Arvoisa puhemies! Olemme aloittamassa jokasyksyistä budjettiurakkaa selvästi viime- ja toissavuotista toiveikkaammissa tunnelmissa. Tänä vuonna on ensimmäistä kertaa yhdeksään vuoteen nähty laaja-alaista talouskasvua, joka ei nojaa pelkästään rakentamiseen tai kotimaiseen kulutukseen. Vienti on lähtenyt liikkeelle, ja monilla aloilla menee hyvin. Teollisuuden kiinteitä investointeja tulee aiempaakin enemmän, ja se tarkoittaa vahvempaa tuotantokykyä myös tulevaisuudessa. Kokonaistuotanto on odotettua voimakkaammassa kasvussa. Tänä vuonna talouskasvu nousee 2,9 prosenttiin, ensi vuonna taloutemme kasvaa 2,1 prosentin verran. Työllisyys on kehittymässä myönteiseen suuntaan, ja ennusteen mukaan työllisyysaste nousee ensi vuonna jo yli 70 prosenttiin.
Kustannuskilpailukyvyssä olemme ottaneet kilpailijamaita kiinni. Se näkyy aivan konkreettisesti viennin kasvuna. Me pystymme nyt voittamaan markkinaosuuksia vuosia jatkuneen alisuorittamisen jälkeen, eli vaikka maailmanmarkkinat kasvavat, niin Suomen osuus maailmanmarkkinoilla kasvaa vielä enemmän. Siis Suomi on päässyt vihdoinkin kiinni maailmantalouden kasvuun ja imuun. Maailmalta tulee meille talouteen vetoapua, mutta kyllä tämän kehityksen eteen Suomessa on hartiavoimin töitä tehtykin tämän hallituksen aikana — ja joitakin toimia jo edellisen hallituksen aikana.
Suomi osoitti toissa viikolla olevansa houkutteleva toimintaympäristö yhdelle Euroopan suurimmista pankeista, kun Nordea päätti siirtää pääkonttorinsa Suomeen. Tämä ratkaisu kertoo, että Suomi yhdessä muiden EU-jäsenmaiden kanssa on tehnyt oikeita päätöksiä perustaessaan pankkiunionin. Se myös osaltaan kertoo, että olemme tehneet pitkäjänteistä talous- ja veropolitiikkaa, mikä on keskeistä ennustettavuuden kannalta.
Talous- ja rahaliittoa koskevassa uudistustyössä Suomelle keskeistä on, että pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin tiekartat viedään loppuun. Tarvitsemme aidon rahoitusalan sisämarkkinan ja sille yhteiset säännöt, valvonnan ja kriisinratkaisumenetelmän. Talous- ja rahaliiton uudistamisesta käytävä keskustelu tulee kiihtymään entisestään pian käytävien Saksan vaalien jälkeen. Suomen hallitus ottaa Emun kehittämiseen tarkemmin kantaa lähiviikkojen aikana.
Arvoisa puhemies! Reilut kaksi vuotta sitten hallitusneuvotteluissa sovimme askelmerkit, joilla pystymme kuromaan umpeen kestävyysvajeen ja lopettamaan velaksi elämisen. Se on tarkoittanut tiukkaa menokuria, kehyksestä kiinni pitämistä ja toimia kustannuskilpailukyvyn vahvistamiseksi. Velkaantumisen saaminen kuriin on ollut keskeisimpiä tavoitteita, jonka puolesta on määrätietoisesti tehty töitä. Reilut kaksi vuotta sitten sovitulla 4 miljardin säästöuralla on onnistuttu pysymään. Nyt budjetin alijäämä kutistuu ja velkaantuminen vähenee ensi vuonna yli 2 miljardia euroa. Se on tarkoittanut säästöjä ja ikävienkin päätösten toteuttamista. Se on tarkoittanut kaikkien näiden ratkaisujen takana seisomista, tässä salissa, joka viikko, ja se kuuluu tietysti asiaan.
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman veropolitiikan linja, jota olemme toteuttaneet, on työn linja. Vuoden 16 budjetissa työn verotusta pienennettiin keski- ja pienituloisia painottaen 450 miljoonalla eurolla. Vuoden 2017 budjetissa työn verotus keveni 590 miljoonalla eurolla kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen päättämien veronkevennysten johdosta. Linja jatkuu vuoden 18 budjetissa, kun työn verotusta kevennetään työtulovähennystä korottamalla ja ansiotuloveroasteikkoa muuttamalla yhteensä 270 miljoonalla eurolla. Esimerkiksi kilpailukykysopimuksen muodostamasta haasteesta huolimatta olemme onnistuneet pitämään kiinni siitä, että kenenkään työn verotus ei kiristy. Myös kokonaisveroaste on onnistuttu kääntämään laskuun. Tämä on omiaan edistämään taloudellista toimeliaisuutta yhteiskunnassa ja auttaa osaltaan saavuttamaan erityisesti kilpailukykyyn ja työllisyyteen liittyviä tavoitteita, joissa olemme edelleen kilpailijamaita jäljessä. Esimerkiksi Ruotsia on tavoitettu, ja vastuullisella linjalla jatkaen pystymme edelleen vahvistamaan tätä kehitystä.
