Arvoisa puhemies! Eduskunnalla on nyt käytettävissään pankkivaltuuston kertomus vuodelta 16. Kertomus keskittyy normaaliin tapaan kertomusvuoden tapahtumiin, ja sisällöstä mainittakoon, että se sisältää aiempien vuosien tapaan erilliset osat Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toiminnasta ja hallinnosta. Nimenomaan pankkivaltuuston käsittelemät asiat ja sen arviot Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toimista löytyvät omista erillisistä alaluvuista. Kertomuksen kolmas osa sisältää kuusi ajankohtaisiin erityisteemoihin keskittyvää kirjoitusta. Nämä erityisteemat käsittelevät EKP:n rahapolitiikan epätavanomaisia toimia, EKP:n laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman vaikutuksia Suomeen, digitalisaatiota rahoitusmarkkinoilla, kotitalouksien velkaantuneisuutta ja asuntolainojen riskipainoja, pankkien sivuliikkeitä sekä Suomen Pankin tilinpäätöksen laatimista ja sen perusteita. Kertomuksen viimeisessä osassa kuvataan lyhyesti myös eräitä kertomusvuoden jälkeisiä tapahtumia.
Arvoisa puhemies! Oma esittelyni jakaantuu kahteen osaan. Käsittelen ensin muutamia tärkeitä EKP:n rahapolitiikkaa ja Suomen Pankkia koskevia asioita, jotka tapahtuivat kertomusvuoden aikana, ja sen jälkeen lyhyesti Finanssivalvontaa.
EKP:n rahapolitiikan osalta keskeisiä havaintoja:
Ensinnäkin EKP:n ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta. Sen neuvoston määritelmän mukaan tämä tavoite tarkoittaa, että kuluttajahintojen vuotuisen nousun tulisi olla alle 2 prosenttia mutta lähellä sitä keskipitkällä aikavälillä. EKP voi myös pyrkiä toimillaan tukemaan hyvää työllisyyttä ja kestävää talouskasvua, kunhan nämä toimet eivät vaaranna hintatason vakauden tavoitetta. EKP ja Suomen Pankki seurasivat kertomusvuoden aikana tarkasti hintavakaustavoitteen toteutumista ja euroalueen talouskehitystä.
Rahapoliittinen toimintaympäristö oli varsin tapahtumarikas ja osin haasteellinen. Toisaalta esimerkiksi Ison-Britannian EU-eropäätös kertomusvuoden kesäkuussa ei lopulta vaikuttanut niin paljon lyhyen aikavälin talousnäkymiin kuin oli odotettu tai ehkä pelätty. Rahapolitiikka itsessään oli elvyttävää koko kertomusvuoden. En käy läpi rahapoliittisia toimia tässä tarkemmin, mutta esimerkkinä toimista mainitsen EKP:n neuvoston maaliskuun rahapolitiikkakokouksen päätökset. Tuolloin EKP päätti ensinnäkin laskea keskeisiä rahapoliittisia ohjauskorkojaan. Lisäksi se päätti kasvattaa laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman kuukausittaisia ostoja ja laajentaa osto-ohjelman kattavuutta. Kattavuutta laajennettiin hyväksymällä ohjelman piiriin euroalueen yritysten liikkeeseen laskemat euromääräiset investointiluokan joukkolainat. EKP:n keskeisiä rahapoliittisia toimia on kuvattu tarkemmin sekä Suomen Pankin vuosikertomuksessa että tämän kertomuksen erityisteemakirjoituksessa.
