Punkt i protokollet
PR
151
2018 rd
Plenum
Torsdag 31.1.2019 kl. 16.00—19.25
4
Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om statsborgen för likviditetslån till gårdsbruksenheter
Regeringens proposition
Utskottets betänkande
Första behandlingen
Andre vice talman Tuula Haatainen
Ärende 4 på dagordningen presenteras för första behandling. Till grund för behandlingen ligger jord- och skogsbruksutskottets betänkande JsUB 21/2018 rd. Nu ska riksdagen besluta om innehållet i lagförslaget. 
Debatt
19.08
Esko
Kiviranta
kesk
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy antaa maa- ja metsätalousvaliokunnalle kiitos tämän hallituksen esityksen nopeasta käsittelystä. 
Tässähän on kysymys maksuvalmiuslainojen antamisesta sellaisille tiloille, joilla on tilapäisiä taloudellisia vaikeuksia esimerkiksi vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi mutta joilla on kuitenkin jatkuvan taloudellisen kannattavuuden edellytykset. Eräällä tavalla ollaan kuitenkin viimeisellä rannalla, kun omat vakuudet eivät riitä ja tarvitaan valtiontakausta. Tällainen takaushan myönnettäisiin lainalle, jonka määrä on enintään 62 500 euroa, ja siitä sitten 80 prosentille tulisi valtiontakaus eli 50 000 eurolle viideksi vuodeksi. 
Tällaisilla toimenpiteillä on tietysti oma merkityksensä, ja ei voi kuin kiittää hallitusta, että tällainen esitys on saatu aikaan. Mutta kyllä näitä maatalouden kysymyksiä tietysti pitäisi katsoa hiukan isomman kuvan kautta. Käsitykseni mukaan kyllä ensi kaudella olisi sitten heti alkuun nimettävä parlamentaarinen maataloustyöryhmä, toimikunta, joka sitten pohtisi maatalouden kysymyksiä paljon laajemmin. 
Kulloinenkin istuva maa- ja metsätalousministeri on aika lailla kiinni siinä arjessa, kun nämä rahastokaudet EU:lla ovat yleensä seitsemän vuotta ja täytyy sitten niistä neuvotella, ja kun ensimmäiset neuvottelut tulevat tehdyiksi, niin sitten neuvotellaan jo seuraavasta. Jos hallitus on vielä tehnyt hallitusohjelmassaan semmoisia ratkaisuja, joilla maatalouden joitakin etuja heikennetään, niin maa- ja metsätalousministeri taistelee sitten niiden etuuksien palauttamiseksi. Tällaisiin arjen asioihin se ministerin aika kuluu, eikä sitten ehdi pohtia mitään laajempaa muutosta. Siksi olen tosiaan sitä mieltä, että tarvittaisiin parlamentaarinen pohdinta, jossa kaikkien puolueitten voimin käytäisiin näitä asioita läpi. Se täällä salikeskusteluissakin usein esiintyvä positiivinen suhtautuminen ja ymmärtämys maatalouden ongelmista realisoitaisiin tällaisen parlamentaarisen toimikunnan kautta. 
19.10
Kari
Kulmala
sin
Arvoisa rouva puhemies! Esityksen tavoitteena on parantaa maatilojen maksuvalmiutta myöntämällä valtiontakauksia pankkien myöntämille maksuvalmiuslainoille. Takauksen kohteena olevan lainan enimmäismäärä olisi 62 500 euroa.  
Tarkoituksena on kohdentaa takaukset ja niihin liittyvä valtiontuki sellaisille maatalousyrityksille, joilla tilapäisistä maksuvalmiusongelmista selviydyttyään on edellytykset jatkuvaan, kannattavaan toimintaan. Mielestäni tämä esitys on enemmän kuin tarpeellinen.  
Ainoan uhan tässä esityksessä tuo se, että mielestäni pankit itse voivat päättää, mikä on tämän lainan korko. On ihan eri asia, jos lainalla on asuntolainan tai kulutuslainan korko. Siinä on noin 3 prosentin ero. Toivon, että pankit käyttävät maalaisjärkeä lainojen korkoja määrittäessään, vaikka toimivatkin bisnesperiaatteella. Olisi varmaan vielä ajankohtaista tarkistaa ja kysyä, miten rajoitetaan pankkien ahneutta tässä uudessa järjestelmässä käyttää surutta hyväksi lähes puolustuskyvyttömiä viljelijöitä. Voiko pankki määritellä käyttötarkoituksen kyseessä olevaan lainaan?  
19.12
Toimi
Kankaanniemi
ps
Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset pitävät aivan erinomaisen tärkeänä sitä, että Suomessa säilyy omavarainen maataloustuotanto ja huoltovarmuus. Tällä hetkellä se on vakavassa vaarassa sekä menneen tilanteen johdosta että myös edessä olevien näkymien takia. EU:n politiikka iskee Suomen maatalouteen kohtuuttomasti, ja me olemme siinä aika avuttomia, koska päätösvalta on annettu Brysselin byrokraateille, niin kuin usein tulee sanottua. 
