Arvoisa herra puhemies! Majoitus‑ ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikainen muuttaminen ja ravitsemusliikkeiden sulkeminen asiakkailta tarkoitti erittäin merkittävää puuttumista elinkeinovapauteen ja omaisuudensuojaan. Poikkeuksellinen laki oli kuitenkin välttämätön koronaepidemian leviämisen ehkäisemiseksi ja hidastamiseksi. Lakimuutoksen yhteydessä eduskunta edellytti rajoitustoimien kohteeksi joutuneille ravintoloille kohtuullisten kustannusten kompensointia ja vaikutuksia lieventäviä toimenpiteitä. Perustuslakivaliokunta ja talousvaliokunta pitivät tätä tärkeänä, kun ne arvioivat rajoituksen oikeasuhtaisuutta. Rajoitus tuli voimaan erittäin nopeasti, ja rajoitukset olivat erittäin merkittäviä siitä huolimatta, että ulosmyynti eli niin sanottu take away ‑myynti edelleen oli sallittua.
Työ‑ ja elinkeinoministeriössä ryhdyttiin välittömästi valmistelemaan esitystä kompensaatiomalliksi yhdessä valtiovarainministeriön kanssa. Työtä on tehty taukoamatta. Uudenlainen hyvitysmalli ei kuitenkaan lakiteknisesti ole sieltä helpoimmasta päästä. Lisäksi kompensaation käytännön toteuttaminen on vaatinut pohdintaa. Tällaisia esityksiä Suomessa ei aiemmin ole tehty. Valmistelun tavoitteena on ollut se, että malli olisi yritysten näkökulmasta mahdollisimman helppo ja hyvitys olisi maksettavissa nopeasti siihen oikeutetuille yrityksille. Tästä syystä mallissa hyödynnetään viranomaisilla olevia tietoja, muun muassa Verohallinnon tietoja. Laskentamallista on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä. Lisäksi on jouduttu pohtimaan, miten malli sitten toteutetaan käytännössä. Tukiviranomaisten resurssit ovat tällä hetkellä jo äärirajoilla.
Tämä hallituksen esittämä malli on kaksiosainen. Ensiksi tällä halutaan tukea työllistämistä, ja toiseksi malli kanavoi kohtuullisen kompensaation ravintolayrityksille.
Ensimmäinen osa mallista ei suoraan liity eduskunnan edellyttämään kompensaatioon, mutta se lieventää rajoitusten vaikutuksia sekä alan elinkeinonharjoittajille että työntekijöille tukemalla ravintola-alan työllistämistä. Suuri osa ravintola-alalla työskentelevistä ihmisistä on ollut koronaepidemiasta johtuen lomautettuna. Nyt, kun rajoituksia aletaan hiljalleen purkaa, on tärkeää samalla varmistaa, että yrityksillä on kykyä myös työllistää toiminnan käynnistyessä uudelleen.
Tämä työllistämiseen liittyvä tuki myönnettäisiin yritykselle hakemuksesta. Tuen määrä olisi 1 000 euroa työntekijää kohden. Edellytyksenä tuen myöntämiselle olisi se, että yrityksen maksama palkkasumma työntekijälle rajoituksen päättymisen jälkeisen kolmen kuukauden aikana on yhteensä vähintään 2 500 euroa. Näin yrityksen ei ole aivan välttämätöntä avata liikettä välittömästi näiden rajoitusten poistuttua kesäkuun alussa, jos se ei ole tuolloin liiketaloudellisesti vielä kannattavaa. Tukea myönnetään enimmillään siitä kokoaikaisia työntekijöitä vastaavasta määrästä, joka työskenteli yrityksessä ennen kriisin alkua. Lisäksi tukea voidaan myöntää yritykselle enimmillään 800 henkilöstä. Myös yrityksen saamat mahdolliset muut tuet voivat vaikuttaa lopulliseen tuen määrään. Työllistämistuki toteutetaan Suomen puitetukiohjelman mukaisena tukena, jonka komissio on hyväksynyt, ja näin ollen tukea on mahdollista myöntää enintään 800 000 euroa. Kustannusvaikutus tällä työllistämistuella on noin 40 miljoonaa euroa. Summa on arvioitu 40 000 työllisen mukaan.
Esityksen toinen osa liittyy eduskunnan edellyttämään toiminnan rajoitusten kohtuulliseen hyvittämiseen. Tarkoituksena on tukea ravitsemisyrityksen mahdollisuuksia hoitaa juoksevia, joustamattomia kustannuksia. Kohtuullisen hyvityksen määrä lasketaan toiminnassa tapahtuneiden muutosten perusteella, ja hyvitystä on mahdollista saada rajoituksen voimassaolopäiviltä eli 4. päivä huhtikuuta alkaen toukokuun loppuun saakka. Hyvityksen määrään vaikuttaa suoraan se, kuinka paljon yrityksen myynti on laskenut. Yritykselle kompensoidaan kustannuksia, joita se ei ole voinut sopeuttaa lakisääteisestä rajoituksesta aiheutuneeseen muutokseen. Kyse on siis joustamattomista mutta jatkuvasti yritykselle kertyvistä kustannuksista, ei siis ainehankinnoista tai palkoista eikä investoinneista. Tämä hyvitys suoritettaisiin pääosin hakemuksetta joukkomaksatuksena yrityskohtaisten arvonlisäverotietojen perusteella. Haluan tässä vielä korostaa, että tämä on tämän hyvityksen keskeinen elementti. Yritykset saisivat hyvityksen suoraan tililleen mahdollisimman nopeasti ja ilman hakemista. Se määräytyisi yrityksen myynnin muutoksesta yksittäisenä kuukautena. Hyvitystä saisivat vain ne yritykset, joiden huhtikuun 2020 myynti oli pienempi kuin tammi—helmikuun keskimyynti. Kohtuullisena hyvityksenä suoritettaisiin enintään 15 prosenttia myynnin laskusta.
