Arvoisa puhemies! Esittelen tässä hallintovaliokunnan mietinnön.
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ulkomaalaislakia ja seitsemää muuta lakia. Keskeisimmät muutosehdotukset kohdistuvat ulkomaalaislain 5 luvun työntekoa ja yrittäjyyttä koskevaan sääntelyyn. Ulkomaalaislakiin ehdotetaan lisättäväksi uudet säännökset työnantajan sertifioinnista. Lisäksi ulkomaalaisen suullista kuulemista koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi muun muassa niin, että kuuleminen on jatkossa mahdollista myös etäyhteyttä käyttäen. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään muun muassa käsittelyn yhdenmukaistamiseen, vastuiden ja säännösten selkeyttämiseen, päällekkäisyyksien karsimiseen ja läpinäkyvyyden lisäämiseen sekä nykyistä vahvempaan ohjaukseen sähköiseen asiointiin ja automaation hyödyntämiseen hakemusten käsittelyssä. Hallintovaliokunta pitää näitä tavoitteita kannatettavina.
Työperusteista oleskelulupajärjestelmää pyritään esityksen mukaan muuttamaan niin, että se tukee kansainväliseen kasvuun, kilpailukykyyn ja osaajien houkutteluun liittyviä tavoitteita. Hakemusten käsittelyä on tavoitteena nopeuttaa helpottamalla oleskeluluvan hakemista ja lisäämällä sähköistä asiointia. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että hallituksen tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto asteittain nykytasosta ja kolminkertaistaa uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että lupaprosessiin liittyvillä viranomaisilla on riittävät resurssit. Valiokunta korostaa erityisesti sitä, että työsuojeluviranomaisilla tulee olla riittävät resurssit valvontatehtäviensä hoitamiseen ja työsuojelutarkastusten määrän lisäämiseen. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että suojelupoliisilla säilyy tosiasiallinen mahdollisuus arvioida oleskeluluvan hakijoiden kansalliselle turvallisuudelle aiheuttama uhkaa kaikissa oleskelulupaprosesseissa, myös niitä muutoin sujuvoitettaessa.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan työnantajan roolia oleskelulupaprosessissa kasvatetaan. Työnantaja esittää kaikkien työntekoa koskevien hakemusten yhteydessä muun muassa keskeiset työehdot ja tiedon ammattialasta, jolla työ tehdään. Pääsääntönä on ehdotuksen mukaan se, että lupaviranomainen saa tiedot työnantajavelvoitteiden hoitamisesta esimerkiksi velvoitteidenhoitoselvityksestä tai muusta viranomaisen tietovarannosta. Niitä tietoja, jotka on mahdollista saada viranomaisrekistereistä, ei ole ehdotuksen mukaan tarpeen pyytää työnantajalta.
Hallintovaliokunta painottaa, että oleskeluluvan hakijan on täytettävä erityistä pätevyyttä, lupaa ja hyväksyttyä terveydentilaa koskevat vaatimukset jatkossakin, eikä ehdotetulla sääntelyllä ole vaikutusta ammattien pätevyysvaatimuksiin tai laillistamista koskeviin prosesseihin. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomeen työn perusteella oleskeluluvan saava ulkomaalainen pystyy työstä saamallaan palkalla turvaamaan toimeentulonsa. Oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu ansiotyöstä saatavalla tulolla oleskeluluvan voimassaolon ajan.
Ulkomaalaislakiin ehdotetaan uutta sääntelyä työnantajan sertifioinnista. Sertifioinnin tarkoituksena on helpottaa paljon ulkomaalaista työvoimaa rekrytoivien yritysten hallinnollista taakkaa. Sertifioitujen työnantajien ei ehdotuksen mukaan tarvitse toimittaa hakemisen yhteydessä selvitettyjä tietoja uudelleen työntekijänsä oleskelulupahakemuksen yhteydessä sertifioinnin voimassaoloaikana.
Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, ettei lakiehdotukseen sisälly lain tasoista perussäännöstä niistä sertifioinnin myöntämisen edellytyksistä, joista asetuksella on tarkoitus säätää tarkemmin. Hallintovaliokunta ehdottaa mietinnöstä ilmenevin tavoin ehdotetun ulkomaalaislain 76 §:n 1 momentin täydentämistä sertifioinnin edellytyksiä koskevalla perussäännöksellä sekä pykälän 2 momentin asetuksenantovaltuuden täsmentämistä.
