Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on Euroopan neuvoston toimintakertomus vuodelta 2015. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Tässä viime vuoden toimintakertomuksessa selostetut aiheet ovat valitettavan tuttuja niin kotimaan kuin kansainvälisenkin median uutisoinneista. Me elämme ajassa, jossa demokratiahaasteet ja oikeusvaltioperiaatetta uhkaavat kehityskulut ovat valitettavaa arkipäivää.
Euroopan neuvoston jäsenmaiden on pelattava yhteisesti sovituilla pelisäännöillä niin demokratian periaatteiden kuin ihmisoikeuksien noudattamisessa. Demokratian, median riippumattomuuden, sananvapauden ja ihmisoikeuksien periaatteiden ymmärtäminen, kunnioittaminen ja puolustaminen ei kuitenkaan näytä tällä hetkellä olevan yksiselitteisesti ymmärretty velvollisuus eurooppalaisessa politiikassa. Kertoo paljon tästä tämänhetkisestä eurooppalaisesta aikakaudesta, että Euroopan neuvoston agendalla on ollut muutama aihe esillä aivan erityisen korostetusti: pakolaiskriisi, median vapaus tai tarkemmin sanottuna paikoin räikeäkin pyrkimys sen rajoittamiseen, terrorismi, ihmisoikeusmekanismien puolustaminen siellä, missä niiden toiminta on heikentynyt, sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten täytäntöönpanon haasteet. Euroopan neuvoston jäsenmaat ovat järjestöön liittyessään sitoutuneet yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin niin demokratian periaatteiden kuin ihmisoikeuksienkin noudattamisessa. Demokratian, sananvapauden, liikkumisvapauden ja ihmisoikeuksien periaatteiden ymmärtäminen, kunnioittaminen ja puolustaminen ei tällä hetkellä ole todellakaan yksiselitteinen eikä ymmärretty velvollisuus.
Euroopan neuvoston yleiskokous on kertomusvuonna käsitellyt 83 raporttia, ja tämä raporttien määrä on todella suuri.
Yksi tärkeä demokratian mittari ovat vaalit. Yleiskokouksen vaalitarkkailu nykymuodossaan on jatkunut jo yli 20 vuotta, ja tämä kansainvälinen vaalitarkkailu on paljastanut hyvin mielenkiintoisia trendejä tällä hetkellä. Toisaalta kaikissa — myös vähemmän demokraattisissa — maissa on ymmärretty teknisesti virheettömästi toimitettujen vaalien merkitys, mutta toisaalta Euroopan neuvoston monitorointityössä ja vaalitarkkailussa sekä erilaisissa raporteissa nostetaan jatkuvasti esille huoli siitä, että demokratian selän takana on paljon sellaista kyseenalaista toimintaa, joka ei faktisesti kuulu demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Monitorointikomitean tarkkailulistalla on kymmenen maata. Useimpien maiden kohdalla tarkkailu on jatkunut toistakymmentä vuotta.
Arvoisa puhemies! Muutama yksityiskohtaisempi maamaininta. Viime vuonna yleiskokous otti kantaa Unkarin tilanteeseen. Yleiskokous ilmaisi huolensa Unkarin demokratia-, ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokehityksestä ja siitä, että uusilla laeilla, mukaan lukien perustuslakimuutokset, on murennettu oikeusjärjestelmän uskottavuutta, heikennetty oikeusvaltion toimivuutta ja demokraattista valvontaa sekä kavennettu median vapautta. Yleiskokous esitti muutoksia muun muassa lakiin perustuslakituomioistuimesta ja medialakiin. Huolimatta siitä, että nämä ongelmat tunnustettiin laajasti, yleiskokous päätti äänestyksen jälkeen olla ottamatta Unkaria tarkkailuun, ja joidenkin näkemysten mukaan tämä päätös ei ollut Euroopan neuvoston periaatteiden mukainen vaan enemmänkin poliittinen.
Tämän vuoden tammikuun istunnossa oltiin vastaavanlaisessa tilanteessa Puolan osalta. Aiheesta ei puolalaisten ja muutamien samanmielisten maiden vastustuksen vuoksi saatu keskustelua täysistuntotasolla, mutta viime viikolla järjestettiin Euroopan neuvoston poliittisessa komiteassa kuulemistilaisuus, johon oli kutsuttu kuultavaksi asiantuntijoita laajalla skaalalla. Tuokin keskustelu haluttiin puolalaisten toimesta estää. Olin itse paikalla todistamassa ja äänestämässä keskustelun puolesta, ja tämä keskustelu oli todellakin tarpeellinen ja informatiivinen. Johtopäätöksiä siitä ei kuitenkaan tehty.
Vasta kuusi kuukautta vallassa ollut konservatiivinen Laki ja oikeus -puolue on puheenjohtajansa johdolla ajanut läpi Puolan valtiollisen television, radion ja tietotoimiston journalistien asemaa koskevia hyvin rajuja heikennyksiä. Käytännössä nämä toimet ovat tarkoittaneet, että Laki ja oikeus -puoluetta kohtaan kriittisten toimittajien irtisanomisia ja tehtävistä syrjään siirtämisiä on tapahtunut valtio-omisteisissa medioissa ja syrjäytettyjen tilalle on nostettu hallitukselle kuuliaisia toimittajia. Puolan journalistiliiton tekemän selvityksen mukaan maaliskuun alkuun mennessä peräti 77 valtio-omisteisten medioiden journalistia oli erotettu, pakotettu eroamaan tai siirretty toisiin tehtäviin. Puolan journalistiliitto pitää näitä toimittajien työsuhteisiin puuttumisia jopa poliittisena puhdistuksena. Poliittisen komitean kuulemisen perusteella voi epäillä, että myös Puolan kaupallisen median riippumattomuus on vaaravyöhykkeellä. Päätökset ei-valtiollisen median tukirahoituksesta halutaan keskittää hallituksen eli käytännössä Laki ja oikeus -puolueen käsiin, eli tässä Puola on seurannut Turkin ja Unkarin esimerkkiä.
Koska täällä salissa on nähtävästi edustajia, jotka haluavat osallistua toimintakertomuksesta käytävään keskusteluun, ja meillä on rajallinen aika, niin päätän oman esittelypuheenvuoroni tähän ja toivon vilkasta keskustelua tästä aiheesta.