Arvoisa puhemies! Arvoisa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja! — Nyt täytyy näin todeta, koska minun käsitykseni mukaan tämä lakiesitys käsittelee nimenomaan perusoikeuksia, ja oma käsitykseni on, että kohtalaisen vaikealla tavalla, eli nämä eivät missään nimessä ole yksiselitteisiä.
Ensinnäkin lähtisin kuvaamaan tilannetta, miksi tämä lakiesitys täällä — osittain — on: Suomihan solmi valtiosopimuksen Norjan kanssa, ja siihen sopimukseen oleellisena osana kuuluvat kalastussääntö ja Tenon voimaansaattamislaki. Kun kahden valtion välillä tehdään sopimuksia, niin lähtökohta yleensä on, että valtiot huolehtivat itse oman oikeusjärjestelmänsä puitteissa, että valtiosopimusta noudatetaan ja sitä ei rikota. Miksi tämä täällä on, niin tähän liittyy aika vahvasti juuri tämä edustaja Risikon nostama esitys, tämän Tenon voimaansaattamislain 12 §. Nimittäin siinä entisessä, tällä hetkelläkin voimassa olevassa laissa lukee sanatarkasti 12 §:n kohdalla: ”Luvan myynnistä vastaava taho määrittelee osakasluettelon perusteella kertoimen, jonka mukaan oikeus lupaan määräytyy.” Ja syyttämättä ketään minun täytyy todeta, että tänä päivänäkään tämä luvan myynnistä vastaava taho ei ole tätä kerrointa määrittänyt, ja sen takia juuri on tullut se ongelma, että ruvettiin tekemään tätä päivävuokrausta, jolloin tosiasiassa sivuutettiin valtion luvanmyyntimonopoli, joka valtiolle oli valtiosopimuksen perusteella annettu. Jos oma käsitykseni on oikea, niin kun me solmimme valtiosopimuksen, johon sisältyy voimaansaattamislaki, se toimii prioriteettina ja kalastuslaki on sille alisteinen. Ja nyt tapahtui semmoinen ilmiö, kun tämä voimaansaattamislain 12 § antoi ulkopaikkakuntalaisille kiinteistönomistajille, joita minun käsittääkseni on yli tuhat Tenojokilaaksossa, ei mikään pikku porukka, oikeuden kalastaa, koska kiinteistörekisteriin merkitty oikeus muodostaa omaisuudensuojan ytimen. Nyt kun tämä vuokraustoiminta sallittiin, niin silloin siinä todellisuudessa tapahtui näin, että vuokraamalla omistajan oikeudet lisääntyivät. Miten suomalaisessa oikeuskäytännössä on mahdollista, että omistajan oikeudet lisääntyvät vuokraamalla? Näin kävi juuri sen takia, kun voimaansaattamislain 12 §:ää ei noudatettu. Nyt se on täällä eri muodossa, siinä muodossa, mitä on haluttu, kun sitä ei ole noudatettu, ja tästä tämä sotku on alkanut, ja Norja reklamoi Suomea. Norjalaiset olivat täysin oikeassa minun käsitykseni mukaan.
Nyt me ollaan tässä tilanteessa, ja tämä johti siihen, että nämä kiinteistönomistajat, joiden omaisuudensuojan ytimeksi juuri tämä kiinteistörekisteriin merkitty kalastusoikeus oli tällä lailla annettu — ja se kerroin piti muodostaa niin, että jokainen sai sen luvan — nyt kun nämä netissä menivät kilpailun kautta, huomasivat, että he eivät saa sitä lupaa, kun joku muu oli varannut sen, ja sen jälkeen siellä netti-ilmoituksilla ja monilla muilla jonkun omaisuutta myytiin rantakivillä, että ostakaa turistilupa, manttaalilupa, että saatte 24 tuntia kalastaa. Tämä on tosiasia, mitä on tapahtunut.
Minä olin hyvin pahoillani. Tein 2019 kirjallisen kysymyksen, milloin hallitus lopettaa laittoman luvanmyynnin Tenolla. En voi mitään kansanedustajana. Hallinto tekee niin kuin tekee, mutta tämä on pakko tuoda esille, arvoisa puhemies. Ei tämä näköjään riitä, että eduskunta tekee järkeviä lakeja ja käyttää niihin kuukausitolkulla aikaa, kun joku ei niitä noudata ja tulkitsee niitä eri tavalla, mitä eduskunta on suoraan tänne kirjoittanut.
