Punkt i protokollet
PR
24
2019 rd
Plenum
Torsdag 27.6.2019 kl. 12.02—17.43
3.4
Muntlig fråga om ingripande i underavlöning (Risto Kalliorinne vänst)
Muntligt spörsmål
MFT 4/2019 rd
Muntlig frågestund
Förste vice talman Tuula Haatainen
Nästa fråga, vänsterförbundets riksdagsgrupp, ledamot Kalliorinne. 
Debatt
16.58
Risto
Kalliorinne
vas
Arvoisa puhemies! Vaalien alla puhuttiin laajasti alipalkkauksesta, ja julkisuudessa oli karmeita esimerkkejä nepalilaisista ravintoloista ja monilta rakennustyömailta, joissa työehtosopimuksia ja työaikalakia rikottiin räikeästi. Alipalkkauksessa on kyse minimitason alittavan palkan maksusta, joka tehdään työnantajan taholta tietoisesti. Kyse on siis käytännössä sopimuksen rikkomisesta ja työntekijälle kuuluvan ansion varastamisesta. Merkille pantavaa tilanteessa on nyt se, että jos työnantaja edellä mainitulla tavalla varastaa työntekijältä, siitä ei seuraa minkäänlaisia sanktioita, mutta jos työntekijä varastaa työnantajalta, hän saa potkut ja rikossyytteen. 
Hallitusohjelmassa todetaan, että selvitetään uusia keinoja, esimerkiksi hallinnollisia sanktioita, tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi. Kysynkin työministeriltä: miten aiotte viedä tätä hallitusohjelman kirjausta eteenpäin, jotta yritysten välinen epäreilu kilpailu ja työntekijöiden oikeuksien polkeminen saadaan kuriin? 
16.59
Työministeri
Timo
Harakka
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kiitän edustajaa kysymyksestä. Ymmärtääkseni se oli teidän viimeisenne tässä salissa — hyvä ja arvokas asia. 
Hallitus on todellakin päättänyt selvittää uusia keinoja, joilla voitaisiin puuttua tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen, ja tätä työtä valmistellaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, oikeusministeriön ja sisäministeriön kanssa. Yhtenä työkaluna alipalkkaukseen puuttumisessa ovat nämä hallitusohjelmassa mainitut sanktiot.  
Käytännössä alipalkkaukseen todellakin liittyy usein muita rikkeitä, jopa ihmiskauppaa, ja tällaista kiskonnan tapaista työsyrjintää esiintyy etenkin ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kohdalla. Vuonna 2017 tällaisesta kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä tuomittiin seitsemän henkilöä ja ihmiskaupasta yksi henkilö, mutta ongelmahan on se, että nämä tulevat hyvin harvoin poliisin tietoon. Tästä kärsivät muutkin kuin työntekijät, myös ne yritykset, jotka seuraavat sääntöjä, eivätkä pienet yritykset voi kilpailla alalla, jossa muut polkevat palkkoja. [Puhemies koputtaa] Vakuutan, että hallitus tekee kaikkensa puuttuakseen tähän ongelmaan aikaisempaa tehokkaammin.  
Frågan slutbehandlad. 
Riksdagen avslutade den muntliga frågestunden. 
Senast publicerat 14.8.2019 13:45