Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi tarvitsee tämän asian pohjalle sanoa se, että tämä oli oikeastaan, voisiko käyttää termiä, epämiellyttävä asia käsitellä. Me, jotka olemme olleet jo viime kaudella tekemässä tätä Suomen lainsäädäntöä, tiedämme tämän kipeän syntyhistorian, ja tämän käsittely ei ollut kauhean miellyttävää. Mutta joka tapauksessa vastuu pitää kantaa ja Suomen etua ajaa aina sen parhaan mukaan, mitä kulloinkin on. Asian herkkyyden takia tästä käytiin varsin laaja ja perusteellinen kuuleminen ja oikeastaan kaikki kivet ja kannot käännettiin ympäri.
Pohdin, että en lähtisi lukemaan tätä lävitse, mutta tässä on niin paljon semmoista yksityiskohtaa, että tämä on syytä tuoda suuremmallekin yleisölle nyt julki, jos ei tätä ole vielä lukenut.
Valiokunnan perustelut
Yleistä:
Tavaraliikenteen kabotaasilla tarkoitetaan valtion sisäistä kuljetusta toisessa EU-maassa rekisteröidyllä ajoneuvolla. Kabotaasi on ollut jo pitkään mahdollista EU:n ja Eta-alueen liikenteenharjoittajille — eli pitkään ollut jo vallitseva tilanne. Valiokunta kiinnittää selkeyden vuoksi huomiota siihen, että käsittelyssä oleva esitys ja kabotaasia koskeva sääntely eivät muutoinkaan koske Suomen ja kolmansien maiden, kuten Venäjän, välistä rajat ylittävää liikennettä. Suomen ja Venäjän välisistä kuljetuksista säädellään edelleen maiden välisissä kansainvälisissä sopimuksissa. Eli moni ihminen, joka näkee venäläisen rekan, luulee, että se on kabotaasia, ja tämä ei ole lainkaan paikkansa pitävää. Eli tarvitsee ensimmäiseksi tietää, mitä se kabotaasi on.
Kabotaasista on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa, joka on päivätty vuodelle 2009, maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säädöksistä. Eli tämä on EU:n tavaraliikennelupa-asetus, nimenomaan paino sanalla "asetus" — asetus ja direktiivi poikkeavat toisistaan varsin perusteellisesti. Kyseisen asetuksen taustalla on keskeisesti yksi EU:n perusperiaatteista eli ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus EU:n sisämarkkinoilla.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annettua lakia — ja tämä on päivätty 2006 — muutettavaksi siten, että kabotaasikuljetuksia koskevat kansalliset 6 a §:n säädökset kumotaan ja pykälässä viitataan pelkästään EU:n tavaraliikennelupa-asetuksen säädöksiin. Eli ainoastaan yksi pykälä kumotaan, ja nyt jo voimassa oleva EU:n tavaraliikennelupa-asetus on se, mikä ohjaa. Jatkossa Suomessa sovellettaisiin siten vain suoraan kansallisesti sovellettavan EU-asetuksen säädöksiä, kuten lähes kaikissa muissakin EU-maissa. Asiantuntijakuulemiset ovat olleet asian perusteellisen käsittelyn aikana ristiriitaisia, ja esityksen vaikutuksista ja merkittävyydestä on myös tuotu esille varsin erilaisia näkemyksiä. Saatavilla olevat tilastot on käsittelyn aikana riitautettu, mikä ei ole ollut omiaan helpottamaan tai nopeuttamaan asian käsittelyä ja päätöksentekoa.
