Senast publicerat 06-06-2021 18:13

Punkt i protokollet PR 23/2021 rd Plenum Tisdag 16.3.2021 kl. 14.04—23.22

9.  Regeringens proposition till riksdagen med förslag till livsmedelslag och till lag om ändring av 1 § i lagen om verkställighet av böter

Regeringens propositionRP 3/2021 rd
Utskottets betänkandeJsUB 1/2021 rd
Första behandlingen
Förste vice talman Tarja Filatov
:

Ärende 9 på dagordningen presenteras för första behandling. Till grund för behandlingen ligger jord- och skogsbruksutskottets betänkande JsUB 1/2021 rd. Nu ska riksdagen besluta om innehållet i lagförslagen. — Utskottets ordförande Kalmari, var så god. 

Debatt
20.14 
Anne Kalmari kesk 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on valiokunnan mietintö hallituksen esityksestä eduskunnalle elintarvikelaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Tämä elintarvikelakihan on varsin laaja laki. Se on laki, jossa on koottu sirpaleista ja osin päällekkäistä ja jopa ristiriitaista tietoa. Siellä kerrotaan aina elintarviketuotannon alkuvaiheista sinne kaupan tiskille asti, kenelle kuuluvat vastuut, minkälaiset toimintatavat täytyy olla, miten järjestetään hygieniapassi, ketkä kouluttavat, miten varmistetaan toimijan luotettavuus, minkälaisia vaateita alkutuotannossa, elintarvikehuoneistossa, minkälaiset omavalvontasuunnitelmat, miten laboratorionäytteet otetaan, miten tarkistukset ja valvonnat toimivat, miten viennin laatu turvataan, miten hoidetaan nimisuojat, miten hoidetaan kasvava internetkauppa, miten maksut peritään ja miten rangaistuksista säädetään. Tämä laki valmisteltiin ensimmäisen kerran jo edellisellä hallituskaudella, ja se oli aivan viime metreillä tulossa voimaan mutta kaatui sitten samalla, kun maakuntauudistus kaatui. Näin ollen täällä toimijat ovat pystyneet yhteistyössä tätä valmistelemaan, ja vaikka kuultavia oli aika paljon, niin aika semmoista riidatonta tavallaan tämän lainsäädännön valmistelu oli. 

Voisin ehkä yhteenvetona todeta, että koko sektorille on erittäin tärkeää, että meidän elintarvikkeidemme turvallisuus varmistetaan jatkossakin. Yksi osa tätä elintarvikelainsäädäntöä on esimerkiksi zoonoosista huolehtiminen, eli zoonooseja ovat esimerkiksi korona- ja norovirukset, joita Suomeen emme jatkossakaan toivo. 

Muutamia huomioita tästä mietinnöstä: Viittaukset poistettiin laista, ja EU-asetuksia sovelletaan sellaisenaan. Valiokunta korostaa tasapainoa elintarviketurvallisuuden varmistamisen ja elintarvikealan toimintaedellytysten turvaamisen kesken, eli ei turhaa byrokratiaa ja valvonta tulee kohdistaa riskiperusteisesti. Viranomaisvalvonta on nähtävä laajempana kokonaisuutena ja neuvonnallisena eikä pelkästään valvontakäynteinä. 

Muutamia huomioita sieltä meidän mietinnöstämme, joka, niin kuin totesin, oli yksimielinen ja jossa oli kaksi lausumaa: 

Huomioimme, että Oiva-raportin tulee näkyä yrityksen verkkosivuilla ja yrityksessä näkyvällä paikalla jatkossakin, niin että kuluttaja pystyy luottamaan turvallisuuteen elintarviketiloissa ja valvonnan tulosten näkyvyys motivoi elintarvikealan toimijoita vaatimusten aiempaa parempaan noudattamisen ja näin parantaa vaikuttavuutta. 

Valiokunta edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö tiukentaa elintarvikkeiden merkitsemisvaatimuksia, jotka koskevat alkuperämerkintöjä, ja tehostaa valvontaa sekä sanktioita valiokunnan mietinnössä esitetyn mukaisesti. Meillähän on tällaista kuluttajaa hämäävää toimintaa yllättävänkin paljon: on sanaa ”suomalainen” käytetty tai Suomen lippua käytetty niin, että se johtaa kuluttajaa harhaan aivan tietoisestikin. Näin ei voi jatkossa olla. 

