäivästä toiselle vanhemmista, ja tästä esityksestä seuraa merkittäviä haasteita varhaiskasvatuksen järjestäjille sekä mahdollisia kustannuksia julkiselle taloudelle. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, ettei perheiden yhdenmukaisuutta pidä pyrkiä edistämään perheiden valinnanvapautta rajoittamalla. Perussuomalaisten mielestä perheillä tulee olla oikeus päättää itse, kuinka perhevapaat jaetaan perheen sisällä vanhempien kesken, ja niinpä me esitimmekin lakiesitykseen muutosta perheiden valinnanvapauden mahdollistamiseksi. Tämä lakiesitys aiheuttaa myös tilanteen, jossa osa vanhempainvapaista, jopa 97 päivää, saattaa jäädä käyttämättä, mikäli toinen vanhempi ei pysty vapaita pitämään, kun yksi vanhempi voi luovuttaa vain 63 päivää omista vapaistaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Mutta sitten erittäin tärkeä asia, mikä myös liittyy tähän lakiin — tämä liittyy omaishoitajiin: Tähän lakiin sisältyy viiden päivän mahdollisuus omaishoitajille kalenterivuoden aikana pitää omaishoidon, saattohoidon tai vakavan sairastumisen vuoksi vapaata. Tämä viisi päivää on kuitenkin täysin riittämätön. Me tiedämme kaikki, että kun läheinen vierellä sairastuu vakavasti, niin viisi päivää on vain pienen pieniä murusia siinä pitkässä sairastumisen ketjussa. Erityisesti saattohoitotilanteiden kohdalla vapaiden määrän tarve voi olla merkittävästi suurempi, ja työssäkäyvän omaishoitajan oikeus juurikin tämän omaishoidon kannalta on välttämätön, ja vapaapäiviä on turvattava laeilla. Hallituksen pyrkimys on toki hyvä — viisi päivää — mutta me perussuomalaiset esitimme tähän, että määrä olisi ollut 100 päivää. Se on sentään kohtuullista. Ruotsin lainsäädännössä on mahdollistettu oikeus 100 päivän omaishoitovapaaseen, ja vastaava mahdollisuus tulisi ottaa osaksi myös Suomen lainsäädäntöä. 

Arvoisa rouva puhemies! Tein vuonna 2019 lakialoitteen, joka liittyy työsopimuslain   7 a §:ään. Tämän pykälän mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä hoitamaan määräajaksi perheenjäsentä tai läheistään tilanteen niin vaatiessa — siis pyrittävä järjestämään työt niin. Tosiasiassa kuitenkin tapahtuu usein niin, että työntekijä ei voi tätä tehdä vaan hänen täytyy irtisanoutua työstään. Työnantaja ei välttämättä jousta. Lakialoitteeni tarkoitus oli se, että sana ”pyrittävä” poistetaan ja työntekijällä olisi aina oikeus jäädä hoitamaan läheistään. 

Uskokaa tai älkää, mutta meidän yhteiskuntamme menee siihen, että ennemmin tai myöhemmin läheiset hoitavat toinen toisiaan yhä enenevässä määrin — myös he, jotka ovat työelämässä mukana. Jatkuva henkilöstöpula hoitoalalla ja hoivapaikkojen riittämättömyys ikääntyneiden hoidossa kostautuvat meille kaikille vielä, ja tulemme huomaamaan, että jokainen meistä joutuu jossakin vaiheessa miettimään, miten yhdistää työn ja omaishoidon. Olenkin uusimassa tämän tärkeän lakialoitteen, että lakiin sisällytetään se, että työntekijällä on aina oikeus jäädä työstä hoitamaan läheistään, myös yli sen 100 päivää, ja myös tämän takia edustaja Juuson esittämä lausuma on erittäin tärkeä. Itse asiassa siinä lausumassa edellytetään juurikin, että ”hallitus valmistelee työsopimuslainsäädännön muutokset, joilla turvataan työntekijän oikeudet jäädä vapaalle työstään läheisensä omaishoidon, saattohoidon tai vakavan sairastumisen ajaksi”. 

Ja vielä muistutan siitä, että perussuomalaisten tahtotila on myös se, että omaishoidon tuki olisi Suomessa verovapaa. Kyllä omaishoitajat ovat sen ansainneet. 

Puhemies Anu Vehviläinen
:

Edustaja Ollikainen. 

18.49 
Mikko Ollikainen :

Arvoisa rouva puhemies, ärade fru talman! Familjeledighetsreformen har egentligen ända sedan regeringsförhandlingarna varit aktuell, och nu är den fem före att träda i kraft. Målet är ju att öka barnens och familjernas välbefinnande samt likabehandlingen och jämställdheten i arbetslivet och familjernas vardag. Via det här vill man få en flexiblare möjlighet för båda föräldrarna att vara tillsammans med barnen, och vi vill ju ha ett familjevänligt Finland. Vi vet också att vårt födelsetal har gått ner, och det här gör att vi måste tänka om, vi måste göra ett modernare samhälle kring just den här familjeledighetsreformen för att båda föräldrarna ska kunna vara med. 

Själv har jag också varit hemma med båda mina barn i 54 dagar, så oberoende blir det här bättre , även om jag till viss grad kan förstå hur resonemanget går kring det här, speciellt då det gäller företag som kan ha utmaningar i att få ta ut den här ledigheten till max. Det är klart att det i sådana här stora reformer alltid finns utmaningar kring till exempel ensamförsörjande och andra delar. 