Tällä sinänsä erinomaisella esityksellä, jonka maa- ja metsätalousvaliokunta on käsitellyt nopeasti, ei ratkaista pysyviä ongelmia, vaan se on kriisiapua tähän hetkelliseen tilanteeseen eli käytännössä tämän edessä olevan kevään tilanteeseen viljelijöille. Toinen asia, joka meillä on eduskunnassa, on tämä satovahinkovakuutusten verohelpotus, joka on edustaja Kivirannan johtamassa verojaostossa käsittelyssä ja varmasti tulee hänen johdollaan sieltä pikaisesti tänne, ja saadaan se asia kuntoon. Mutta nämä ovat kuitenkin äärimmäisen pieniä tähän kokonaishätätilaan, mikä meillä on tässä maassa. 
Tänään hallitus on antanut esityksen eduskunnalle verotuksen tasausvarauksen nostamisesta 13 500:sta 25 000 euroon. Varmaan se on myös osaltaan ihan terve ja hyvä esitys. Mutta sittenkin jäämme peräämään sitä, että tarvitaan pysyviä järjestelyjä, pysyvää lainsäädäntöä ja tukijärjestelmää siihen, että suomalainen maatalous selviää jatkossakin niin, että täällä kylmässä Pohjolassa saamme omasta takaa ruokahuollon järjestettyä omalle kansalle. Se on turvallisuuskysymys mitä suurimmassa määrin, oikeastaan lähes yhtä tärkeä asia kuin hävittäjähankinnat, joihin ollaan valmiit panemaan jopa 10 miljardia, mutta tässä pelataan muutamilla kymmenillä tai sadoilla tuhansilla. Eli vakava kysymys. 
On hyvä, että tämä asia nyt menee eteenpäin. Täällä tosin valiokunnan mietinnössäkin valiokunta toteaa muutamia ongelmia esimerkiksi tämän riittämättömyydestä, mutta tällä mallilla ei ilmeisesti tämän pitemmälle päästä. Hyvä näin, mutta todellakin odotetaan seuravalta hallitukselta kunnon toimenpiteitä, kun tämän hallituksen aikana on menty näin huonoon suuntaan. 
19.15
Eerikki
Viljanen
kesk
Arvoisa puhemies! Ajattelin aivan poikkeuksellisesti lukea suoraan hallituksen esitystä. Yleisperusteluissa johdannon 1. kappaleessa on kiteytetty tämän lain tausta erittäin hyvin: ”Viimeisten vuosien aikana maatalousmarkkinoilla on tapahtunut maatalousyrittäjistä riippumattomia odottamattomia markkinahäiriöitä, joiden seurauksena maatalouden tuottajahinnat ovat laskeneet. Samalla vuosien 2017 ja 2018 poikkeukselliset sääolot ovat entisestään lisänneet maatalousyrittäjien taloudellista ahdinkoa. Maatilojen lyhyen aikavälin maksuvalmius on heikentynyt, ja tiloilla on vaikeuksia selviytyä normaalin tuotantotoiminnan aiheuttamista juoksevista kustannuksista ja velkojen lyhennyksistä.”  
Tässä on viidellä rivillä sanottu erittäin hyvin ja osuvasti tämänhetkinen maatalouden taloudellinen tilanne, valitettavan kuvaavasti kirjoitettu. Tämä taustana kertoo sen, kuinka tärkeä tämäkin lakiesitys yhtenä kriisipaketin osana suomalaisen ruuantuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi, kannattavan maataloustuotannon turvaamiseksi on. Mutta aivan kuten muun muassa edustaja Kiviranta edellä mainitsi, tämähän on vain hätäapua. Maatalouden kannattavuuteen pitää saada pidempiaikainen ratkaisu. Suomalaisen ruuantuotannon turvaamiseen pitää löytää pidempi perspektiivi. Meidän pitää saada tulonjako elintarvikeketjussa nykyistä oikeudenmukaisemmaksi ja reilut pelisäännöt ja läpinäkyvyys koko elintarvikeketjuun.  
Selvitysmies Karhinen tulee omalta osaltaan kertomaan omia näkemyksiään siitä, miten elintarvikeketjuun saataisiin aikaan tasapaino, miten myös alkutuottajat, maanviljelijät voisivat saada maailman puhtaimmista, maailman turvallisimmista ruokien raaka-aineistaan oikeudenmukaisen tuottajahinnan. Tämä Karhisen selvitystyö ja siitä tulevat tulokset ovat varmaan osa sitä tulevaa keskustelua ja ratkaisua, millä löydetään se pitkäjänteinen näkemys ja tulos. Mutta osa voisi olla tuo, mitä edustaja Kiviranta aiemmin ehdotti, parlamentaarista työryhmää, joka kävisi läpi suomalaisen ruuantuotannon tämänhetkisen tilanteen, ja hakisimme yhdessä niitä keinoja, millä löydettäisiin pitkäjänteinen ratkaisu maatalouden ja ruuantuotannon kannattavuuden turvaamiseksi.  
