Arvoisa rouva puhemies! Tuossa toivottiin, että pitäisimme hyvät, napakat puheenvuorot ja ehdittäisiin äänestää tässä ensimmäisen puolen tunnin aikana. [Pasi Kivisaari: Hyvä puheenvuoro! — Naurua] Meidän edustaja Kauma tulee esittelemään tuon meidän vastalauseemme, mutta halusin kuitenkin sanoa sen, että kyllä meidän yritystemme tilanne alkaa olla äärimmäisen tukala ja tiukka. Tämä ei enää koske mitään yhtä toimialaa. Meillä ovat ahdingossa kivijalkakaupat, ravintolat, kahvilat, kuntosalit, lukuisat muut liikunta-alan yritykset. Kaupat ovat jo kiinni eivätkä ainoastaan vain rajoitetuilla aukioloilla. Nyt on käyty keskustelua siitä, miten yhteiskuntaa voitaisiin avata, ja sitä nämä yritykset nyt kyllä peräänkuuluttavat. 

Yritysten aivan tuore koronaselvitys kertoi karua kieltä: Itse asiassa jopa viidennes työnantajista pelkää, arvoisa puhemies, tällä hetkellä yrityksensä konkurssia. Koronakriisi vaikuttaa entistä negatiivisemmin kaikenkokoisiin yrityksiin. Jopa 63 prosenttia arvioi, että korona heikentää yritysten tilannetta melko tai erittäin paljon, vastaava luku oli ainoastaan 40 prosenttia kaksi viikkoa sitten. Tämä kuvaa sitä, miten nopeasti tämä tilanne nyt yrityksissä pahenee. Jopa lähes 20 prosenttia eli joka viides yrityksistä on vaarassa ajautua konkurssiin koronakriisin seurauksena. Ja jos tämä tutkimuksen arvio toteutuu eli 18 prosenttia yrityksistä ajautuisi konkurssiin, niin kyse olisi merkittävästä, suuremmasta konkurssien määrästä kuin oli 1990-luvun laman aikana.  

Tilanne on äärimmäisen tukala, ja nyt monet yritykset kaipaavat nopeasti sitä apua. Sen takia on tärkeää, että nämä kustannustuet saadaan liikkeelle mutta myös pystytään huolehtimaan siitä, että väliinputoajia ei sinne tukiverkostoon jää. Meillä ei ole yhtään työpaikkaa, yhtään yritystä varaa tästä maasta menettää. 

Arvoisa puhemies! Meidän kaikkien parhaaksi määrätyt rajoitukset ovat merkittävästi heikentäneet yritysten toimintaedellytyksiä, tästä esimerkkinä vaikkapa ravintolat. Tämä on meille kaikille hyvin tiedossa oleva asia. Rajoituksista ja viranomaismääräyksistä johtuvia taloudellisia menetyksiä on kompensoitava, ja niin nyt tehdään. 

Näyttää siltä, että olemme menossa kohti parempaa. Rajoitukset kuitenkin ovat voimassa monilla alueilla. Piina siis jatkuu. Laadimme kuitenkin exit-suunnitelmia, kuten pitääkin. Se on samalla mitä parhainta yritys- ja kustannustukea, oikeastaan tehokkaampaa kuin mitkään tuet yhteensä. 

Puhemies! Näin yleisesti voimme ymmärtääkseni todeta, että nämä eri kustannustukien vaiheet — ykkönen, kakkonen ja kolmonen — ovat joka kerta kehittyneet parempaan suuntaan, varmasti kenttäkokemusten myötä. Kehitys on siis kehittynyt, ja myös valiokuntakäsittelyt ovat olleet arvokkaita ja tärkeitä. Kustannustuki kolmosessa parannetaan aikaisempiin kustannustukiin verrattuna erityisesti tuen kohdentuvuutta pieniin yrityksiin ja yksinyrittäjiin. Tämä on hyvä asia. Toki siellä on muitakin muutoksia, jotka ovat yrityksille aikaisempaa suopeampia. Täydelliseksi niitä tuskin koskaan saadaan, se lienee realismia. 