Muutamissa yhteyksissä on kuultu arvostelua siitä, että veronkiristykset olisivat jotenkin poissa hallituksen työkalupakista. Tähän tekisi mieli vastata, että niin ovat ja hyvä niin. Mutta todellisuus on tässäkin vähemmän dramaattinen. Työtätekevien suomalaisten verotus on Suomessa edelleen kireää moneen Länsi-Euroopan maahan verrattuna. Verotuksen painopistettä siirretään tälläkin kertaa työn verotuksesta haittojen ja kulutuksen verotukseen. Verotuksen ja erityisesti työn verotuksen keventäminen on hyvää työllisyyspolitiikkaa. Se on toisaalta myös tekoja ihmisten oman päätösvallan kasvattamisen puolesta. On virheellistä sanoa, että veronkevennyksiä annettaisiin, ikään kuin kyse olisi alun perin valtion rahoista. Sanoin aiemmin, ja sanon nyt uudemman kerran: ne ovat ihmisten rahoja, ja me haluamme ottaa niistä mahdollisimman vähän, jotta jokaisella olisi mahdollisuus pärjätä ja tulla toimeen omalla työllään, jotta työnteko olisi aina kannattavaa. Jokainen on itse paras päättämään, miten käyttää rehellisesti ansaitsemansa rahat. [Ben Zyskowicz: Musiikkia korville!]
Työn verotuksen keventäminen on yksi osa laajaa toimenpiteiden kokonaisuutta, jolla on pyritty kohtuullisin tuloksin saamaan ihmisiä pois työttömyydestä. Työttömyys on vähenemässä viime vuoteen verrattuna jopa yli 20 000 pitkäaikaistyöttömällä, jotka ovat päässeet töihin. Työllisyyden vahvistaminen on paras lääke köyhyyden, eriarvoisuuden ja osattomuuden vähentämiseksi. Suurin eriarvoisuuden kuilu on työn ja työttömyyden välillä. Sen kuilun yli me olemme tehneet siltaa nyt jo kolmatta vuotta. Työn riippumattomuus paikasta ja ajankohdasta tulee lisääntymään digitalisaation myötä. Myös omistaminen, yrittäminen ja muu hyvinvointia kerryttävä toiminta kohtaavat vastaavanlaiset megatrendit.
Tarvitsemme siis verotuksen kokonaisuutta ja sen kehitystä tarkastelevan tiekartan, jossa verotusjärjestelmän kehittämistarpeet ja välttämättömät muutoskohteet pystytään tunnistamaan tulevaisuuden kehityskulkujen valossa. Tämä työ on budjettiriihen yhteydessä päätetty käynnistää.
Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tekee vastuullista talouspolitiikkaa. Olemme pitäneet kehyksestä kiinni. Vielä kesällä monien poliitikkojen puheet nostattivat aitoa huolta jakovaarasta. Merkkejä oli ilmassa, että ennustettua väkevämpien kasvulukujen nostattama suhdannepöly sumentaa silmiä, mutta vastuullinen linja pidettiin. Ei noususuhdanteessa ole tarvetta eikä syytä elvyttävään finanssipolitiikkaan. Päinvastoin, pieni liikkumavara pitää käyttää tulevaisuuspanostuksiin — tukemaan työllisyyttä, osaamista ja koulutusta — ja samalla velkaantumisen vähentämiseen ja seuraavaan laskusuhdanteeseen varautumiseen. Sellainenkin on ennen pitkää edessä. Haluan vielä tässä yhteydessä toistaa sen, että mitään jakovaraa ei ole. Otamme edelleen ensi vuonna lähes 3 miljardia euroa velkaa.
Vaikka raamit ovat tiukat, niiden sisällä on tehty valintoja. Olemme pystyneet vastaamaan kasvaneisiin tarpeisiin esimerkiksi turvallisuuden eri osa-alueilla. Lisärahat poliisille, suojelupoliisille ja Rajalle kertovat, että hallitus haluaa pitää huolta yhteiskunnan ydintehtävien kunnollisesta hoitamisesta myös aiempaa haastavammassa toimintaympäristössä. Näistä lisäyksistä sovimme hallituksen kesken jo keväällä julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.