Sertifioinnin arvioidaan kohdentuvan eniten rekrytoiviin työnantajiin. Vuosien 2018—2020 tilastojen perusteella vähintään 230 työnantajaa täyttäisi esillä olevat sertifioinnin kriteerit. Näiden yritysten toimialoja ovat ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus, kiinteistöjen siivous, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen, työvoiman vuokraus, vihannesten viljely kasvihuoneessa sekä ravintolatoiminta. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että rakennus-, siivous- ja ravintola-ala ovat ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön riskialoja.
Työnantajan sertifiointi voidaan ehdotetun 78 §:n mukaisin edellytyksin peruuttaa. Jos sertifiointi peruutetaan, se voidaan myöntää uudelleen peruuttamispäätöksen perusteena olevista seikoista aikaisintaan kahden tai viiden vuoden kuluttua. Peruuttamispäätöksen perusteena olevan seuraamuksen, päätöksen tai tuomion ei tarvitse sertifiointia peruutettaessa olla lainvoimainen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että sertifiointimenettelyn vaikutuksia seurataan ja että sertifioinnin piiriin kuuluvien työnantajien joukkoa laajennetaan, mikäli saadut kokemukset ovat myönteisiä. Sertifiointia tulee kuitenkin tarkastella kokonaisuutena niin, että jos säädettävästä sertifioinnista aiheutuu esimerkiksi tarpeettoman suuria riskejä työvoiman hyväksikäytön lisääntymiseen, kriteeristöä on voitava tarkistaa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että viranomaisilla on riittävät keinot puuttua mahdollisimman nopeasti tilanteisiin, joissa työnantajat tuovat maahan paljon ulkomaisia työntekijöitä mutta eivät todellisuudessa tarjoa heille työtä, ja ehkäistä yritysten käyttämistä kauttakulkuyrityksenä maahan pääsemiseksi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisen mukaan esimerkiksi Uudenmaan alueella on erityisesti rakennus- ja siivousalalla havaintoja siitä, että työperusteisen oleskeluluvan saanut ulkomaalainen työntekijä ei ole aloittanut sovitusti työpaikassa tai on heti työsuhteen alussa lopettanut.
Valiokunta pitää ehdotetun lainsäädännön toimivuuden kannalta välttämättömänä, että viranomaisten tiedonvaihto on sujuvaa. Hallintovaliokunta korostaa, että työperäiseen maahanmuuttoon liittyvän sääntelyn sujuvoittamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei samalla tulla helpottaneeksi ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta ja riittävä resursointi työperäisen hyväksikäytön ehkäisyyn ovat tässä keskeisiä tekijöitä. Ehdotettu ulkomaalaisen työnteko-oikeutta koskevan sääntelyn selkeyttäminen helpottaa perustelujen mukaan osaltaan työsuojeluviranomaisten valvontatyötä.
Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ehkäistään tehokkaasti eri keinoin. Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön torjunta on olennainen osa kestävää, oikeudenmukaista ja kaikkia osapuolia hyödyttävää maahanmuuttopolitiikkaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työvoiman rekrytointiin ulkomailta, erityisesti kehitysmaista, liittyy merkittävässä määrin niin sanottu kynnysrahan maksaminen. Saadun selvityksen mukaan kynnysrahan maksamista ilmenee käytännössä kaikissa työperäiseen ihmiskauppaan liittyvissä rikostutkinnoissa. Tällaisessa tilanteessa riskit myös muuhun työperäiseen hyväksikäyttöön kasvavat. Hallintovaliokunta katsoo myös, että Suomessa on tarve kiristää rangaistuksia ulkomaista työvoimaa hyväksikäyttävälle työnantajalle.
Hallintovaliokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Hallintovaliokunta on samassa yhteydessä käsitellyt toimenpidealoitteen 124/2020. Valiokunta esittää, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät 3.—5. ja 8. lakiehdotuksen, eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen mietinnöstä ilmenevin perustein, eduskunta hylkää hallituksen esitykseen sisältyvät 6. ja 7. lakiehdotuksen ja eduskunta hylkää toimenpidealoitteen 124/2020. Ja selvyyden vuoksi todettakoon, että siihen, että ehdotetut lait 6 ja 7 valiokunta ehdottaa hylättäväksi, syynä on, että nämä pykälät on kumottu.
Mietintö ei ole yksimielinen, vaan siihen sisältyy perussuomalaisten hylkäysesityksen sisältävä vastalause. — Kiitos.
Puhemies Matti Vanhanen
:Edustaja Peltokangas.