Senast publicerat 21-07-2021 12:43

Punkt i protokollet PR 63/2021 rd Plenum Tisdag 25.5.2021 kl. 14.04—18.02

5.  Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av arbetspensionslagarna och folkpensionslagen samt till lagar som har samband med dem

Regeringens propositionRP 66/2021 rd
Remissdebatt
Förste vice talman Tarja Filatov
:

Ärende 5 på dagordningen presenteras för remissdebatt. Talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till social- och hälsovårdsutskottet. 

För remissdebatten reserveras högst 30 minuter. Vid behandlingen av ärendet följer riksdagen det för ärenden med tidtabell överenskomna förfarandet. — Debatten börjar, minister Pekonen. 

Debatt
15.00 
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen 
(esittelypuheenvuoro)
:

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen työeläkelakien ja kansaneläkelain mukaisten perhe-eläkkeiden uudistamisesta. Tällä esityksellä parannetaan huoltajansa menettäneiden lasten ja lapsiperheiden asemaa sekä kohdennetaan perhe-eläke-etuuksia uudelleen. Esityksellä järjestelmää ajanmukaistetaan ottaen huomioon työelämässä, perheiden rakenteissa ja yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset. 

Perhe-eläkkeellä turvataan jatkossa perheenhuoltajan kuoleman jälkeisen sopeutumisvaiheen toimeentuloa. Uudistuksen tavoitteena on myös tukea työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä ja siten vähentää työeläkemaksun korotuspainetta. 

Työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä ehdotetaan muutettavaksi lapseneläkkeen ja leskeneläkkeen osalta sekä kansaneläkelain mukaista perhe-eläkettä leskeneläkkeen osalta. 

Työeläkelakien mukaisen lapseneläkkeen kestoa pidennetään kahdella vuodella, eli jatkossa lapseneläke päättyy, kun lapsi täyttää 20 vuotta. Lisäksi, jos leskeneläkkeen saajaa ei ole, lesken laskennallinen osuus perhe-eläkkeestä maksetaan lapseneläkkeenä lapselle. Kansaneläkelain mukaista lapseneläkettä ei ehdoteta muutettavaksi. 

Työeläkelakien mukaista leskeneläkettä ehdotetaan muutettavaksi siten, että leskeneläke olisi jatkossa määräaikainen. Lisäksi leskeneläkettä maksettaisiin tietyin edellytyksin myös edunjättäjän kanssa yhteistaloudessa avioliittoa solmimatta asuneelle puolisolle. Kansaneläkelain mukaiseen leskeneläkkeeseen ehdotetaan vastaavia muutoksia kuin työeläkejärjestelmän leskeneläkkeeseen. Lisäksi lakeihin ehdotetaan tehtäväksi joitain teknisluonteisia täsmennyksiä. 

Esitettyjä muutoksia leskeneläkkeen keston rajaamisesta sovellettaisiin vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneisiin leskiin, jos edunjättäjä kuolee ehdotettujen lakien tultua voimaan. Leskeneläkkeen keston rajaamista koskevat muutokset eivät siten koskisi maksussa olevia leskeneläkkeitä eivätkä ennen vuotta 1975 syntyneitä leskiä. 

Tämän esityksen taustalla on vuoden 2017 eläkeuudistuksen toimeenpanon jatkaminen yhteistyössä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa. Hanketta on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, joka päätyi yksimieliseen esitykseen. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2022 alusta. 

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Talvitie. 

15.03 
Mari-Leena Talvitie kok :

Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on tosiaan hallituksen esitys laeiksi työeläkelain ja kansaneläkelain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi — niin sanottu perhe-eläkeuudistus, jota on valmisteltu jo vuodesta 2017. On todella tärkeää, että se on nyt eduskunnan käsittelyyn tullut. Kiitos ministeri Pekoselle sen esittelystä ja siitä, että asia on täällä. 

Esityksen tavoitteena on tosiaan ajanmukaistaa lakisääteisten eläkejärjestelmien perhe-eläketurvaa vastaamaan paremmin yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. Ja tavoite on, että perhe-eläkejärjestelmä turvaisi edunjättäjän kuolemaa seuranneen sopeutumisvaiheen toimeentuloa. Kun nimenomaan on tarkoitus ajanmukaistaa ja tiedetään, että kyseessä on iso uudistus, niin on nyt sitten aika tehdä myöskin ne kaikki ajanmukaistukset ja puhua yhdenvertaisesta leskeneläkkeestä. 