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että esityksessä lakiin esitetään lisättäväksi uusi hallinnollinen sanktio eli elintarvikevalvonnan seuraamusmaksu. Meiltä oikeastaan on puuttunut keinoja saada muutokset nopealla aikataululla aikaan. On vähän ollut joko sormenheristely tai oikeusprosessit vaihtoehtoina, ja nyt meillä on tällainen 300:n—5 000:n seuraamusmaksu. Oli valiokunnan mielestä erittäin hyvä, että tämäntyyppinen järjestelmä otetaan käyttöön. 

Valiokunta toteaa, että nyt ehdotettu sääntely nostaa pienten yritysten keskimääräistä valvontamaksujen tasoa pakollisen 150 euron perusmaksun vuoksi. Toisaalta se tasoittaa niin, että perusmaksulla saa jo sen perusneuvonnan ja -valvonnan ja kyläkaupat ja yleishyödylliset toimijat sekä alkutuotannon toimijat on tästä vapautettu. Mutta näin ollen pitää sen asenteen mennä siihen suuntaan, että enemmän neuvontaa ja vähemmän sitten sitä viranomaisten turhaa byrokratiaa. 

Esityksestä käy ilmi, että elintarvikepetosten määrä kasvaa kansainvälisesti, ja näin jäljitettävyys on keskeistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että edelleen tiivistetään viranomaisten välistä yhteistyötä elintarvikevalvontaviranomaisten, poliisin talousrikostutkijoiden, syyttäjänviraston syyttäjien, verottajan sekä Tullin talousrikostutkijoiden kesken. 

Tulevaisuuden haasteet liittyvät erityisesti elintarvikkeiden raaka-ainetuotannon, valmistuksen ja myynnin ylikansallisuuteen, alan yritysten verkottumiseen ja ketjuuntumiseen, monikanavaiseen myyntiin, markkinointiin, uusiin tuotantomuotoihin, teknologian kehittymiseen, kuluttajien eriytyviin ja monimuotoistuviin tarpeisiin, kaupungistumisen vaikutuksiin elintarvikkeiden kulutuksessa ja tuotannossa, väestön ikääntymisen vaikutuksiin, vaarojen sietokykyyn, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen. Elintarvikepetosten ja etämyynnin valvonta tuovat uudenlaisia haasteita viranomaisvalvontaan. 

Ja nyt loppuun vielä sitten nämä kaksi lausumaa, joista toisessa nostamme alkuperäasiaa ja toisessa pienteurastamojen asiaa. Eli lausumat ovat seuraavat: 

”Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö tiukentaa elintarvikkeiden merkitsemisvaatimuksia, jotka koskevat alkuperämerkintöjä, ja tehostaa valvontaa sekä sanktioita valiokunnan mietinnössä esitetyn mukaisesti ja tuo tarvittavat säädösmuutokset eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2022 aikana. Suomen on haettava poikkeamista EU-lainsäädännöstä, mikäli säädösten muuttaminen ei muutoin ole mahdollista.” 

Ja lausuma 2: ”Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö helpottaa ja parantaa pienteurastamojen toimintaedellytyksiä sekä tilateurastusta valiokunnan mietinnössä esitetyn mukaisesti ja tuo tarvittavat säädösmuutokset eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2022 aikana. Suomen on haettava poikkeamista EU-lainsäädännöstä, mikäli säädösten muuttaminen ei muutoin ole mahdollista.” — Kiitoksia. 

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Simula. 

20.23 
Jenna Simula ps :

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä tosiaankin elintarvikelaki uudistetaan tavoitteena sujuvoittaa sääntelyä ja valvontaa ja samalla laki päivitetään vastaamaan Euroopan unionin lainsäädännön vaatimuksia. 

Mitä tulee suomalaiseen laadukkaaseen ruoantuotantoon ja elintarviketurvallisuuteen, Suomihan on todella hyvällä tasolla. Esimerkiksi salmonellaa ei tiloilla juuri havaita, ja siitä täytyy kiittää erityisesti tuottajia, jotka sen vastuullisella toiminnallaan mahdollistavat. Painetta tietysti tulee ulkomailta, sillä monissa maissa esimerkiksi juuri salmonellan annetaan levitä lähestulkoon vapaasti. Tasaisin väliajoin esimerkiksi ulkomailta tuodusta lihasta löytyy salmonellaa. 