Talousvaliokunta on mietinnössään tehnyt aiheellisia huomioita esimerkiksi sen osalta, että toimialakohtaisen tuen kohdentaminen on toki ja tietysti edelleen perusteltua, mutta korostaa yrityskentän moninaisuutta, sitä valitettavan isoa kenttää, joka on samoin tavoin kärsinyt liikevaihdon osalta pandemian vaikutuksista. Tämä on todellakin tosiasia. Valiokunta myöskin tärkeästi korostaa, aivan aiheellisesti, hakemusprosessia koskevan ohjauksen ja neuvonnan tarvetta. Tuet eivät missään nimessä saa jäädä kiinni siitä, että tukihakua ei osata tehdä tai ylipäätään tietoisuus siitä on heikkoa. 

Puhemies! Kaiken kaikkiaan toivon, että näiden tukien myötä siis merkittävä 380 miljoonan euron budjetointi auttaa yrityksiä pysymään siivillä. Mikään yritys ei kuitenkaan lähde siitä, että tukien varassa tulevaisuus rakennetaan, mutta tässä kohdin se on monille yrityksille elinehto päästä näiden päivien yli. 

Arvoisa puhemies! Koronaa pitää torjua, mutta niin pitää torjua konkurssejakin. Ikävää sanoa näin, mutta alkaa näyttää siltä, että pääministeri Sanna Marinin hallitus tavoittelee päätöksillään konkurssien Euroopan ennätystä.  

Käsittelyssä on järjestyksessään kolmas yritysten kustannustukilaki. Kaksi edellistä valmistui viime kesänä ja viime syksynä. Hyvistä asiantuntijakuulemisista huolimatta hallitus tyri ne lait pahasti. Aikaisempien kustannustukilakien hakukriteerit tehtiin joko tarkoituksella tai osaamattomuudesta johtuen liian vaikeiksi. Siitä seurasi, että lähes 70 prosenttia yrityksistä, jotka hakivat tukea koronasta johtuvaan ahdinkoonsa, jäi ilman tukea. Moni yritys jätti hakematta tukea, koska huomasi kriteerit itselleen mahdottomiksi. Moni ennen koronaa taloudeltaan terve yritys sai tukea vain 10 prosenttia siitä, mitä olisi tarvinnut selviytyäkseen, juurikin väärien hakukriteerien takia.  

Me perussuomalaiset kuuntelimme tarkalla korvalla asiantuntijoita, muun muassa Suomen Yrittäjiä, matkailu- ja ravintola-alaa ja tapahtuma-alaa, ja teimme muutosehdotuksia kustannustukilakeihin valiokunnissa ja täällä istuntosalissa. Sanna Marinin hallitus viittasi kintaalla meidän muutosvaatimuksillemme. Erityisesti keskusta suhtautui ylimielisesti meidän muutosehdotuksiimme ja jopa piikitteli meitä täällä salissa niistä.  

Nyt tämä hallitus on tunnustanut virheensä, ja keskustankin piikittely on loppunut. Mutta edelleen tässä yritysten kustannustuki kolmosessa ja siihen liittyvässä sulkukorvauksessa on valuvikoja. Teimme aikaisemmin jo pykälämuutosehdotukset hakukriteerien prosentteihin ja verrokkikuukauteen, ja tässä esittelen vastalauseemme lausumaehdotukset. 

”Vastalauseen lausumaehdotukset:  

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus mahdollistaa aiempien kustannustukien tukikausien ajalta uuden haun siten, että ne, joiden laskennalliset tuet jäivät alle 2 000 euron tai liikevaihto jäi alle 60 000 euron rajan, voisivat saada korvauksia taannehtivasti joko aiemmin hylätyn hakemuksen tai uudelleen jätettävän hakemuksen nojalla. 

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus kiireisesti valmistelee uuden tukimallin, jonka avulla suurimpien toimijoiden ja erityisesti henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden liiketoiminnan huomattava tosiasiallinen vähentymä huomioidaan ja korvataan kohtuullisessa määrin. 

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus pyrkii kustannustukihakuprosessin yksinkertaistamiseen ja tiedottaa aiempaa paremmin tarjolla olevasta tuesta ja sen hakemisen helppoudesta. 

4. Eduskunta edellyttää, että hallitus yrittäjien epävarmuutta vähentääkseen tiedottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa epidemiologisten lukujen tasoista, joilla rajoituksia kaavaillaan lisättävän tai purettavan. Samaten tulevista tukiohjelmista ja niiden tavoitteista olisi tiedotettava nykyistä paremmin.”  

Tässä olivat siis lausumaehdotukset. Jatkan vielä hetken.  