Laki ei tule voimaan jälkikäteen, mutta tiedän, että on paljon ihmisiä, jotka ovat kokeneet viimeisten kymmenien vuosien aikana epäoikeudenmukaisuuksia tässä meidän leskeneläkejärjestelmässä. Tein itse tähän asiaan liittyvän lakialoitteen viime kesänä, sen jätimme, ja kymmenet kollegat salin laidasta laitaan sen allekirjoittivat, kiitos siitä. Eli lakialoite lähtee siitä, että puhuttaisiin yhdenvertaisesta leskeneläkkeestä — yhdenvertaisesta sillä tavalla, että ei olisi ikärajoja eikä olisi biologisen lapsen vaateita eikä olisi myöskään muita aikaisempia vaateita siitä, kuka on leskeneläkkeeseen oikeutettu, vaan ainut vaade olisi se, että henkilö on elänyt, asunut vähintään viisi vuotta avioliitossa tai avoliitossa. Ja kun puoliso tai avopuoliso kuolee, jokaisella vähintään viisi vuotta kyseisessä avio- tai avoliitossa eläneellä tulisi siis olla yhdenvertainen oikeus leskeneläkkeeseen. Nythän näin ei ole. Laki kohtelee erityisesti alle 50-vuotiaita lapsettomia tai uusperheessä eläviä leskiä epäoikeudenmukaisella tavalla, eikä heillä ole siis ollenkaan oikeutta leskeneläkkeeseen. 

Kun puoliso kuolee, leskellä on oikeus Kelan maksamaan leskeneläkkeeseen, mikäli hänellä ja hänen puolisollaan on tai on ollut yhteinen lapsi, ja lisäksi edellytetään, että pari on avioliitossa puolison kuollessa ja avioliitto on solmittu ennen kuin puoliso on täyttänyt 65 vuotta, lesken iällä ei ole merkitystä tässä tilanteessa. Mutta jos leskellä ja hänen puolisollaan ei ole yhteistä lasta, on leskellä oikeus leskeneläkkeeseen, mikäli kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: avioliitto on solmittu ennen kuin leski täytti 50 vuotta ja puoliso 65 vuotta, sekä avioliitto on jatkunut vähintään viisi vuotta ennen puolison kuolemaa sekä leski on ollut vähintään 50-vuotias puolison kuollessa tai hän on saanut työeläkelain tai kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä vähintään kolme vuotta. 

Ja kun eletään vuotta 2021 ja 20-lukua, näkisin, että tähän leskeneläkkeen alkueläkkeeseen, joka maksetaan siis puolen vuoden ajalta, kuuden kuukauden ajalta, tulisi olla oikeus kaikilla, joilla on avo- tai avioliitto kestänyt viisi vuotta. Sen ei pitäisi perustua siihen, onko biologisia lapsia, yhteisiä lapsia, onko lapsia tai siihen, mikä on ollut ikä leskellä tai ikä siinä vaiheessa, kun avioliitto on solmittu. 

Ehkä joku kollegoista muistaa, että lakialoitetta tehdessäni kerroin oman siskoni tarinan. Hän jäi yllättäen 40-vuotiaana leskeksi. Ja heillä oli tosiaan puolison kanssa, jonka kanssa olivat olleet seitsemän vuotta naimisissa, puolison lapsia ja hänen lapsiaan mutta ei ollut yhteistä biologista lasta. Ja vaikeassa tilanteessa, kun äkillinen kuolema kohtaa sairaalassa sillä tavalla, että kukaan ei ole siihen voinut valmistautua, kyllä se tilanne on kohtuuton, kun Kela lähettää kirjeen, että on oikeus leskeneläkkeeseen, ja hänkin sitä sitten haki, ja sitten sen jälkeen Kela ilmoittikin, että ei olekaan oikeutta leskeneläkkeeseen, koska lapsi ei ole yhteinen, elikkä hän on niin sanotusti lapseton leski, vaikka silläkin hetkellä taloudessa oli neljä lasta. 