Maa‑ ja metsätalousvaliokunnan yksimielisessä mietinnössä tuotiin esille monia tärkeitä seikkoja, joita ministeriön on tärkeä jatkossa huomioida. Yhtenä esimerkkinä mainitsen nyt elintarvikkeiden alkuperäismerkinnät, kuten lihan alkuperä‑ ja valmistusmaan. Valiokunta katsoo, ettei alkuperämerkintöjä koskevaa EU-lainsäädäntöä ole kehitetty tarpeeksi, minkä johdosta valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomi vaatii alkuperäismerkintöjen saamista kattavammaksi väärinkäytöstenkin estämiseksi. Kuluttajaa ei myöskään saisi harhauttaa erilaisilla mielikuvilla, kuten kansallissymboleilla. On aivan eri asia ostaa ja syödä Suomessa ulkomaisesta lihasta valmistettua lihajalostetta kuin Suomessa suomalaisesta lihasta valmistettua lihajalostetta. 

Arvoisa puhemies! Suomessa on nyt ja tulevaisuudessa mahdollistettava alkutuotanto myös pienessä mittakaavassa samoin kuin omavaraisuuteen pyrkivä ruuantuotanto, keräily, metsästys, kalastus ja niin edelleen. Tärkeänä pidän myös ruuan ulosmyyntiä suoraan tiloilta tai Reko-ringin tyyppisissä tapahtumissa. Myös tähän valiokunta kiinnitti mietinnössään huomiota, sillä byrokratian tulee olla mahdollisimman vähäistä. — Kiitos. 

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Ari Koponen. 

20.25 
Ari Koponen ps :

Arvoisa puhemies! Vuoden 2019 hallitusohjelmassa yksi strateginen kokonaisuus on elinvoimainen Suomi, jonka yksi osa kattaa elinvoimaisen ja kannattavan elintarviketalouden. Tästä syystä onkin tärkeää, että elintarvikealan sääntelyn ja valvonnan sujuvoittamista jatketaan tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi työllisyyttä, kilpailukykyä ja kasvua saavutetaan purkamalla juurikin turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Näen esityksen kannatettavana, sillä esityksen tavoitteena on sujuvoittaa sääntelyä ja valvontaa ja siinä pyritään parantamaan elintarvikelain käytettävyyttä jäsentämällä hajanaista kokonaisuutta. 

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Aittakumpu. 

20.26 
Pekka Aittakumpu kesk :

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin ostaa kaupasta kotimaista leikkelettä, mutta se on yllättävän vaikeaa. Pakkauksia täytyy tutkia hyvin tarkasti, jotta ostoskoriin päätyy varmasti kotimaista kotimaassa valmistettua lihaa.  

Miksi ostaa kotimaista? Kotimaisen ostaminen luo työtä kotimaahan. Suomalainen ruoka on hyvää ja terveellistä.  

Voi sanoa, että Suomi sai vastikään ruoantuotannossa eräänlaisen maailmanmestaruuden, kun suomalainen ruoka mitattiin 59 ruokaturvaindeksillä mitattuna maailman parhaaksi. Tämä on hieno, upea tulos, mutta se ei ole tullut itsestään, vaan se on kovan ja määrätietoisen työn tulosta. On arvokasta, että tämä työ jatkuu myös tämän elintarvikelain ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain muutoksen myötä. 

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää valiokuntaa tästä mietinnöstä ja myöskin tärkeistä lausumista, joita tähän sisältyy.  

Ensimmäinen lausuma koskee elintarvikkeiden alkuperämerkintöjä, joiden on oltava paremmin ja selkeämmin esillä. Valiokunta katsoo mietinnössään, että on oltava nykyistä kattavampia ja oikeampia tietoja elintarvikkeiden alkuperästä, muun muassa valmistusmaasta, ja toteaa, että nyt alkuperästä esitetään harhaanjohtavia mielikuvia juuri esimerkiksi kansallissymboleja käyttäen. Tähän varmaan moni meistä on törmännyt juuri tuolla kaupan leikkelehyllyllä esimerkiksi. Ihmisillä on ilman muuta oltava oikeus tietää, mitä sinne ostoskoriin ja suuhun menee. Ja tuotteen alkuperän parempi merkitseminen tarkoittaa myös sitä, että kotimaisen ruoan päätyminen ostoskoriin on yhä todennäköisempää. 