Olemme viime päivinä saaneet lukea talouslehdistä, että Suomi on kaikista EU-maista lähes heikoiten tukenut omia yrityksiään suhteessa bruttokansantuotteeseen. Eniten yrityksiään ovat tukeneet sellaiset maat kuin Espanja, Ranska, Italia ja Kreikka. Eikö olekin hämmentävä tieto? Tämä on EU-komission tilastoista saatua faktaa, ja Talouselämä-lehti kirjoitti aiheesta: ”Yritystukien vertaaminen ei ole täysin yksiselitteistä. Suomessa esimerkiksi on käytössä vakiintunut lomautusjärjestelmä, joka ei näy tukitilastoissa, kun taas Tanska on jakanut suoraan palkkatukea vaikeuksiin ajautuneille yrityksille. Suunta on kuitenkin selvä. Suomi on tukenut yrityksiä kitsaammin kuin lähes kaikki muut EU-maat.”  

Valtiovarainministeri Vanhanen totesi jokin aika sitten, että Suomi tukee omia yrityksiään vähemmän kuin muut Pohjoismaat, koska emme ole niin vauras maa kuin ne ovat. [Jussi Halla-aho: Paitsi, kun jaetaan rahaa!] Pääministeri Sanna Marin puolestaan totesi, että Suomen pitää tukea Etelä-Euroopan maita ja niiden yrityksiä avokätisesti miljardien eurojen lahjoituksilla elpymispaketin kautta, koska olemme niin vauras maa. [Välihuutoja] Koettakaa nyt siellä hallituksessa jo päättää, onko Suomi vauras vai köyhä. Tämmöinen sekoilu vie uskottavuutenne viimeisetkin rippeet yrittäjien ja muidenkin suomalaisten silmissä.  

Tänään teillä, arvoisat hallituspuolueet, on mahdollisuus näyttää, oletteko suomalaisen yrittäjän puolella. Äänestämällä lausumaehdotustemme puolesta samalla ilmaisette yrittäjille halunne korjata aikaisemmat virheenne. Suomalaiset yritykset, erityisesti pienet mikroyritykset, tarvitsevat kipeästi tukea nyt, kun korona on kurittanut niitä yli vuoden ajan. Näyttäkää, arvoisat hallituspuolueiden kansanedustajat, että vilpitön tahtotilanne on auttaa suomalaisia yrittäjiä. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Suomi nousee työllä ja yrittämisellä koronan jälkeenkin, ja sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa tuetaan yrityksiä, jotta niitä olisi pystyssä vielä näiden sulkutoimien jälkeenkin. On tärkeää, että kustannustuki nyt tulee, mutta toki kriteerit edelleen ovat kohtalaisen tiukat, ja edustaja Kauma kohta esittelee kokoomuksen vastalauseen. 

Sen kuitenkin haluaisin todeta, että aikajänne, jolla näitä kustannustukia ja toisaalta sulkutoimia suunnitellaan ja niistä informoidaan, on aivan liian hidas. Ennakointia olisi kyettävä tekemään enemmän. Jokainen ymmärtää, että se on vaikeaa, mutta sen pitäisi olla paremmin mahdollista. Ravintolayrittäjä, joka kuulee edellisenä päivänä, että seuraavana päivänä ovet pysyvät edelleen kiinni tai voivat aueta, on aika hankalan tilanteen edessä. Miten saada työntekijät töihin, toisaalta miten on materiaalia ja raaka-aineita, joilla sinne pöytään laittaa palanpainiketta? 

Toisaalta myös työntekijöiden kannalta tällainen tilanne, jossa mahdolliset lomautukset ovat epävarmoja ja toisaalta niihin ei lähdetä vaan saatetaan vain siirtää työvuoroja eteenpäin, kun ei tiedetä, kuinka kauan sulku kestää, on erittäin huono, sillä silloin ei tietenkään ole oikeutettu myöskään työttömyysturvaan eikä ‑korvaukseen. Vaikka nyt olemme kuulleet useaan kertaan työministeri Haataisen suusta, että ei ole mahdollista tehdä vain yhtä toimialaa varten poikkeuslakeja, kuten viime keväänä, joilla irtisanominen tai lomauttaminen lyhyemmällä aikavälillä ja toisaalta työttömyysturvan saaminen olisi mahdollista, niin edelleen kannustaisin hallitusta harkitsemaan, olisiko se nyt mahdollista tässä tilanteessa, jossa ravintoloiden lisäksi sulkutoimien piirissä ovat monet muutkin matkailu- ja ravitsemusalaan sekä toisaalta hyvinvointialaan kuuluvat yritykset, kuten vaikkapa kuntosalit. 

