Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta. Olen tyytyväinen, että näyttää myös laajalti eduskunnassa nauttivan ymmärrystä tämä hallituksen huoli näiden 5 000 brittikansalaisen tilanteesta ja halu mahdollistaa heidän oleskelunsa saumaton jatkuminen täällä.
Eräitä kysymyksiä:
Tässä useampi edustaja aivan ymmärrettävästi — Kurvinen, Salolainen, Viitanen, ja useat muutkin — nosti esiin suomalaisten aseman Ison-Britannian alueella siellä asuessaan. Brittihallitus sinänsä on luvannut, että hard brexitin oloissa oleskeluoikeudet myöskin heille taataan, mutta tässä käymme koko ajan keskusteluita Britannian viranomaisten kanssa siitä, että haluamme nähdä mustaa valkoisella.
Tähän liittyen: Kun edustaja Tolppanen kysyi, miksi säädämme lakia täällä jo nyt, vaikka ero ei ole selvä, niin luonnollista on, että tämä ei päivässä tapahdu, ja ero taas tapahtuu yhdessä yössä, jolloin on erittäin tärkeää, että brittikansalaiset ovat täällä koko ajan laillisesti. Näin ollen myöskin on tärkeää, että Britannian hallitus pystyisi toimimaan ajoissa EU-kansalaisten oikeuksien takaamiseksi.
Käytän tämän tilanteen hyväksi viestittääkseni myös edustajienkin kautta, että aivan yhtä lailla myös suomalaisten, jotka asuvat Isossa-Britanniassa, on syytä viimeistään nyt tehdä EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintinsä Ison-Britannian maahanmuuttoviranomaisille, koska aivan yhtä lailla siellä ne henkilöt, jotka ovat rekisteröityneet, tulevat olemaan näiden turvaavien toimenpiteiden piirissä.
Edustaja Sarkkinen kysyi hyvän kysymyksen, mitä vuodesta 2021 alkaen tapahtuu. Totta kai toivomme, että löydämme siihen mennessä Euroopan unionin ja Ison-Britannian välillä sivistyneen sopimuksen, jonka myötä sujuva liikkuvuus Britannian ja EU-valtioiden välillä onnistuu. Tarvittaessa tietysti eduskunnan täytyy tarkastella sitten mahdollisuutta kahdenvälisestikin brittikansalaisia koskien tämän asian järjestämiseen. On kuitenkin tämän lain puitteissa selvää, että pysyvä poikkeus nimenomaan Ison-Britannian kansalaisille suhteessa muihin kolmansien maiden kansalaisiin on hyvin perustavaa laatua oleva ja perustuslaillinen kysymys Suomessa, jolloin emme lähteneet sitä ovea raottamaan tämän esityksen puitteissa, kun todella reilussa kuukaudessa on tarpeen saada tämä laki myös voimaan.
Kysyitte myös, onko kansalaisuuksien hakeminen Suomessa brittikansalaisten taholta lisääntynyt. Nyt ei ole viime kuukausina näkynyt vielä mitään suurta muutosta tässä. 2016 haki 99 henkilöä, 2017 haki 201 henkilöä, viime vuonna noin 230 henkilöä ja tämän vuoden tammikuussa vain reilu kymmenen henkeä. Mutta varmasti näitä hakemuksia — ja hyvä niin, jos on Suomeen pysyvästi asettuneita brittejä — tulee myös näkymään, jos he kansalaisuuden edellytykset täyttävät.
Kuten edustaja Räsänen sanoi, totta kai Iso-Britannia on meille aivan olennainen kumppani, yksi olennaisimmista kumppaneista sisäisen turvallisuuden, poliisi- ja tiedusteluyhteistyön kesken. Tästä viimeksi torstaina kävin sisäasiain- ja oikeuskomissaari Kingin kanssa Euroopan unionin puolelta keskusteluita. Hän myös Britannian kansalaisena on tietysti hyvin huolestunut siitä, miten tämä hoidetaan. Toisaalta esimerkiksi kansliapäällikkömme oli juuri hiljattain Lontoossa keskustelemassa poliisiviranomaisten kanssa. Uskon, että meille kyllä hyvää tahtoa tässä suhteessa riittää, mutta on olennaista, että turvallisuusasioissa Ison-Britannian vahva turvallisuuskoneisto on jatkossakin osa Eurooppaa ja me olemme myös osa Britannian turvallisuutta. Sitä maantieteellistä liittoa ei voi purkaa kynällä.
Puhemies Paula Risikko
:Otetaan neljä vastauspuheenvuoroa, ja sen jälkeen puhujalistalle. Nämä neljä henkilöä ovat edustajat Mika Kari, Niikko, Wallinheimo, Salolainen.