Tasapuoliset toimintaedellytykset:
Kabotaasilla on arvioitu olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa tyhjänä ajamisen välttämisen, kuljetuskustannusten optimoinnin ja päästöjen vähentämisen kannalta — tämä on siis EU-asetuksen lähtökohta. Lisäksi nämä kuljetukset tuovat suomalaisille kuljetusyrityksille liiketoimintamahdollisuuksia muissa jäsenmaissa, mistä selkeänä osoituksena on, että virallisten tilastojen mukaan suomalaisten kuljetusyritysten ulkomailla harjoittaman kabotaasin määrä on moninkertainen verrattuna ulkomaalaisten kuljetusyritysten Suomessa harjoittamaan kabotaasiin. Tilastojen perusteella Suomi ja suomalaiset kuljetusyritykset siis hyötyvät kabotaasista. Kabotaasin määrästä Suomessa on vaikea saada luotettavaa tietoa, ja asiantuntijakuulemisessakin tästä on esitetty selkeästi toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Erityisen vaikeaa on saada tietoa laittoman kabotaasin todellisesta määrästä. Eli me myönnämme, että laitonta kabotaasia on, ja pitää myös tiedostaa, että laiton kabotaasi on laitonta kabotaasia nyt ja tämän muutoksen jälkeenkin, ja laittomaan kabotaasiin tulee puuttua voimakkaalla kädellä. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu laajasti esille erilaisia vakavia huolia muun muassa toimijoiden tasapuolisen kilpailun edellytyksiin ja harmaan talouden lisääntymiseen liittyen, mikäli kabotaasikuljetusten määrä Suomessa kasvaisi jatkossa.
Valiokunta pitää asiantuntijakuulemisessa esille tuotuja huolia perusteltuina. Kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 5 a §:ssä on säädetty tilaajalle selvitysvelvollisuus kuljetuksen laillisuudesta. Ennen kaikkea mahdollisten lieveilmiöiden torjuminen vaatii valvonnan tehokkuutta sääntelyn noudattamisen varmistamiseksi. — Hyppäsinköhän minä jonkun rivin yli? — No, joka tapauksessa tilaajan on siis selvitettävä, onko kyyti laillinen. Valvonnan tehottomuus ei saa johtaa epäterveeseen kilpailuun tai harmaan talouden lisääntymiseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan liikenteenharjoittajan tulee voida esittää kabotaasikuljetuksissa selvät todisteet saapuvasta kansainvälisestä kuljetuksesta sekä kustakin sitä seuraavasta kabotaasimatkasta. Käytännössä kaikissa kansainvälisissä kuljetuksissa on oltava rahtikirja. Tässä on ollut epäselvyyttä matkan varrella siitä, onko rahtikirja oltava vai ei — kabotaasikuljetuksissa rahtikirja on oltava.
Valiokunta edellyttää, että liikenne- ja viestintäministeriö ja sisäasiainministeriö varmistavat yhteistyössä, että kabotaasikuljetuksia koskevan EU:n tavaraliikennelupa-asetuksen kabotaasikuljetuksia koskevien säännösten noudattaminen varmistetaan mahdollisimman tehokkaasti ja kiinnitetään erityistä huomiota tien päällä tehtävään kabotaasikuljetusten rahtikirjoja koskevaan viranomaisvalvontaan. Valiokunta korostaa, että poliisi-, tulli- ja rajavartiomiehillä on oikeus myös pysäyttää ajoneuvot tarvittavien asiakirjojen tarkistamiseksi. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että mahdollisimman pikaisesti arvioidaan sähköisen rahtikirjan tai muiden sähköisten menettelytapojen ja tekniikoiden käyttöönoton mahdollisuudet sääntelyn noudattamisen varmistamiseksi. Lisäksi tulee arvioida muutoinkin kattavasti, miten kuljetusyritysten tasapuoliset kilpailun edellytykset voidaan turvata ja ehkäistä mahdolliset lieveilmiöt markkinoilla.