Toisaalta kuluttajien käyttäytyminen ja toisaalta hallituksen ja yhteiskunnan viestit, että esimerkiksi erikoisliikkeitä kannattaisi välttää, ovat johtaneet siihen, että aika autiota tuolla kauppakeskuksissa nyt on. Monet pitävät silti oviaan auki, mutta veikkaanpa, että eivät kovinkaan voitokkaasti. Siksi olisi tärkeää, että löytyisi joustoa niin yrittäjille kuin työntekijöille tässä vaikeassa tilanteessa. 

Kustannustuki on toki tärkeää, ja pidän erittäin hyvänä perussuomalaisten lausumaa numero kolme, jossa kannustettiin tästä selkeästi kertomiseen ja viestimiseen, [Puhemies koputtaa] sillä moni yrittäjä ei enää usko, että voi saada tukea yhteiskunnalta. 

Arvoisa puhemies! Tästä koronakriisistä ja sen seurauksista ei tulla selviämään, jos ei meillä tässä maassa ole yrityksiä, ja mitä pidempään tämä kohtalaisen sekava ja poukkoilevakin linja jatkuu, sitä hankalammaksi asia menee. Ja tosiasia on se, että minkäännäköiseen kustannustukeen ei voida jäädä roikkumaan, vaan lähtökohta on kuitenkin se, että nämä yritykset voivat toimia mahdollisimman normaalisti ja asiakkaat niitä myös käyttää. Mutta perussuomalaiset ovat tehneet tässä erinomaista työtä. 

Arvoisa puhemies! Haluaisin tässä yhteydessä nostaa esiin tämän poukkoilevan linjan siitä, onko koronatilanne huono vai onko se hyvä. Nimittäin tänään tänne jälleen on eduskuntaryhmien sopimuksesta huolimatta tuotu sekä koulutuspoliittinen selonteko että sellaisia lakiesityksiä, jotka eivät ole välttämättömiä ja kiireellisiä. Pidän tätä kyllä erittäin huonona tapana, että eduskuntaan tuodaan sopimuksen ulkopuolelta esityksiä, ja näin ollen, kun tämä tilanne on kuitenkin se, että oppositiolta ovat käytännössä kädet vähän katki, niin pidän sitä eduskunnan halveksumisena, että tänne silti tuodaan näitä esityksiä hallituspuolueiden toimesta. 

Ja täytyy kyllä sanoa, että kun tuntuu olevan niin, että Euroopassa käydään puhumassa demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteesta, niin ilmeisesti sitä malkaa ei omassa silmässä nähdä. Käytännössä katsoen oppositio ei pysty tällä hetkellä osallistumaan tähän työskentelyyn siten kuin pitäisi, ja siltä osin pidän tätä toimintatapaa hallituspuolueilta erittäin huonona. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme nyt yritysten tukemista. Tämä on jo kolmas kustannustuki, mikä on tulossa, ja jokaisessa aikaisemmassa niistä on ollut puutteita. Perussuomalaiset ovat aina nostaneet esille ja tuoneet hyviä ideoita, mitenkä sitä voitaisiin muuttaa. Tosin hallitus ei ole meitä kuunnellut. Ehkä nyt on tullut hallitus jo vähän vastaan ja ottanut tässä vähän onkeensa meidänkin ehdotuksistamme. Haluankin kannattaa edustaja Vallinin tekemiä hyviä ehdotuksia, jotka hän tuossa äsken teki. 

On selvää, että jos pienille yrityksille ja yksinyrittäjille tämä tuki ei ole oikein kohdentunut, niin se on oikein vakava asia — niitä on todella paljon tässä Suomessa. Ehdotuksien mukaan kustannustuet pitäisi nyt avata uudelleen, se on meistä perussuomalaisista hyvin järkevää. Menetykset pitäisi huomioida kohtuullisesti. Ja tämä tiedottaminen on äärettömän tärkeätä. Se on tärkeätä näistä tukiasioista, mutta se on tärkeätä myös näistä rajoituksista. On todella ihmeellistä, että tämä tiedottaminen jää ihan viime tippaan. Ja näiden tiedotuskanavien pitää tavoittaa yrittäjät, niiden pitää oikeasti tavoittaa yrittäjät.  