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ja eduskunta nyt ottaa tämän lakialoitteen käsittelyyn. Olen ymmärtänyt, että valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja valiokunnan jäsenet ovat sanoneet, että se olisi nyt mahdollista, koska se tähän asiaan tiukasti liittyy, ja näin ollen sitten eduskunta voisi arvioida, olisiko nyt aika yhdenvertaiselle leskeneläkkeelle, joka tarkoittaisi nimenomaista kuuden kuukauden alkueläkettä. — Kiitos. 

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Viljanen. 

15.09 
Heidi Viljanen sd :

Arvoisa puhemies! Suomalaista perhe-eläketurvaa ei ole uudistettu 30 vuoteen, ja lainsäädäntö tältä osin onkin pysynyt lähes muuttumattomana vuonna 1990 tehdyn uudistuksen jälkeen. On tärkeää, että perhe-eläketurvaa nyt ajanmukaistetaan vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. 

Tässä uudistuksessa yksi keskeinen näkökulma on lapsen turvan parantaminen. Nykyään lasten kouluttautuminen on yhä tärkeämpää, ja tästä syystä tarve jatkaa lapseneläkettä nykyistä kaksi vuotta pidempään on vastaamista myös yhteiskunnalliseen muutokseen. Nyt tässä uudistuksessa siis lapseneläkettä maksettaisiin nykyisen 18 ikävuoden sijasta 20-vuotiaaksi asti. 

Tässä uudistuksessa korjataan muutamia perhe-eläketurvaan liittyviä epäkohtia: 

Tällä hetkellä voimassa olevassa perhe-eläkejärjestelmässä niissä perheissä, joissa perheeseen kuuluu myös leskeneläkkeensaaja, elatusta koko perheen tasolla tuetaan enemmän verrattuna tilanteeseen, jossa on vain lapsia perhe-eläkkeen saajana. Esimerkiksi molemmat vanhempansa menettäneellä lapsella eläketurva on suhteellisesti heikompi. 

Ei ole oikein myöskään se, että ne lapset, joiden vanhemmat ovat eläneet avoliitossa, saavat heikompaa turvaa kuin avioliitossa eläneiden vanhempien lapset. Jatkossa tämä epäkohta korjataan. 

Lisäksi näen merkittävänä muutoksena lapsen edun kannalta esitetyn muutoksen, jossa lapselle muodostuu oikeus lesken laskennalliseen perhe-eläkeosuuteen, kun leskeneläkkeen saajaa ei ole. 

Yksi keskeinen muutos tässä uudistuksessa on se, että leskeneläke muutettaisiin määräaikaiseksi. Uudistuksessa on varmistettu leskelle pitkä sopeutumisaika muutokseen, eli leskeneläkkeen rajaus kymmeneen vuoteen ei lain voimaan tullessa koske ketään, joka jo saa leskeneläkettä, eikä ennen vuotta 1975 syntyneitä. 

Leskeneläkeoikeus olisi jatkossa myös yhteistaloudessa edunjättäjän kanssa asuneella avopuolisolla, jos tällä on ollut edunjättäjän kanssa yhteinen alaikäinen lapsi. Tätä maksettaisiin, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta, ja edellytyksenä olisi vähintään viiden vuoden yhteistaloudessa asuminen ennen edunjättäjän kuolemaa. 

Aivan keskeinen asia tässä uudistuksessa on, että perhemuodot vaikuttavat jatkossa vähemmän perheen kokonaisetuuden määrään huoltajan menehtyessä. Tätä uudistusta on valmisteltu pitkään, ja on hyvä, että asia on nyt eduskunnan käsittelyssä. 

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Sarkomaa. 

15.11 
Sari Sarkomaa kok :

Arvoisa rouva puhemies! On mainiota, että tämä lakiesitys on nyt eduskunnassa. On välttämätöntä, että perhe-eläkettä koskevaa lainsäädäntöä nyt uudistetaan, ja tämän uudistuksen tärkeä tavoite on muokata perhe-eläketurvaa vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. On tärkeää, että tämä huolella eduskunnassa käydään läpi, ja on jo tässä vaiheessa hyvä nostaa esille, että on vaara, että tämä esitys asettaa lesket keskenään epätasa-arvoiseen asemaan. Perheet ja elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia, ja leskeksi jää hyvin nuoria ihmisiä. Puolison menettäminen on aina järkyttävä elämäntilanne, se on tässä sanottava. 