Arvoisa puhemies! On erinomaista, että nyt lausumaan on kirjattu selkeästi myös pienteurastamojen ja tilateurastamisen toimintaedellytyksien kehittäminen ja parantaminen ja että nämä tarvittavat säädösmuutokset on tuotava eduskuntaan vuoden 2022 aikana. Mietinnössään valiokunta toteaa, että alueellisesti kohdennettu lampaiden pienimuotoinen teurastus ja suoramyynti on mahdollistettava. Tilateurastamisen edellytysten parantaminen terveysturvallisesti on tärkeä asia suomalaiselle maaseudulle. Turvallista ruokaa läheltä, se on hyvä ja oikea linja. 

Puhemies Anu Vehviläinen
:

Edustaja Pitko. 

20.28 
Jenni Pitko vihr :

Arvoisa rouva puhemies! Tämän uuden elintarvikelain myötä ei ole tiedossa merkittäviä muutoksia toimintaan, mutta se kuitenkin sujuvoittaa sääntelyä ja valvontaa. 

Valiokunta on tässä mietinnössään jättänyt kaksi lausumaa, ja kävimme laajaa ja hyvää keskustelua näistä aiheista. Valiokunta muun muassa edellyttää, että ruoan alkuperämerkintävaatimuksia on tiukennettava. On todellakin väärin, että kuluttajia jopa johdetaan harhaan luomalla esimerkiksi Suomen lippua käyttämällä mielikuvia kotimaisista tuotteista, vaikka ruoan alkuperä ei olisikaan suomalaista. Valiokunta jättikin lausuman, että tähän liittyen on tuotava tarvittavat säädösmuutokset eduskunnan käsiteltäväksi, ja jos asia niin vaatii, niin mahdollisesti myös haettava poikkeamaa EU-lainsäädännöstä. 

EU:ssa on tällä hetkellä käsittelyssä myös Pellolta pöytään ‑strategia, jota me myös valiokunnassa olemme päässeet käsittelemään. Yhtenä osana tätä strategiaa on vahvistaa näitä tuotteiden pakkausmerkintöjä. Suomalaiset ovat erittäin kiinnostuneita ruoasta ja sen vaikutuksista, mutta tietoa esimerkiksi ruoan ympäristövaikutuksista tai sen vaikutuksista eläinten hyvinvointiin on usein vaikeaa saada sen lisäksi, että tuotteen alkuperämaa voi olla vaikeasti löydettävissä, ja myös kaikkiin näihin osa-alueisiin liittyy usein harhaanjohtavaa mainontaa. Näissä meidän tuleekin edetä niin EU:n tasolla kuin kansallisesti siihen, että kuluttajat saavat ansaitsemaansa oikeaa tietoa ja myös mahdollisuuden näin vaikuttaa maailmaan ja ympäristöön ja elinkeinoihin ja paikalliseen elinvoimaan myös omilla valinnoillaan. 

Valiokunta kävi hyvää keskustelua myös pienteurastamoiden tilanteesta. On usein esitetty, että täällä meillä pitkän etäisyyden Suomessa olisi syytä olla kattavampi teurastamoverkosto ja jopa tämmöisiä luovia, kenties tilalta toiselle liikkuvia teurastamoja. Lähellä oleva teurastamo voisi lisätä maatalouden kannattavuutta erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa mutta myös olla eläimen hyvinvoinnille hyväksi, kun kuljetusmatkat lyhenevät. Totta kai pitää ottaa huomioon eläinterveys ja elintarviketurvallisuus. Valiokunta jättikin pienteurastamoasiasta lausuman, jossa valiokunta edellyttää ministeriön helpottavan ja parantavan pienteurastamoiden toimintaedellytyksiä ja tilateurastusta ja tarvittaessa hakemaan tähänkin EU-poikkeaman. 

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Sankelo. 

20.31 
Janne Sankelo kok :

Arvoisa puhemies! Elintarviketurvallisuus on hoidettu Suomessa hyvin — se on varmaan syytä todeta tähän aivan alkuun. Tämä elintarvikelain päivitys on kuitenkin tarpeellinen ja toivon mukaan sujuvoittaa sääntelyä.  

Meidänhän on täällä Suomessa, kun olemme osana Euroopan unionia, tarkasteltava myös vähän Euroopan laajuisesti näitä elintarvikeasioihin liittyviä kysymyksiä. Se on myös kilpailukysymys sillä tavalla, että meidän korkeiden säädösten ja hygieniatasojen on oltava voimassa koko EU:n alueella, se on ehdoton asia. 