Tämä perhevapaauudistus on todella tervetullut, ja haluamme, että Suomi on lapsiystävällinen maa. Tiedämme, että syntyvyys on laskenut aika paljon. Maa on kyllä muuttunut jonkin verran viimeisten vuosikymmenten aikana, ja yhä useampi isä haluaa myös olla kotona lastensa kanssa. Itsekin olen ollut molempien lasten kanssa kotona ne yhdeksän viikkoa, jotka olivat mahdollisia silloin niissä työtehtävissä, missä olin aikaisemmin, ja voin kertoa omasta kokemuksestani, että se oli todella tärkeää aikaa lasten kanssa tulevan kehityksen ja sen meidän yhteiselomme kannalta. Se oli todella hienoa aikaa, ja olen huomannut, että siitä on ollut hyötyä myös nyt jälkikäteen. 

Toivon, että myös meidän työelämämme ja koko tämä meidän yhteiskuntamme tulevat mukaan tähän. Toki se asettaa haasteita. Tämä tiedostetaan esimerkiksi työnantajien suhteen, ja on tällaisia haasteellisia tilanteita yrittäjien suhteen, yksinhuoltajien suhteen ja niin edelleen, mutta meidän tulee nyt seurata tätä. Näen, että on hyvä, että lapsella on paremmin oikeus molempiin vanhempiin myös tulevaisuudessa, ja kannustan tähän. Näen, että on hyvä, että tämä asia nyt etenee, ja tätä sitten varmaan voi myös jatkokehittää tulevaisuudessa. — Kiitos. 

Puhemies Anu Vehviläinen
:

Edustaja Risikko. 

18.51 
Paula Risikko kok :

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti tähän vanhempainvapaaseen, joka on sinänsä odotettu uudistus. Viime kerralla, kun tästä puhuttiin — kun mietintöä salissa ensimmäisen kerran esiteltiin — kuuntelin sitä tuolla ja kuulin, kun täällä todettiin eräässä puheenvuorossa, että tämä on ensimmäinen kerta, kun tulee isille tällaista korvamerkittyä aikaa jäädä vanhempainvapaalle, mutta sehän ei pidä paikkaansa. Silloin aikoinansa, kun olin sosiaali- ja terveysministerinä, nimenomaan tehtiin tämä muutos, että siihen lakiin silloin tuli korvamerkitty osuus isille — nythän se laajenee. 

Mutta henkilökohtaisestihan olen sitä mieltä, että se ei saisi koskaan olla pois siltä äidiltä ja siltä puolisolta, joka synnyttää lapsen, koska siellä saattaa olla hyvin monia sellaisia tilanteita, jotka vaativat, että se perhe katsookin hieman toisella lailla, ja tässäkin nyt tulee tapahtumaan niin, että se on sitten toisaalta siltä toiselta pois. Itse näkisin, että perheet ovat parhaita asiantuntijoita, kun vanhemmat miettivät, kenellä on mahdollisuus käyttää vanhempainvapaata. Joskus vaan esimerkiksi yrittäjäperheissä on tilanne, jolloinka ei voi se toinen puoliso jäädä. 

Mutta sitten toinen asia, mihin täällä on viitattu, on nimenomaan tämä hoivavapaa. Ruotsissahan hoivavapaan — tällaisen lyhytkestoisen omaisen hoidon, sairauden tai kuntoutuksen tai jonkun muun syyn — vuoksi voi jäädä joksikin aikaa pois töistä. Meillä Suomessahan on lainsäädäntö jo semmoinen, joka antaa mahdollisuuden tähän, ja siitä kiitos edustaja Arto Satoselle, joka aikoinansa tätä ajoi, ja saatiin se silloin sinne lakiin. Mutta sehän ei millään lailla korvaa sitä menetettyä palkkaa siltä hetkeltä, ja siitä syystä olisikin tärkeää ottaa käyttöön tämä Ruotsin malli, elikkä että sairausvakuutuksesta saisi jonkun verran korvausta siitä, että jää hoitamaan sitä omaistaan. Se hoitaminen on inhimillistä, ja se on todella edullisempaa kuin se, että omainen olisi laitoshoidossa tai jossain intervallihoidossa tai että hänellä olisi kotisairaanhoito, ja siitä syystä tämä olisi tärkeää huomioida. Itse näen, että kun Ruotsissa on menty sitä pala kerrallaan nostamaan ja pidentämään sitä aikaa, niin Suomessakin pitäisi nyt kyllä jostakin jo lähteä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tämä tarvitaan. 

Puhemies Anu Vehviläinen
:

Edustaja Mäenpää. 

18.54 
Juha Mäenpää ps :

Arvoisa puhemies! Meillä on nyt käsittelyssä käytännössä vanhempainvapaauudistus. Edustaja Virta tuossa piti ensimmäisen puheenvuoron, ja kun kuuntelin häntä, niin siinä tuotiin hyvin esille, että tämä on nyt suunniteltu monimuotoisia perheitä varten ja ne on huomioitu tässä hyvin ja tämä ei ole millään tavalla sidottu sukupuoleen. 

Tuossa kun mielessäni sitä pyörittelin, niin edustaja Virta kertoi myös, että jos avioliiton ulkopuolella on syntynyt lapsi, niin myös vanhemmuuden tunnustanut voi saada silloin vanhempainvapaata. Minun mielestäni siinä puhutaan käytännössä isyyden tunnustamisesta, mutta jos tämä ei ole millään tavalla sidottu sukupuoleen, niin voiko tämän isyyden tai vanhemmuuden tunnustaa silloin myös nainen? En tiedä, osaisiko edustaja Virta vastata tähän, kun ei ole ketään muuta salissa, jolle tämä asia kuuluisi. 

Riksdagen avslutade debatten och avbröt behandlingen av ärendet.