Mutta mitä tämä hallituksen esitys nytten tekee, niin tässä tapahtuu semmoinen ilmiö, että kun tänne lakiin pannaan — siis lakiin pannaan — kerroin kuusi, joka on mielivaltainen, ei se perustu mihinkään osakkuuslukuun, joka on Maanmittauslaitoksen pitänyt määritellä, joka on helposti määritelty, koska todellisuudessa, vaikka valtio myy lupia ja on itselleen ottanut monopolin, niin tämä kalastusoikeuksien omistus Tenojoella ja Tenojokilaaksossa on pääasiassa yksityisessä omistuksessa. Valtio on pieni omistaja, mutta tämä on vanhaa perua, koska tämä oikeusperusta ei ole sitä, miltä se näyttää, koska on väärin tulkittu valtion osuus ja omistuksen määrä. Näin ollen tässä tapahtuu juuri tämä, joka nyt pitäisi miettiä, että voiko tämä olla mahdollista, että jos ihminen ei netistä kerkiä varaamaan omaa omaisuuttaan, vaan sen varaa joku toinen, niin hän jää ilman sitä. Tämä muodostaa minun mielestäni tämän omaisuudensuojan ytimen ongelman.
Sitten täällä on muitakin ongelmia, että jos se tulkitaan — niin kuin se pitääkin tulkita — että se on kiinteistönomistajan kiinteistörekisteriin merkitty omaisuus, niin voiko valtio tältä omistajalta kysymättä palauttaa sen omaisuuden jollekin myyntiin, jos tämä ihminen haluaa itse vaikka suojella Tenon aluetta, kun tietenkin perustuslain 20 §:n nojalla ympäristövastuu on kaikilla. Näin ollen tämä muodostaa tämmöisiä juridisia ongelmia. Se on toinen juttu, mitä mieltä joku on siitä, pitääkö nämä oikeudet poistaa kokonaan. Ne ovat mielipiteitä, mutta tämä on juridiikkaa. Ja sen takia tässä on tapahtunut myös semmoinen oman näkemykseni mukaan erittäin kielteinen juttu, että tässä ovat ihmisryhmät ruvenneet taistelemaan vastakkain. Siellä puhutaan mökkiläisistä, vaikka eihän sillä mökillä ole mitään tekemistä kiinteistölle merkittyjen oikeuksien kanssa, se on ihan sama, onko se mökki siellä vai ei, ja siinä on tullut semmoinen väärä filosofia, ja matkailijat siitä kärsivät ja matkailuyrittäjät siitä kärsivät. Tämä on todella valitettavaa, ja sen takia käytän täällä tämän puheenvuoron, että nämä pitää oikeasti hoitaa niin, että se peruste on juridinen eikä jonkun mielipide, vaikka se olisi kuinka kovasti huudettu se mielipide — sillä tavalla asioita ei voi ratkaista.
Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tämä sekoitti pakan kokonaan, kun ruvettiin tämän netin kanssa kilpailemaan, koska se on epäoikeudenmukainen myös niitä ikäihmisiä kohtaan, jotka omistavat ja jotka eivät oikeasti osaa näppärästi hoitaa, koska se on sekunneista kiinni, saako sen luvan. Sen takia pidän itse sitä entistä järjestelmää parempana, sinne pystyi kuka tahansa menemään, nauttimaan Lapin luonnosta ja kalastamaan, ostamaan luvan. Totta kai tämä ylikalastus on se, minkä takia nyt pitää Norjan kanssa neuvotella, että me saamme sitten sekä merellä, vuonoissa että joissa vähennettyä kalastusta ja vähennettyä sitä kaikilta ryhmiltä, mutta se, mitä olisi minun mielestäni pitänyt tehdä, että tätä sotkua ei olisi olemassa, on, että olisimme vain määritelleet, että jokainen voi ostaa sen luvan, mennä nauttimaan Lapista ja matkailuyrittäjät olisivat saaneet pitää elinkeinonsa, olisi menetelty niin, että olisi vain pantu lisää rauhoituspäiviä [Puhemies: 7 minuuttia!] kaksi päivää, kolme päivää, neljä päivää ja vähennetty sitä kalastusta kaikilta ryhmiltä, niin silloin tämä perustuslain 20 §:n ympäristövastuu olisi toteutunut kaikkein parhaiten eikä olisi näitä kärhämiä.
Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov
:Edustaja Kalmari.