Mutta mihin tällä sääntelyllä sitten pyritään? Mielestäni tavoitteena tulee selkeästi olla korkealuokkaiset tuotteet suomalaisten kuluttajien saataville. Ennen kaikkea tämä lainsäädäntö ei saa olla esteenä järkevälle kuluttajien etua palvelevalle uudelle liiketoiminnalle, eli se byrokratiapeikko kyllä näissä kysymyksissä aika nopeasti tulee esille.  

No, valiokunta on ottanut pari asiaa lausumaehdotuksiin, ja ne ovat mielestäni hyviä ja kannatettavia.  

Lähtökohta on aina se, että se kuluttajien luottamus kotimaisiin tuotteisiin pitää voittaa joka päivä, joka kauppareissu uudestaan. Kuluttajilla on oikeus tietää, mikä on tuotteen alkuperä, siihenhän tämä mietintökin tähtää. Kuluttaja tekee valinnan. Jos hän valitsee jonkun muun tuotteen kuin kotimaisen tuotteen, niin sekin on kunnioitettava päätös, mutta hänen pitää sitä valintaa tehdessään tietää, että hän on tekemässä sitä päätöstä, ja tästä monet edustajat käyttivät mielestäni hyvin ansiokkaita puheenvuoroja.  

Toinen lausumaehdotus liittyy näihin pienteurastamoasioihin, jotka ovat erittäin tärkeitä ja keskeisiä kysymyksiä myös. 

Mutta, arvoisa puhemies, tähän lopuksi tuon vielä esille yhden huolen, jota kokoomuskin on usein pitänyt esillä. Se liittyy nimenomaan siihen, että jos me haluamme kasvattaa suomalaista elintarvikevientiä, niin meidän täytyy huolehtia siitä, että nämä meidän erilaiset hallinnolliset maksut meidän elintarviketeollisuudella pysyvät myös kilpailukykyisinä, koska tuolla Euroopan markkinoilla kilpaillaan tanskalaisia ja hollantilaisia tuotteita vastaan ja elintarviketeollisuudelta saamamme tiedon mukaan suomalaiset elintarviketuotteet ovat hallinnollisten maksujen osalta takamatkalla. Se on kilpailun kannalta hankalaa, jos me olemme jo lähdössä muutaman metrin takana. 

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov
:

3 minuuttia. — Edustaja Kinnunen. 

20.35 
Mikko Kinnunen kesk :

Arvoisa rouva puhemies! Kun lapsuudenkodissamme oli teurastuspäivä, niin isoisä lähetti pienimmät lapset hakemaan hännänvedintä naapurista. Täytyy todeta, että oman lampaan liha ei minulle maistunut.  

Mutta me syömme ja saamme syödä maailman parasta ruokaa. Kuten edustaja Aittakumpu totesi, kotimaisen lihan ostaminen ja kotimaisen ruoan ostaminen luo meille entistä enemmän työtä. Samalla tuemme maaseudun pientä yrittäjyyttä ja edistämme sitä, että suomalaisesta ruoasta, puhtaasta ruoasta, voi tulla vientituote. 

Nämä valiokunnan lausumat ovat todella tärkeitä ja merkittäviä — suuri kiitos niistä. Se, että elintarvikkeillamme on riittävän tarkat alkuperäismerkinnät, auttaa meitä suosimaan kotimaista. Myöskin tämä pienteurastamojen ja tilateurastamisen toimintaedellytysten parantaminen — eläinterveys huomioiden — on hyvin tärkeä asia. 

Lampurit ovat minua lähestyneet ja kirjoittavat näin: ”Asia on erittäin ajankohtainen ja ennen kaikkea tärkeä pohjoisen maaseudun asia niin lampureiden kuin myös eläinten hyvinvointiin liittyen, kuluttajista puhumattakaan. Toiminta olisi eläinsuojelullisesti hyvää. Siinä ei ole elintarvikehygieenistä tai kansanterveydellistä riskiä. Lyhyt elintarvikeketju, tuoreus, pieni hiilijalanjälki ja sadan prosentin jäljitettävyys puhuvat asian puolesta. Myös lyhyt kuljetusmatka puhuu eläimen puolesta.” 

Kiitos valiokunnalle tästä esityksestä. 

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Multala. 