Arvoisa puhemies! Suomen Pankin osalta kaksi asiaa:
Ensinnäkin kertomusvuoden syksyn kuluessa pankkivaltuusto valitsi johtokuntaan kaksi uutta jäsentä johtokunnan jäsenten Pentti Hakkaraisen ja Seppo Honkapohjan kausien päättymisen vuoksi. Pankkivaltuusto nimitti yksimielisesti oikeustieteen kandidaatti Marja Nykäsen ja filosofian tohtori Olli Rehnin johtokuntaan. Molempien toimikausi alkoi nyt helmikuun alussa 17 ja kestää viisi vuotta. Väliaikaisesti tämän vuoden ajan meillä on neljä johtokunnan jäsentä, kunnes Seppo Honkapohja siirtyy eläkkeelle, ja pankkivaltuusto on jo etukäteen päättänyt, että johtokunnan koko tämän jälkeen palautuu kolmen johtokunnan jäsenen kokoluokkaan.
Toisena asiana nostan esiin Suomen Pankin riskiprofiilin ja taseen. Pankkivaltuustohan seuraa säännöllisesti niiden kehitystä, ja niin tehtiin myös kertomusvuonna. Keskuspankkitehtävien hoitaminen ja oman rahoitusvarallisuuden sijoittaminen tuottavat pankille tuloja mutta toisaalta aiheuttavat sille myös erilaisia riskejä. Pankilla on noin 17,4 miljardin euron suuruinen rahoitusvarallisuus. Sijoittaessaan tätä rahoitusvarallisuutta Suomen Pankki altistuu sekä luotto- ja likvidiysriskeille että markkinariskeille. Markkinariskejä ovat muun muassa valuuttakurssiriski ja korkoriski. Rahoitusvarallisuuden ja rahapolitiikan vuositason yhteenlasketut riskit olivat vuoden 16 lopussa 2 miljardia euroa pois lukien kullan riski. Laskettu riskiluku pysyi lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna.
Edellä mainittu riskiarvio, 2 miljardia euroa, sisältää Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden ja eurojärjestelmän rahapoliittisten ohjelmien riskit. Tämä riskiarvio sisältää Suomen Pankin omalla riskillä olevat operaatiot sekä Suomen Pankin pääoma-avaimen mukaisen osuuden eurojärjestelmän riskeistä. Vakiintuneen mallin antama riskiarvio perustuu historialliseen tilastoaineistoon ja informaatioon, joten se ei voi täysin sisältää uusia, ennennäkemättömiä tapahtumia. Arvio perustuu lähtökohtaan, jonka mukaan eurojärjestelmä toimii nykyisen muotoisena, ja tätä riskiarviota täydennetään erilaisilla skenaarioanalyyseillä. Joka tapauksessa vuoden 16 lopussa Suomen Pankin koko oman pääoman määrä oli 9,4 miljardia euroa ja pankkivaltuuston näkemys on, että pankin vakavaraisuus oli kertomusvuoden lopulla riittävä kattamaan pankin tehtävien hoitamisesta johtuvat riskit.
Mitä pankin taseeseen tulee, niin sen koko voi vaihdella vuoden aikana huomattavasti. Vuodenvaihteessa taseen koko pieneni väliaikaisesti noin 80 miljardiin euroon, mutta esimerkinmukaisesti tämän vuoden huhtikuun lopussa, juuri äsken, taseen loppusumma oli 135 miljardia euroa. Taseen kasvu johtuu pitkälti harjoitetusta rahapolitiikasta. Osto-ohjelmat ja pitkäaikaiset rahoitusoperaatiot ovat lisänneet voimakkaasti likviditeettiä, ja tämä ylimääräinen likviditeetti on jakautunut epätasaisesti kansallisten keskuspankkien välillä. Suomen Pankkiin on tullut keskimääräistä huomattavasti enemmän ylimääräistä likviditeettiä eli rahapoliittisia talletuksia. Huhtikuun lopussa näitä talletuksia oli peräti 101 miljardia euroa Suomen Pankin taseessa.
Arvoisa puhemies! Finanssivalvonta toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä mutta on päätöksenteossa riippumaton tästä. Pankkivaltuusto vastaa Finanssivalvonnan toiminnan yleisen tarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden valvonnasta, ja pankkivaltuuston tehtävänä on nimittää Finanssivalvonnan johtokunta ja johtokunnan esityksestä johtaja.