Tässä lakiesityksessä nuorena ja lapsettomana puolisonsa menettäneet aiotaan edelleen rajata eläkeoikeuden ulkopuolelle. Eli esityksen mukaan leskeneläke evätään lapsettomalta leskeltä kokonaan, jos leski on alle 50-vuotias ja avioliitto on alkanut alle viisi vuotta sitten tai on solmittu yli 50-vuotiaana. Tätä on tärkeää pohtia. Täällä edustaja Talvitie piti erinomaisen puheenvuoron, ja on hyvä pohtia, ovatko nuori ikä ja lapsettomuus perusteita eläkkeen eväämiselle. 

Olen allekirjoittanut tuon Talvitien lakialoitteen ja sanon siitä muutaman sanan. Pidän tärkeänä, että valiokunta kuulee Nuoret lesket ‑yhdistystä. Leskiperheen lapsen toimeentulon kannalta vaatimukset vanhempien avioliiton kestosta voivat kyllä johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin. Mikäli leski jää vaille leskeneläkettä, vaikuttaa se suoraan myös perheen lasten toimeentuloon. Nuoret lesket ovat aktiivisesti kommentoineet tätä esitystä, kun se oli lausuntokierroksella, ja nostan esille tässä heidän puheenvuoronsa. He ovat todenneet ajallisesta vaatimuksesta yhteistalouden kestosta, että toivovat, että eduskunta harkitsisi sen poistoa. Ja he nostavat esille sen, että tässä esityksessä ei oteta huomioon yhä yleistyviä uusperheitä, joissa eletään yhtä lailla lapsiperhearkea molempien tuloihin tukeutuen, vaikka lapset eivät olisikaan juridisesti yhteisiä. Tämä on todella tärkeää tässä nähdä täällä. 

Edustaja Talvitie on jättänyt lakialoitteen, joka on tärkeää tämän lakiesityksen kanssa yhdessä käsitellä. Siinä lakialoitteessa esitetään, että oikeus leskeneläkkeeseen, siihen alkueläkkeeseen, laajennettaisiin koskemaan kaikkia leskiä, jotka ovat eläneet avo- tai avioliitossa vähintään viisi vuotta. Mielestäni on todella tärkeää, että tämä asia otettaisiin tässä esille, ja käsittääkseni tälle ovat jo vihreää valoa monet hallituspuolueet esittäneet. Ja kun pohditaan sitten asiantuntijakuulemista, niin olisi hyvä, että kuultaisiin Monimuotoisia perheitä. Myöskin he ovat nostaneet esille, että leskeneläke ei saa syrjiä lapsettomia leskiä eikä uusperheiden vanhempia. 

Lopuksi totean vielä, että olisi hyvä, kun valiokunta käsittelee tätä lakiesitystä, että katsottaisiin ne kannanotot, joita Nuoret lesket ry [Puhemies: 3 minuuttia!] on nostanut esille lausuntokierroksella, ja toivon, että nyt eduskuntakäsittelyssä ne otettaisiin huomioon. 

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Sarkkinen. 

15.15 
Hanna Sarkkinen vas :

Arvoisa puhemies! Uudistuksen myötä leskeneläke laajennettaisiin avopuolisolle, lapseneläkkeen kestoa pidennettäisiin ja puolison eläkkeen kesto rajattaisiin 10 vuoteen. Vaikka näitä muutoksia nyt tulee, niin kenenkään nykyistä eläkettä ei muuteta. Muutos ei heikennä kenenkään maksussa olevaa eläkettä. Tämä on tärkeää sanoa selvästi. Tärkeänä tavoitteena tässä uudistuksessa on parantaa lasten ja lapsiperheiden asemaa ja kohdentaa perhe-eläke-etuuksia uudelleen ottaen huomioon työelämässä, perheissä ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, kuten avoliittojen yleistyminen sekä naisten työssäkäynnin lisääntyminen. Avoliittoja tuodaan nyt lähemmäs avioliittoja, ja se on hyvä asia, ja on ylipäätään hyvä, että tämä leskeneläkkeen uudistaminen on nyt saatu eduskuntaan. 

