Arvoisa rouva puhemies! Vuorotteluvapaalain mukaan vuorotteluvapaan tavoitteena on yhtäältä edistää työntekijöiden työssäjaksamista ja toisaalta parantaa työttömien työllistymisedellytyksiä. Vuorotteluvapaalle jääneet ovat muun muassa Jyväskylän yliopistossa vuorotteluvapaan vaikutuksista tehdyn tutkimuksen mukaan kokeneet itse henkisen ja fyysisen hyvinvointinsa ja motivaationsa parantuneen vapaan ansiosta. He ovat myös yleensä palanneet siihen työhön, josta ovat jääneet vapaalle. Vapaalle jäämisen motiiveja ovat olleet muun muassa työpaineet, stressi tai levon tarve. Jo pelkkä vuorotteluvapaan mahdollisuus on lisännyt ihmisten jaksamista työelämässä. Mahdollisuus vuorotteluvapaaseen toimii siten perälautana, johon työntekijä tietää voivansa yrittää turvautua, jos tilanne alkaa tuntua mahdottomalta. Perälauta itsessään vähentää voimattomuuden ja vaihtoehdottomuuden tunnetta ja helpottaa stressiä sekä kykyä löytää ongelmiin ratkaisuja. Erityisen selviä ovat hyödyt, joita sijaiset järjestelmässä saavat. Vuorotteluvapaasijaisuus on työvoimapolitiikan palveluista se, jossa työllistytään kaikkein parhaiten.
Vuorotteluvapaa on järjestelmänä onnistunut ja antanut monelle mahdollisuuden kerätä voimia ja jaksaa työssä pidempään. Erityisesti vuorotteluvapaasta ovat hyötyneet ja sitä ovat hyödyntäneet naiset, eli 70 prosenttia kaikista vuorotteluvapaan käyttäjistä on ollut naisia, ja siksi myös nämä leikkaussuunnitelmat kohdistuvat erityisesti heihin. Yleisimmin vuorotteluvapaata hyödyntäneet ovat ammatiltaan olleet viime vuonna hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöitä, opettajia ja muita opetusalan erityisasiantuntijoita, terveydenhuollon asiantuntijoita ja niin poispäin.
Pidän hyvin valitettavana sitä, että hallitus juuri tähän työssäjaksamista parantavaan järjestelmään nyt iskee kyntensä. Tämän ehdotuksen todelliset säästövaikutukset ovat todennäköisesti pienet. Työelämässä olevien työssäjaksaminen saattaa heikentyä, ja samalla monen työttömän, joka pystyisi nykyisessä työssään ylläpitämään työelämävalmiuksiaan, asema heikkenee tämän esityksen vuoksi, työttömyys pitkittyy ja työllistyminen vaikeutuu. Nämä molemmat vaikutukset voivat paitsi olla inhimillisesti raskaita myös samalla heikentää julkisen talouden pitkän aikavälin rahoitusperustaa.
Tällä perusteella esitän, että lakiesitys hylätään.