Mitä tulee Finanssivalvonnan toimintaan, niin nostan siitä esille neljä asiaa.
Ensinnäkin, vaikka kyse on kertomusvuoden jälkeen, keväällä 17, tapahtuneesta, todettakoon, että pankkivaltuusto on nimittänyt Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehnin Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajaksi tämän vuoden helmikuun alusta alkaen. Finanssivalvonnan johtokunnan varapuheenjohtajana toimii valtiosihteeri, kansliapäällikkö Martti Hetemäki.
Toiseksi, Finanssivalvonnan johtokunta on antanut pankkivaltuustolle kertomuksen Finanssivalvonnan toiminnasta kertomusvuodelta 16 sekä julkaissut Finanssivalvonnan toimintakertomuksen. Näiden kertomuksien, pankkivaltuuston kokouksissa käytyjen keskusteluiden ja muiden saamiensa tietojen pohjalta pankkivaltuusto arvioi, että Finanssivalvonnan toiminnalle laissa säädetty tavoite on toteutunut. Finanssivalvonnan toiminnan yleisen tehokkuuden näkökulmasta pankkivaltuusto arvioi, että Finanssivalvonta on hoitanut valvonnan jatkuvasti muuttuvaa tehtäväkenttää tehokkaasti ja kustannuskehityksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
Kolmanneksi, pankkitoiminnan sivukonttoristuminen ja pankkikonsernien kotipaikkojen muutokset ovat uusia ilmiöitä — tästähän Nordean kohdalla tällä hetkellä keskustellaan — jotka voivat nopeastikin muuttaa tietyn maan rahoitussektorin kokoa ja riskikeskittymiä. Samoin tämänkaltaiset finanssimarkkinoiden rakennemuutokset voivat luoda paineita sopeuttaa Finanssivalvonnan toimintaa. Näihin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan monitahoista viranomaisyhteistyötä, ja pankkivaltuusto pitää tärkeänä, että kukin finanssisektorin toimija osallistuu yhtiömuodosta tai valitusta toimintamallista riippumatta tasapuolisella tavalla niiden valvontakustannusten kattamiseen, joita sen toiminnan valvonta edellyttää.
Ja neljäntenä asiana Finanssivalvontaan liittyen on syytä nostaa esiin kotitalouksien velkaantuminen ja Finanssivalvonnan toimet asuntolainoitukseen liittyen. Finanssivalvonta on nostanut yhtenä keskeisenä riskinä esille kotitalouksien korkean velkaantuneisuuden. Myös Euroopan järjestelmäkomitea antoi Suomelle viime vuoden marraskuussa varoituksen asunto- ja asuntolainamarkkinoiden keskipitkän aikavälin riskeistä johtuen kotitalouksien velkaantuneisuuden korkeasta tasosta, ja pankkivaltuusto on käsitellyt aihetta säännöllisesti. Välittömänä toimenpiteenä Finanssivalvonta valmistelee asuntolainojen vakavaraisuuslaskennan riskipaineen korotusta 1.1.18 alkaen, ja lisäksi Finanssivalvonta arvioi tarvetta laajentaa asuntolainoitukseen vaikuttavaa makrovakausvälineistöä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
Arvoisa puhemies! Lopuksi: Suomen Pankin taseen loppusumma vuoden 16 lopussa on hieman vajaat 80 miljardia euroa ja tilikauden tulos oli 130,6 miljoonaa euroa. Kertomusvuoden tilinpäätös on esitelty yksityiskohtaisesti eduskunnalle annetun kertomuksen liitteessä. Pankkivaltuusto päätti, että Suomen Pankin kertomusvuoden voitosta 39,6 miljoonaa euroa käytetään Suomen Pankista annetun lain perusteella vararahaston kartuttamiseen ja muu osa, eli 91 miljoonaa euroa, siirretään valtion tarpeisiin.