Arvoisa puhemies! Kritiikkiäkin on herättänyt se osa kokonaisuudistusta, jossa vuoden 1975 jälkeen syntyneillä uusien perhe-eläkkeiden kestoa rajataan kymmeneen vuoteen. Ymmärrän, että muutoksia kritisoidaan, sillä pelkona on toimeentulon heikkeneminen ja eläkeköyhyyden lisääntyminen, mutta näen, että muutos on perusteltu, sillä maailma on muuttunut ja nykyään myös naiset käyvät töissä ja kerryttävät eläkettä ja kuitenkin tämä järjestelmä on ikään kuin luotu vähän erilaiseen aikaan kuin mitä me nyt elämme. Toisaalta myös yksin eläminen on lisääntynyt ja moni naimaton yksineläjä kysyy, miksi he ovat pysyvästi heikommassa taloudellisessa asemassa kuin samassa tilanteessa olevat lesket, ja se kysymys on kyllä ihan oikeutettu. 

Arvoisa puhemies! Kuitenkin tämä huoli eläkeläisköyhyyden lisääntymisestä ja toimeentulovaikeuksista on aivan ymmärrettävä. Eläkeläisköyhyys on vakava yhteiskunnallinen ongelma ja siihen tulee etsiä ratkaisuja, mutta niiden ratkaisujen tulee olla sellaisia, että ne kohtelevat yhdenvertaisesti kaikkia, niin naimattomia, niin leskiä, niin avoliitossa eläviä kuin eronneitakin — kaikkia ihmisiä heidän perhemuodostaan ja entisestä perhemuodostaan riippumatta. 

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Sjöblom pois... — Ei kun anteeksi, olkaa hyvä. 

15.18 
Ruut Sjöblom kok :

Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskunnan ja eläkejärjestelmän tehtävänä on pehmentää iskuja, joita ihmiselämän arvaamattomuus voi tuoda kohdalle. Läheisen kuolema on aina äärimmäisen traaginen ja elämän perusrakenteita muuttava tapahtuma, josta toipuminen kestää pitkään. Leskeneläke helpottaa korvaamattoman menetyksen kokeneiden perheiden taloudellista tilannetta ja on siksi arvokas osa yhteiskuntamme turvaverkkoa. 

On varmistettava, että eläkejärjestelmämme elää ajassa ja se kykenee palvelemaan suomalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Perherakenteet ovat maassamme muuttuneet merkittävästi monimuotoisemmiksi. Lisäksi myös työurat ja palkat ovat nykyään erilaisia kuin ennen. Siksi myös eläkejärjestelmään kohdistuvat tarpeet ja odotukset ovat erilaisia, ja niihin on tarvittaessa lainsäädäntöön tehtävien muutosten avulla vastattava. 

Leskeneläkkeen toimivuudesta ja oikeudenmukaisuudesta on syytä käydä laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Edustaja Talvitie on jättänyt aiheesta erinomaisen lakialoitteen, ja sen edistäminen olisi askel oikeaan suuntaan. Jokainen on elämän vaikeimpina hetkinä oikeutettu tukeen ja turvaan. Varmistetaan yhdessä, että se vastaa suomalaisten tarpeisiin oikeudenmukaisesti ja nykyaikaisesti. 

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Talvitie. 