Keskustelua on hallituksen esityksen antamisen jälkeen käyty siitä, miksi hyvityksessä hyödynnetään vertailuajankohtana tammi—helmikuun keskimyyntiä. Samaa keskustelua ja pohdintaa kävivät valmistelun yhteydessä myös eri ministeriöiden virkamiehet. Lopulta vertailuajankohdaksi valikoitui tammi—helmikuun 2020 keskimyynti erityisesti siksi, että ravintola-alalla muutokset tapahtuvat hyvin nopeasti: uusia toimijoita tulee ja vanhoja häviää nopeasti. Mikäli vertailuajankohtaa olisi haettu vaikkapa vuoden takaa, moni ravintolayrittäjä olisi jäänyt tuen ulkopuolelle yksinkertaisesti siitä syystä, ettei kyseistä ravintolaa ollut tuolloin vielä olemassakaan. Samoin voi todeta toisinpäin: tuki olisi voinut mennä väärään osoitteeseen niiden ravintoloiden osalta, jotka ovat supistaneet toimintaansa esimerkiksi vuodenvaihteessa. Varmuus yrityksen toiminnasta ja sen laajuudesta heikkenee sitä enemmän, mitä kauempana tämä vertailuajankohta on. Tarkoituksena on näin varmistaa, että tässä automaattisessa joukkomaksatuksessa hyvitystä maksetaan aidosti toiminnassa oleville yrityksille ja mahdollisimman laajalle joukolle.
Ravitsemisliikkeiden koko ja liiketoiminnan laajuus alalla vaihtelevat hyvin paljon. Hyvityksen määrä vaihtelee siten merkittävästi, koska se määräytyy toiminnan laajuuden mukaan. Enimmillään hyvityksen määrä olisi 500 000 euroa. Malliin sisältyy enimmäismäärän lisäksi myös leikkuri. Yrityksille, joilla tammi—helmikuun keskimyynti on yli miljoona euroa, hyvityksen määrä lasketaan 15 prosentin sijasta 5 prosentin mukaan miljoona euroa ylittävältä osalta. Hyvitys maksetaan yksittäisille yrityksille riippumatta niiden omistusjärjestelyistä. Tästä poikkeaminen olisi ongelmallista yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Tämän leikkurin ja liikevaihtorajojen johdosta suuret alan toimijat, joilla on esimerkiksi useita kymmeniä ravintoloita, saavat suhteessa vähemmän kuin pienet toimijat. Leikkurin ja liikevaihtorajojen tarkoituksena on varmistaa se, etteivät hyvitysmäärät nouse suurten toimijoiden kohdalla kohtuuttoman suuriksi. Lisäksi kaikkein suurimmilla toimijoilla on enemmän sitä neuvotteluvoimaa muun muassa joustamattomien kustannusten alentamiseksi.
On tärkeää huomata, että nyt käsittelyssä oleva esitys ei ole ravintolasektorille osoitettavaa yleistä tukea. Sen taustalla on lailla säädetty rajoitus ja rajoituksen yhteydessä eduskunnan ilmaisema tahto. Näin ollen ne ravitsemusliikkeet, jotka eivät ole rajoituksen piirissä, eivät voi saada tämän lain mukaista hyvitystä tai tukea uudelleentyöllistämiseen siitä huolimatta, että ne olisivat kuitenkin kärsineet koronaepidemian takia. Tällä tarkoitetaan ulkopuolisilta suljettuja ravintoloita, kuten henkilöstöravintoloita.
Hyvitys suoritetaan vain niille yrityksille, jotka ovat maksaneet veronsa eli hoitaneet alv-velvoitteensa, ja työllistymistuki pohjautuu verottajalle ilmoitettuihin palkkatietoihin. Hyvitys suoritetaan yrityksen verottajalle ilmoittamalle tilille samaan tapaan kuin esimerkiksi veronpalautukset. Kyse on suorituksesta, joka määräytyy yhdenmukaisella tavalla kaikille rajoituksen piirissä oleville yrityksille.
Hyvityksen kokonaismäärä riippuisi siis todellisuudessa tapahtuneesta myynnin laskusta. Lisäksi tuesta vähennettäisiin mahdolliset koronaperusteiset tuet, jotka on saatu ely-keskuksista tai Business Finlandilta. Toiminnan rajoituksista annettavan hyvityksen kustannusvaikutukseksi arvioidaan kokonaisuudessaan noin 83 miljoonaa euroa yhteensä kahdelta kuukaudelta.
Tämän toimeenpano säädettäisiin työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen eli niin sanotun KEHA-keskuksen tehtäväksi, ja valmistelua onkin tehty tiiviissä yhteistyössä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja KEHA-keskuksen kanssa.
Tavoitteenamme on siis yhtäältä kohtuullisesti hyvittää rajoitustoimia eduskunnan edellyttämällä tavalla sekä toisaalta kannustaa yrityksiä sitten avautuessaan työllistämään. Tällä mallilla voimme tukea yritysten lisäksi sitä, että mahdollisimman moni koronavirusepidemian takia lomautettu tai irtisanottu voisi palata töihin.
Koska tämä hallituksen esitys on annettu eduskunnan vaatimuksesta, pidän erityisen tärkeänä sitä, että se myös lopulta vastaa eduskunnan tahtoa sekä kiellon aiheuttamien menetysten kohtuullisesta kompensaatiosta että vaikutuksia lieventävistä järjestelyistä. Tältä osin esitystä käydään varmasti huolella läpi talousvaliokunnassa hyvässä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.