On selvä asia, että korona tulee tekemään oikein semmoisen konkurssilingon jossain vaiheessa yrittämiseen, ja näinhän ei tietenkään pitäisi olla. Mutta älyttömintä tässä on kaikkiaan se, että Suomi ajattelee laittavansa elvytysrahoja tuonne lämpimiin etelän maihin, ja ne sitten saavat aikamoisen kilpailuedun tuolla etelän maissa verrattuna suomalaisiin yrityksiin. Me annamme siis lahjaksi rahaa sinne etelän maihin, ja se on aivan älytöntä.  

Kohta äänestämme näistä tuista, ja nyt hallituksella on kyllä mahdollisuus näyttää, äänestääkö hallitus kotimaisten yrittäjien puolesta — perussuomalaiset tulevat niin tekemään. 

Arvoisa puhemies! Meillä on nyt toisessa käsittelyssä kustannustuki sekä sulkemiskorvaus. Tässä kustannustuessahan on kysymys kolmannen kustannustuen hyväksymisestä, ja se kohdistuu marraskuun alusta helmikuun loppuun ja sitä voi hakea 12.4.—23.6. välisellä ajalla. Sitten on lisäksi tämä sulkemiskorvaus, joka koskee alle 49 henkilön yrityksiä. Myöhemmin on ilmeisesti vielä tulossa sulkemiskorvaus, joka koskee tätä suurempia yrityksiä. 

Kokoomus on tehnyt vastalauseen 2 mukaisia esityksiä. Meillä on muutoksia pykäliin, mutta sen lisäksi meillä on myöskin yksi lausuma. Meillä on neljä ehdotusta pykäliin, ja ne ovat seuraavat: 

Ensinnäkin ensimmäinen muutos on se, että meidän mielestämme tässä pitäisi huomioida 20 prosentin liikevaihdon pudotus eikä 30:n, niin kuin tässä esityksessä. 

Toiseksi haluamme muuttaa sen, että pienin saatu korvausmäärä ei olisi 2 000 euroa, vaan se olisi 1 000 euroa. 

Kolmas kohta olisi se, että tukisumman suuruus olisi 1 800 000 euroa eikä 1 000 000 euroa. 

Ja neljänneksi se, että pienten ja mikroyritysten kohdalla korvattaisiin 90 prosenttia näistä määritellyistä kuluista eikä 70 prosenttia.  

Ja, arvoisa puhemies, meidän lausumamme on: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle pikaisesti tapahtumatakuuta koskevan esityksen.”  

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan näitä edustaja Kauman tekemiä esityksiä: vastalauseen 2 mukaisia ja tätä lausumaehdotusta.  

On tärkeää, että teemme kaikkemme, että nyt tässä koronan loppusuoralla — toivottavasti — emme aiheuta konkurssiaaltoa. Siltä olemme toistaiseksi välttyneet, mutta moni yritys on aivan erilaisessa tilanteessa kuin vielä puoli vuotta sitten. Kassa on kerta kaikkiaan tyhjä, ja uhka on edelleen varsin todellinen tältä osin, vaikka osalla talouden aloista varsin hyvin jo sujuu. 

Haluan tässä yhteydessä myös tuoda esiin, että tukemisen ohella olisi ensiarvoista etsiä luovia muita keinoja ahdingon helpottamiseksi. En edelleenkään ymmärrä, miksi tänä keväänä ei ole mahdollistettu nopeutettuja lomautuksia lainsäädäntötoimin, kuten vuosi sitten tehtiin. Silloin yhdessä varsin konsensushenkisesti koettiin yhteiskunnassa, että se on oikeasuhteista ja tarpeen, jotta ihmiset yllättävien rajoitusten yhteydessä nopeasti pääsevät työttömyyskorvauksen piiriin ennen kuin kassa on tyhjä palkanmaksajalla, ja toisaalta yrittäjät näkevät, että tämä tapahtuu ennen kuin heidän kassansa on tyhjä ja he joutuvat ongelmiin, että maksaako palkka jostain muusta kuin yrityksen kassasta, kun lomautuksia ei kahteen viikkoon saa voimaan, vai jättääkö palkat maksamatta. Se on kova paikka vielä useammalle. 