20.37 
Sari Multala kok :

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty rauhallista ja hyvää keskustelua tästä tärkeästä esityksestä, jonka maa- ja metsätalousvaliokunta hienosti yksimielisesti sai eteenpäin, ja niiden täsmentävien muutosten ohella, jotka tässä eduskunta tulee nyt hyväksymään, teimme yhteistyössä kaksi lausumaa, jotka ehkä auttavat tässä jo mainittuja lampureita erityisesti ja toivottavasti johtavat siihen, kuten eduskunta toivottavasti tulee edellyttämään, että meillä haettaisiin samanlaisia poikkeuskäytäntöjä kuin vaikkapa Kreikassa on kyetty tekemään.  

Eli tässä tähdätään siihen, että kun meillä tietyillä alueilla on maantieteelliset etäisyydet niin suuret, että siellä saatetaan joutua kulkemaan erittäin pitkiä matkoja lähimpään suureen teurastamoon, niin pystyttäisiin edellytysten täyttyessä sallimaan se, että tiloilla voitaisiin joillakin edellytyksillä myös teurastuksia sallia, tietenkin niin, että se on myös eläinten hyvinvoinnin kannalta hyväksyttävää, eli sen vaatimuksen pitää ehdottomasti täyttyä. Mutta se, että tämä lausuma oli yksimielinen, kertoo siitä, että valiokunta on kuullut lampureiden äänen ja nyt edellyttää, että tässä lähdetään toimenpiteisiin.  

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Kalmari. 

20.39 
Anne Kalmari kesk :

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän hyvästä keskustelusta. Tässä nousi monia tärkeitä asioita. Meidän elintarviketurvallisuutemme ei ole sattumaa, vaan se on pitkäjänteisen työn tulos, ja se aiheuttaa kustannuksia, ja on huolehdittava kilpailukyvystä, kuten edustaja Sankelo tuossa mainitsi. 

Tuotantotapa tulee kiinnostamaan yhä enemmän ihmisiä, kuluttajia, ja se kiinnostaa jo nyt, ja uskon, että kun Suomena olemme edelläkävijöitä siinä, että kerromme tuotteistamme enemmän, sillä on vaikutusta jatkossa markkinoihin. Meidän tulee huomioida julkisissa ruokahankinnoissa myös se, että sen, mitä vaadimme omiltamme, täytyy olla ilman muuta vaatimuksena, kun hankimme ruokaa. Eihän voi olla niin, että säädämme yhtäältä toista ja sitten ostamme sieltä, mistä halvimmalla saadaan sellaista ruokaa, joka ei täytä edes oman lainsäädäntömme vaatimuksia. 

Uskon myös, että tulevaisuudessa lähituotanto ja lähiruoka tulevat vielä enemmän kiinnostamaan kuluttajia. Se kiinnostaa jo nyt, ja tässäkin mietinnössä meillä on avaimia siihen muun muassa tämän lähiteurastuksen ja laidunteurastuksen osalta. Ylipäätään kiinnitimme todellakin monessa kohtaa huomiota siihen, että haluamme tämän elintarvikevalvonnan enemmän valvojasta valmentajaksi ja pystymme pieniä toimijoita entistä paremmin huomioimaan. 

Olen kiertänyt itse entisissä tehtävissä ja myös valiokunnassa ollessani todella paljon eurooppalaisia maatiloja, ja kun sanon, että suomalainen tuotantotapa ja elintarvikeketju on jotakin, mistä kannattaa pitää kiinni ja mistä kannattaa olla ylpeä, niin väitän, että tiedän, mistä puhun. Siksi olen ylpeä valiokunnastani, jossa käytiin erittäin hyvää keskustelua tästä lainsäädännöstä ja yksimielisen mietinnön teimme, ja teimme sen vielä niin nopeasti, että pystymme nyt turvaamaan oman salmonellapoikkeuksemme, joka olisi jo jälleen kerran ollut katkolla. Suomeenhan ei saa tuoda muualta jalosteita, jotka uhkaavat meidän salmonellavapauttamme. Sekin on yksi osoitus tästä elintarviketurvallisuudesta. — Kiitoksia, valiokunta. 

Riksdagen avslutade den allmänna debatten. 

Riksdagen godkände innehållet i lagförslagen 1 och 2 i proposition RP 3/2021 rd enligt betänkandet. Första behandlingen av lagförslagen avslutades.