15.19 
Mari-Leena Talvitie kok :

Arvoisa rouva puhemies! Äskeiseen puheenvuoroon vielä lisänä, että on nimenomaan tärkeää, että me pystytään perhe-eläkejärjestelmää uudistamaan, ja on ymmärrettävää, että tulevat perhe-eläkkeet eivät ole enää ikuisia, niin kuin ne on 60‑ ja 70-luvulla säädetty. Näkisinkin tärkeäksi sen, että vaikka nyt tässä hallituksen esityksessä tietyiltä osilta tehdään näitä aikarajoituksia henkilöille, jotka ovat vuoden 75 jälkeen syntyneitä, tietenkin tärkeää on se, että kenenkään tällä hetkellä leskeneläkettä saavan tilanne ei muutu mutta että pystyttäisiin täällä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuitenkin sitten laajentamaan ja nimenomaan nostamaan sitä yhdenvertaisuutta niiden henkilöiden osalta, jotka, kuten äskeisessä puheessa sanoin, eivät täytä tiettyjä tämän hetken lainsäädännön ikäkriteereitä tai joilla ei sitten ole yhteistä lasta tai lasta ja näin ollen ovat lapsettomia. Lapsettomuus jo muutenkin elämäntilanteena ei ole pelkkä elämänvaihe, vaan se on joillekin valinta, mutta yhä useammalle se on myöskin kipeä asia, ja toivoisi, että siitä, josta on joutunut kärsimään jossain muussa osassa, ei joutuisi sitten kärsimään sillä hetkellä, kun puoliso on menehtynyt. 

Arvoisa puhemies! Myöskin Eduskunnan monimuotoiset perheet ‑ryhmä on tukenut tätä lakialoitetta ja ajatusta siitä, että me pystyttäisiin tämä yhdenvertaisuus nimenomaan tämän leskeneläkkeen alkueläkkeen osalta laajentamaan kaikille. Silloinhan siinä ei olisi kyse ikärajasta eikä muistakaan tämän hetken vaateista, vaan ne purettaisiin. Tämä laajennus koskettaisi arvion mukaan joitakin satoja joka vuosi. Tarkkoja määriä on vaikea sanoa, mutta kyseessä ei kuitenkaan olisi talouden kannalta kymmenien miljoonien eurojen satsaus, vaan puhuttaisiin enemmän miljoonista euroista vuositasolla. 

Mutta kaiken kaikkiaan kiitokset ministeri Pekoselle muilta osin tämän perhe-eläkeuudistuksen tuomisesta nyt eduskunnan käsittelyyn. On ymmärrettävää, että työmarkkinapöydässä ei varsinaisesti tähän nuorten leskien tilanteeseen ole kantaa otettu, kun sitä ei siellä ole, niin sanotusti, totuttu käsittelemäänkään, koska se ei ole ollut siellä aikaisemmin, ja nyt sitten olisi toivottavaa, että eduskunta tämän parannuksen tekisi. — Kiitos.  

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Ministeri Pekonen. 

15.22 
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen :

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitän taas edustajia erinomaisesta keskustelusta, jossa tuli kyllä monta erilaista näkökulmaa tähän asiaan. 

Niin kuin tässä salissa on usean edustajan suulla todettu, nyt on tarkoitus uudistaa perhe-eläketurva vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneita tarpeita. Ja mitä se sitten oikeastaan tarkoittaakaan? Se tarkoittaa yhteiskunnan ja perheiden muutoksia. Muun muassa naisten työssäkäynti on lisääntynyt. Niin kuin tässä edustaja Viljanen totesi, on tovi ehtinyt vierähtää siitä, kun tätä järjestelmää on edellisen kerran uudistettu. Ja lisäksi, kun naiset ovat alkaneet käydä työssä entistä enemmän, myöskin oma työeläke karttuu sitä kautta. Avoliitot ovat lisääntyneet, myöskin avioliittojen vähentyminen toisaalta on lisääntynyt, lasten määrä vähentynyt ja avioerot lisääntyneet, ja siihen tällä uudistuksella nyt nimenomaisesti on tarkoitus vastata. Niin kuin edustaja Talvitie tuossa totesikin, tosiaan kolmikantaisessa työryhmässä on yksimielinen esitys tehty, joka tässä nyt on pohjana. Kuten edustaja Talvitie totesi, tähän esitykseen ei sisälly todella ehdotusta nuorten lapsettomien leskien tilanteen muuttamiseksi, vaan tämän uudistuksen tavoitteena on kohdentaa etuuksia lapsiperheille ja toisaalta myöskin sitten työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden turvaaminen. 

Mutta uskon, että keskustelu jatkuu vilkkaana myöskin valiokunnassa. — Kiitos. 

Riksdagen avslutade debatten. 

Riksdagen remitterade ärendet till social- och hälsovårdsutskottet.