Senast publicerat 24-05-2022 18:06

Annan punkt i protokollet PR 62/2022 rd Plenum Tisdag 24.5.2022 kl. 14.00—16.25

1. Namnupprop

Namnuppropsrapport EDK-2022-AK-28954Bilaga 1A

Namnupprop verkställdes. 

Talman Matti Vanhanen
:

Hyvät kansanedustajat! Eilinen uutinen palautti taas mieliin sen, että elämä ja aika kulkevat omaa rataansa. Entinen puhemies, ministeri Ilkka Suominen on kuollut. 

Suominen teki pitkän uran sekä yrityselämässä että sen jälkeen politiikassa. Hän osallistui eri tehtävissä vanhan perheyrityksensä työhön, palasi eduskunnan jäsenyydestä yrityksen toimitusjohtajaksi, palatakseen sen jälkeen uudelleen poliittisiin johtotehtäviin. Hän kuului ennen sotaa syntyneisiin ikäluokkiin ja poikkeuksellisella tavalla haki insinöörikoulutuksensa 50-luvulla yrityksensä alalle ensin Lontoosta ja sen jälkeen vielä Saksasta. Suomeen palattuaan hän hankki itselleen ensin kaupallisen koulutuksen ja sen jälkeen vielä Helsingin yliopistosta valtiotieteen maisterin tutkinnon.  

Maailmaa liike-elämässä ja opinnoissa nähnyt, monipuolisesti kouluttautunut hahmo oli vahva sitten myös politiikassa ottaessaan liike-elämän jälkeen poliittisia johtotehtäviä hoitaakseen. Ilkka Suominen muistetaan harkitsevana, sovittelevana ja määrätietoisena kansanedustajana, ministerinä, Euroopan parlamentin jäsenenä ja puhemiehenä. Hänestä tuli puolueensa Kansallisen Kokoomuksen pitkäaikaisin puheenjohtaja, jonka johdolla puolueen pitkäaikainen oppositiotaival päättyi.  

Luin hänen valtiopäivien avajaisissa pitämiään puheita. Hänen puhemieskautensa alkaessa Suomi oli hakemassa EU:n jäsenyyttä. Hän katsoi jo silloin sitä, millaiseksi valtioelinten ja erityisesti eduskunnan rooli muuttuisi jäsenyyden myötä. Hän kiinnitti oikeaan asiaan huomiota puhuessaan: ”Ongelmia nykyisen valtiosääntömme mukaan tapahtuvaan vallanjakoon presidentin, hallituksen ja eduskunnan kesken aiheuttaa erityisesti se, että monet erityisesti Euroopan yhdentymiseen liittyvät kysymykset katsotaan meillä ulkopolitiikan alaan kuuluviksi, vaikka niiden merkitys on puhtaasti sisäpoliittinen. Eduskunnan onkin voitava nykyistä paremmin seurata erityisesti kansainvälisten järjestöjen päätöksentekoa, ja eduskunnan on voitava vaikuttaa siihen, millä tavoin Suomen edustajat näillä tahoilla toimivat.” Loppu onkin sitten eduskunnan kannalta historiaa. Tiedämme, miten EU-jäsenyyden myötä eduskunta sitten muutti sääntöjä ja miten se nykyään osallistuu EU-lainsäädännön säätämiseen. Suominen oli ajoissa hereillä hyvin tärkeässä kansanvallan kysymyksessä ja herätteli myös muita — lainsäädäntövalta säilyi eduskunnalla.  

Käsitellessään vuoden 1993 avajaisissa, laman oloissa, taloutta ja puolustaessaan vapaakauppaa ja kansainvälistä työnjakoa hän joutui laman oloissa toteamaan: ”Tässä tilanteessa monet talouspoliittiset opit eivät sellaisenaan tai yksin riitä. Historia osoittaa, että mitkään talouspoliittiset teoriat eivät lopullisesti ole olleet kestäviä.” Tässäkin taitaa olla ohjetta myös nykyhetkelle.  

Sitten hän antoi mielestäni itseään kuvaavan ohjeen myös meille kaikille muille: ”Viisasta miestä ei tunne siitä, ettei hän tee virheitä, vaan siitä, ettei hän tee samaa virhettä uudestaan.” Sellainen mielestäni Ilkka Suominen oli.  

Hiljentykäämme yhdessä minuutin hiljaiseen hetkeen kunnioittaaksemme puhemies, ministeri Ilkka Suomisen muistoa. 

Riksdagsledamöterna lyssnade stående till talmannens minnesord.