Markkinoiden tasapuoliset kilpailun edellytykset vaativat välttämättä myös työsuhteisiin liittyvien velvoitteiden tasapuolista noudattamista kuljetusyrityksissä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös kabotaasikuljetuksissa tulee noudattaa Suomen lainsäädännön ja työehtosopimusten vaatimuksia soveltuvin osin, mutta näin ei käytännössä aina tapahdu. Valiokunta viittaa työ- ja tasa-arvovaliokunnan mietintöön, päivätty tälle vuodelle, jossa tuotiin esille tarve seurata tarkasti uuden EU-sääntelyyn perustuvan työntekijöiden lähettämisestä annetun lain vaikutuksia maantiekuljetuksiin. Mietinnön mukaan erityisesti kyseisen lain työskentelyä koskevat ja laissa säädettyjen ilmoitus- ynnä muiden velvollisuuksien edellytyksinä olevat vähimmäisaikarajat sopivat huonosti maantiekuljetuksiin, ja seurannan pohjalta tulisi tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin mainituilla lailla voimaan saatettavan direktiivin täytäntöönpanon tehostamiseksi. Liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että saadun selvityksen mukaan EU-tasolla komissio on alustavasti tuonut esille maantieliikenteen sääntelyä koskevien uusien ehdotusten yhteydessä, että lähetettyjen työntekijöiden sääntely maantiekuljetuksessa sisällytettäisiin tulevaisuudessa nimenomaan maantiekuljetuksia koskevaan sääntelyyn. Valiokunta toivoo, että tätä kautta säännösten tasapuolisen noudattamisen ongelmiin saadaan jatkossa selkeitä parannuksia. Kyseisen sääntelyn valmisteluun tulee osallistua aktiivisesti, mutta näihin kysymyksiin on joka tapauksessa etsittävä jo lyhyemmällä aikavälillä kokonaan uusia ja toimivia ratkaisuja sekä kansallisesti että EU-tasolla.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että EU:n tavaraliikennelupa-asetukseen liittyy keskeisesti kabotaasikuljetusten tilapäisyyttä koskeva vaatimus. Asetuksen mukaan kabotaasiliikenteellä tarkoitetaan kansallista liikennettä, jota harjoitetaan tilapäisesti toisen lukuun vastaanottavassa jäsenvaltiossa kyseisen asetuksen mukaisesti. Valiokunta pitää selvänä, että asetuksessa säädetty tilapäisyyden vaatimus ei voi tarkoittaa muuta kuin että kyseessä oleva toiminta ei voi olla jatkuvaa. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että asetuksen säädöksiä sovelletaan tasapuolisesti tästä asetuksen keskeisestä lähtökohdasta käsin. Valiokunta toivoo, että tilapäisyys voitaisiin jatkossa määritellä tarkemmin EU-tasolla.
Johtopäätökset:
Valiokunnan liikenne- ja viestintäministeriöstä saaman perusteellisen selvityksen pohjalta valiokunta arvioi, että esityksen mukainen lainsäädännöllinen ratkaisu on käytännössä ainoa ja väistämätön vaihtoehto tämänhetkisessä tilanteessa. Tästä syystä valiokunta esittää lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Valiokunta edellyttää, että liikenne- ja viestintäministeriö arvioi kattavasti lakimuutoksen käytännön vaikutuksia ja mahdollisia muutostarpeita. Lisäksi valiokunta korostaa, että valtioneuvoston tulee huolehtia valvontaviranomaisten toiminnan edellytyksistä EU:n tavaraliikennelupa-asetuksen noudattamisen varmistamiseksi. Erityisen tärkeää on, että rahtikirjaa koskevien säännösten noudattamista valvotaan tehokkaasti. EU-tason sääntelyn aiheuttamien mahdollisten lieve-ilmiöiden ehkäisemiseksi on osallistuttava aktiivisesti myös asiaa koskevaan EU-tason jatkovalmisteluun ja tuotava valmistelussa voimakkaasti esille Suomen olosuhteisiin liittyvät erityispiirteet.
Tässä on sitten myös kahden puolueen esittämä vastalause, mutta kuten kuulitte, asia on kohtalaisen monimutkainen ja kuulemisessa tuodut tiedot ja tilastot, lukemat, olivat omiaan vielä sekoittamaan sitä, joten tämä on ollut hankala käsitellä. Mutta kuten tuossa johtopäätöksessä todetaan, niin tämä on tässä tilanteessa ainoa ja väistämätön vaihtoehto.