Tällä hetkellä markkinat elävät todella nopeassa syklissä. Maatalouspolitiikka on muutoksessa ja murroksessa, epävarmuustekijöitä liittyen maatalouteen on erittäin paljon, ja samalla kun maatalouden kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit sitovat pääomia ja näiden investointien tekijöitä kymmeniksi vuosiksi, niin olisi erinomaisen hienoa, jos ensi vaalikaudella löydettäisiin parlamentaarinen yhteisymmärrys pitkäjänteisestä ruokapoliittisesta linjasta Suomessa. 
19.18
Pertti
Hakanen
kesk
Arvoisa rouva puhemies! Tämä valtiontakaus maatilojen maksuvalmiuslainoille on äärimmäisen hyvä esimerkki siitä, että syksyllä aloitetun kriisipaketin kokoaminen ministerin johdolla rakentuu aika monesta yksittäisestä asiakokonaisuudesta. Tämä on yksi niistä, mutta niin kuin täällä on jo todettu monen edustajakollegan sanomana, niin tämä on vain pieni osa ja pieni apu. Tarkoituksena kuitenkin on parantaa tilojen maksuvalmiutta tilanteessa, jossa toimintaympäristön muutokset ovat jo pitkään olleet poikkeukselliset. Sääolosuhteet kahtena vuonna peräkkäin ja sitten myöskin tuotantopanosten kallistuminen kaiken aikaa ovat tuoneet tiloille taloudellista taakkaa.  
Kyllä minä vähän kyseenalaistan edustaja Kankaanniemen kommentin, että tämä on hallituksen syytä. Kyllä tässä on tehty hallituksen taholta paljon töitä sen eteen, että voitaisiin myöskin taistella näitä olosuhteita vastaan ja löytää elementtejä. 
Mutta se tosiasia on, että tämäkään kriisipaketti, jota nyt tässäkin osaltaan toteutetaan, ei ole tulevaisuuden ratkaisu, vaan meidän pitää löytää oikeasti sellainen kokonaisvaltainen poliittinen näkökulma siitä, niin kuin edustaja Viljanen toi esille, millä tavalla pystyttäisiin koko elintarvikeketju löytämään sellaiseen kannattavuustilanteeseen, jossa elinkelpoisuus jatkuu myöskin niillä paljon investoineilla tiloilla, jotka ovat tosiaan myöskin kaiken aikaa kiinni siinä tilanteessa, saadaanko minkäänlaista katetta, jotta voitaisiin tehdä edes korjausinvestointeja, saatikka minkäänlaisia laajennuksia. 
Sitten vielä tähän valtiontakauslainoitukseen.  
Ensinnäkin tässä on nyt äärimmäisen kiire aikataulu. Tämä pitää saada nyt kuntoon niin, että tämä laina on jo tämän kevään tuotantopanoksiin mahdollisuus saada tiloille, ja siltä osin tämä on myöskin pankkien ja tilan välinen neuvottelutilanne, millä tavalla näitä rahoituksia sitten tehdään. Toivottavaa ja edellytys olisi se, että pankit eivät järjestelisi mitään nykyisiä lainoja vaan tämä olisi oikeasti myöskin semmoinen, joka toisi oikeasti maksuvalmiutta tilalle niihin kevään maksuvaikeuksiin.  
Lisäksi sitten pitää huomioida se, mitä edustaja Kankaanniemi täällä toi, että täällä valiokunnan mietinnössäkin oli haasteita, vaikeuksia. Totta kai maatalouspolitiikan puolella on erilaisia tukimuotoja, ja tämä de minimis ‑tuki on nimenomaan sellainen, jota tässäkin takausmuodossa tulee, jolloin viljelijät joutuvat miettimään sitä, ottavatko sen de minimis ‑tuen, mikä on määrätty määrä kolmessa vuodessa, tuleeko se täyteen muista tuista vai onko vielä varaa ja mahdollisuus ottaa myös sitä de minimistä tämän kautta. Elikkä tämä on myöskin iso juttu. Tämä ei ole kaikille tiloille mahdollista tänä päivänä, ja se myöskin täällä valiokunnan mietinnössä otettiin huomioon, että semmoista olettamaa ei voida ylläpitää, että tätä on kaikille tiloille mahdollisuus hakea. 
Riksdagen avslutade den allmänna debatten. 
Riksdagen godkände innehållet i lagförslaget i proposition RP 316/2018 rd enligt betänkandet. Första behandlingen av lagförslaget avslutades. 
Senast publicerat 31.1.2019 20:39