Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkejärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä. Samalla ehdotetaan muutoksia myös muita sosiaalivakuutusetuuksia koskeviin lakeihin sekä yksityisten alojen työeläkkeiden rahoitusta koskeviin lakeihin. Nykyiset julkisten alojen henkilöstön eläketurvaa koskevat useat lait ehdotetaan yhdistettäviksi yhdeksi uudeksi julkisten alojen eläkelaiksi. Esitys noudattelee työmarkkinakeskusjärjestöjen syyskuussa 2014 tekemää sopimusta työeläkeuudistukseksi.
Työurien pidentäminen on välttämätöntä huoltosuhteen, julkisen talouden tasapainon sekä työeläkemaksuun kohdistuvan nousupaineen takia. Esityksen tavoitteena on järjestelmän taloudellisen kestävyyden ja eri ikäluokkia koskevan riittävän eläketason turvaaminen sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden varmistaminen.
Työeläkejärjestelmässä noudatettavaa alinta vanhuuseläkeikää ehdotetaan nostettavaksi asteittain 65 vuoteen. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden alin vanhuuseläkeikä sopeutettaisiin lisäksi elinajanodotteen muutokseen. Valiokunta pitää vanhuuseläkeiän nostamista välttämättömänä ja samalla hyvin myönteisenä sitä, että mahdollisuus joustavaan eläkeikään säilytetään.
Työeläkelakien mukainen vakuuttamisvelvollisuuden alaikäraja laskettaisiin 17 vuoteen ja yläikärajaa nostettaisiin nykyisestä 68 vuoden iästä asteittain.
Eläkettä ehdotetaan karttuvaksi koko työuran ajan 1,5 prosenttia vuodessa työntekijän kunakin vuonna saamien työansioiden perusteella ja yrittäjän vahvistetun työtulon perusteella. Valiokunta pitää eläkelaskennan ymmärrettävyyttä ja selkeyttä lisäävänä sitä, että eläke karttuu jatkossa koko palkasta eläkemaksujen osuutta siitä vähentämättä. Karttumien muutokset ja eläkkeen karttuminen koko palkasta kasvattavat keskimääräisiä eläkkeitä kaikilla tulevilla ikäluokilla. Karttumien muutosten vaikutuksia eläketasoon on syytä seurata.
Osa-aikaeläke eläkemuotona lakkautettaisiin ja korvattaisiin osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Uusi eläkemuoto helpottaa joustavaa työnteon ja eläkkeen yhdistämistä ikääntyneillä työntekijöillä. Valiokunta katsoo, että tämän eläkemuodon käyttöä ja sen rahoituksellista kestävyyttä tulee seurata.
Uusi eläkemuoto olisi myös työuraeläke, joka mahdollistaisi pitkän työuran rasitusta aiheuttaneessa työssä tehneelle henkilölle jäämisen eläkkeelle ennen alinta vanhuuseläkeikää. Työn rasittavuus- ja kuormittavuustekijöinä otetaan huomioon niin fyysiset kuin psykososiaaliset tekijät, mikä on sukupuolten tasa-arvon kannalta myönteistä. Työuraeläke tulee asettamaan uusia tehtäviä työterveyshuollolle ja työnantajille, joiden tulee pystyä selvittämään eläkkeen perusteena oleva pitkäaikainen altistuminen rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavalle työlle. Valiokunta pitää tärkeänä selvittää, millä tavoin tieto pitkäaikaisista työn kuormitustekijöistä tullaan tuottamaan siten, että kansalaisten yhdenvertaisuus ei vaarannu.
Arvoisa puhemies! Ammatillisia eläkeikiä ehdotetaan nostettavaksi asteittain, niin että vuonna 2018 eläkkeelle jäävien osalta eläkeiän korotus on 3 kuukautta ja enimmillään vuonna 2025 tai sen jälkeen eläkkeelle jäävien osalta 2 vuotta. Perustuslakivaliokunnan mukaan ammatillisen eläkeiän nostaminen ei johda ammatillisen eläkejärjestelmän valinneiden henkilöiden eläke-etujen kohtuuttomaan heikentymiseen, vaan ammatillista eläkeikää nostetaan asteittain vastaavalla tavalla kuin yleistä eläkeikää nostetaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan esittämään arvioon siitä, että ehdotettavat korotukset ammatillisiin eläkeikiin ovat maltillisia.
Eläkeikien nosto ehdotetaan toteutettavaksi Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sotilasvirassa olevalle henkilöstölle samassa suhteessa kuin muille palkansaajille. Puolustusvaliokunta esittää lausunnossaan, että nämä säännökset valmisteltaisiin uudelleen, koska muutoksilla on negatiivinen vaikutus Suomen puolustusjärjestelmään ja rajaturvallisuuteen poikkeusoloissa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että koska sotilaiden eläkeikä on 8 vuotta yleistä eläkeikää alempi, on kansalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi kohtuullista, että ero ei kasva nykyisestä. Kun eläkeikä nousee asteittain, maanpuolustuksen ja rajaturvallisuuden edellyttämät välttämättömät järjestelyt voidaan ratkaista pidemmällä aikavälillä. Valiokunta korostaa, että sotilaseläkejärjestelmän peruspiirteisiin ei esitetä muutoksia.
Työeläkelaitosten mahdollisuutta sijoittaa osakkeisiin lisättäisiin nostamalla vastuuvelkaan sisältyvän osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun osuus viidesosaan vastuuvelasta. Yksittäisen eläkelaitoksen osakesijoitukselle asetettaisiin enimmäisrajaksi 65 prosenttia. Valiokunta pitää esitettyä muutosta tarpeellisena ja toteaa, että eläkevarojen tuotto on keskeinen tekijä eläkemaksuun kohdistuvan nousupaineen hillitsemiseksi ja koko järjestelmän rahoituksen kestävyyden turvaamiseksi.
Eläkeuudistuksen yhteydessä on sovittu vuosien 2016—2019 eläkemaksuista. Sovitun maksutason arvioidaan riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että eläkemaksun taso pyritään pitämään vakaana ja vaihtelut mahdollisimman ennakoitavina pitkällä aikavälillä.
Valiokunta toteaa, että työurat eivät pitene ainoastaan nostamalla vanhuuseläkkeen alaikärajaa. Keskeinen keino työurien pidentämiseen eläkeiän korottamisen ohella on työkyvyttömyyksien ehkäiseminen ja työhyvinvoinnin parantaminen. Mahdollisimman varhainen puuttuminen pitkittyviin työkyvyttömyyksiin vähentää todennäköisyyttä jäädä eläkkeelle ennen lakisääteistä vanhuuseläkeikää. Työpaikoilla tulisi olla toimintamallit, jotka ylläpitävät työkykyä, ehkäisevät työkyvyttömyyden pitkittymistä ja helpottavat työhön paluuta sairausloman jälkeen.
Valiokunta katsoo, että panostamalla hyvinvointipalveluihin myös taantuman aikana voidaan kansantalouden kannalta merkittävällä tavalla vaikuttaa tulevan työvoiman tarjontaan. Valiokunta korostaa, että terveyden edistäminen eri keinoin on tärkeää työmarkkinoiden kasvavien haasteiden ja väestön ikääntymisen vuoksi.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö on yksimielinen.