Samalla haluan tässäkin peräänkuuluttaa sitä, että nyt kun katsomme seuraavia kuukausia, niin exit-suunnitelma on kaikki kaikessa. Ja jos lukee hallituksen tänä päivänä julkistamaa luonnosta, niin valitettavasti ei voi sen perusteella oikein varmaa vastausta antaa festivaalin tai pienemmänkään kulttuuririennon tai vaikka Hesa Cupin järjestäjälle, että mitenhän nyt touko-, kesä-, heinäkuussa onnistuu osallistuminen ja pystyykö tapahtumaa järjestämään. 

Tässä suhteessa kyllä peräänkuuluttaisin hallituspuolueilta nyt uskallusta katsoa myöskin esimerkkejä, miten Tanskassa on pyritty tätä ratkaisemaan, kun siellä on jonkun verran aikaisemmassa vaiheessa mietitty tätä asiaa: olisiko kuitenkin parempi, että voisimme antaa varmuutta kulttuuri- ja liikunta-alan tapahtumajärjestäjille, että kyllä osallistujia pystyy osallistumaan — jos edes sillä edellytyksellä, että on esittää todistus rokotuksesta tai tuoreesta negatiivisesta testistä, voisi osallistua jo tässä siirtymäkauden aikana tämäntyyppisiin tapahtumiin. Ei ole kysymys siitä, että olisimme sulkemassa yhtään mitään, mikä muuten olisi kaikille auki. Mieluummin kaikki kaikille auki, mikä on vain turvallista, mutta jos vaihtoehdot ovat, että kukaan ei voi osallistua touko-, kesä-, heinäkuussa tapahtumaan tai sitten voisimme mahdollistaa sen, että tapahtumateollisuus pystyisi näitä järjestämään, niin eikö jälkimmäinen kuitenkin olisi parempi. 

Arvoisa puhemies! [Kimmo Kiljunen: Lyhyt puheenvuoro, edustaja Räsänen!] Rajoitustoimet ovat olleet pandemian torjumiseksi välttämättömiä, mutta toisaalta myös tarpeettomia, kohdentamattomia ja yritystoimintaa vahingoittavia sulkutoimia on valitettavasti tehty. Haluan nostaa esiin sen, että eduskuntaryhmämme ei kannattanut sitä tartuntatautilain muutosta, jonka pohjalta nyt Etelä-Suomen avi on sulkenut aivan kategorisesti kaikki yksityiset liikuntapaikat niin täällä pääkaupunkiseudulla kuin omalla alueellani Hämeessä, sellaisetkin, joissa oli ennen tätä tiukat asiakasrajoitukset ja saattoi olla jopa useiden satojen neliöiden tilat. 

Kustannustukea todellakin tarvitaan, ja haluan todeta, että eduskuntaryhmämme kannattaa näitä esitettäviä lausumia. 

Arvoisa puhemies! En halua pitkittää, mutta koen tarpeelliseksi edustaja Vallinin puheenvuoron johdosta korjata hänen hyvin erikoista käsitystään siitä, että hallitus tahallaan ajaisi suomalaisia yrityksiä konkurssiin. Tuo on aivan pöyristyttävä väite. 

On aivan totta, että kun koronakriisi alkoi, niin siellä ei ole osattu kohdentaa ihan oikein ja kaikki kustannustuet eivät aina ole menneet aikataulullisesti niin, että ne olisivat osuneet sinne suurimpaan hätään, mutta parhaansa hallitus on yrittänyt. Ja kun meillä tässä vielä on kriisiä hoidettavana ja me joudumme pohtimaan ihan vakavasti ottaen, millä me saamme tämän koronakriisin hoidettua kuntoon, ja me mahdollisesti joudumme myöskin tukeutumaan vielä näihin sulkutoimiin ja muihin, niin toivon kovasti, että mikään puolue tässä salissa ei lietsoisi meidän suomalaisten yrittäjien keskuudessa sellaista, että heidän työpanostaan ei arvostettaisi, saatikka, että heitä ajettaisiin konkurssiin tahallaan. Suomalaiset yrittäjät, pk-yrittäjät ja suuremmat yrittäjät, ovat suomalaisen hyvinvointivaltion selkäranka, koska he luovat tänne työtä, ja jos he eivät voi hyvin, niin koko Suomi romahtaa. Sen takia tällaisten vakavien syytösten osalta pyytäisin, että harkitsisitte, millä tavalla täällä puhutte. — Kiitos, arvoisa puhemies.