Arvoisa puhemies! Tulevaisuudessa menestyvät osaajat. Siksi väestön osaamisesta huolehtiminen on hyvää kasvu-, hyvinvointi- ja tulonjakopolitiikkaa. Kutsuin viime viikolla Suomen johtavat talousasiantuntijat koolle pohtimaan ratkaisuja Suomen tulevaisuuteen. Kaikissa ratkaisuissa toistuivat koulutuksen ja osaamisen merkitys. Tämä hallitus uudistaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen opetusministerimme johdolla. Julkisen talouden liikkumavara suunnataan nyt erityisesti osaamisen ja koulutuksen vahvistamiseen.
Esimerkkinä mainitsen ammattikorkeakouluissa tehtävän vaikuttavan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhdessä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulujen ansiosta erityisesti pk-yrityksillä on mahdollisuus ottaa käyttöön uutta tutkimuspohjaista tietoa ja luoda siitä omia sovelluksia. Ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan tukemiseen varattiin 5 miljoonaa euroa määrärahaa. Samoin tutkimuksen puolella Suomen Akatemia sai uusia määrärahoja 25 miljoonaa euroa ja Innovaatiorahoituskeskus Tekesille ohjattiin 35 miljoonaa euroa. Peruskoulun tasa-arvon tukemisen rahoitusta lisätään 25 miljoonalla eurolla. Haastavissa olosuhteissa toimivien koulujen tuki kaksinkertaistetaan. Tämä on tärkeää, sillä jokaisen perheen on voitava luottaa siihen, että kodin lähikoulu on asuinalueesta tai -paikasta riippumatta hyvä koulu omille lapsille. Lisäksi tuella ehkäistään alueellisten erojen syntymistä. Edelleen, luonnontieteiden ja matematiikan opiskelu ja oppimistulokset ovat olleet laskussa jo kymmenen vuotta. Ei riitä pitkän matematiikan lukijoita täyttämään aloituspaikat, joihin sitä edellytetään. Tämä hallitus puuttuu asiaan. Luonnontieteiden ja matematiikan palkittu ja kansainvälisesti arvostettu Luma Suomi -ohjelma muuttui valtakunnalliseksi tämän vuoden alusta, ja nyt esitämme oppimisen edistämiseen tarkoitettujen määrärahojen kaksinkertaistamista. Tässä joitakin esimerkkejä toimista, joita hallitus on tehnyt osaamistason kohentamiseksi.
Olen tyytyväinen myös siihen, että talousarviossa eri ministeriöt tuovat ensimmäistä kertaa esille oman panoksensa meille kaikille tärkeiden kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden edistämiseen. Tämä on hyvä alku, ja ensi vuonna menemme vielä pidemmälle. Edistämme talousarviolla myös luonnonvarojen kestävää käyttöä. Lisäämme esimerkiksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman Metson rahoitusta kymmenellä miljoonalla ja panostamme vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseen sekä vesistöjen kunnostamiseen 1,7 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Kaikesta myönteisestä ja tervetulleesta kehityksestä sekä tulevaisuuteen suuntaavista uusista avauksista huolimatta haluan muistuttaa, että perustavanlaatuiset taloudelliset haasteet ovat edelleen olemassa. Olen varma, että kohta alkavassa keskustelussa kuullaan vaatimuksia menokurin löysäämisestä ja finanssipolitiikan linjan kääntämisestä hyvien aikojen asentoon. Elämme nyt noususuhdanteessa, mutta nimenomaan siitä syystä löysäämisvaikutukset ja -vaatimukset kannattaa unohtaa. Suomen talouden monet ongelmat ovat edelleen ratkaisematta. Pitkään odotetun kasvun nostattama suhdannepöly ei saa peittää näköalaa. No, mitä ne ongelmat ja haasteet sitten ovat? Elämme nousukaudesta huolimatta edelleen raskaasti velaksi ja valtionvelkamme kasvaa ensi vuonna yli 110 miljardiin euroon. Väestön ikääntyminen nostaa hoivakuluja, ja työmarkkinamme ovat liian jäykät.
Ehdottomasti suurin ongelma on kuitenkin työttömyys. Aivan liian moni suomalainen on edelleen vailla töitä. Vaikka kehitys on nyt hyvää, emme ole pääsemässä vielä tavoiteltuun 72 prosentin työllisyysasteeseen tällä hallituskaudella. Tuokin taso on vielä kaukana pohjoismaisesta tasosta. Tavoitteen tulisi olla pikemminkin 75 tai vielä mieluummin sen yli, jotta selviämme 20-luvun haasteista. Kaikki täällä ovat kuulleet lukemattomia kertoja, miten meidän suurin ongelmamme on liian matala työllisyysaste. Mutta mitäs jos sanoisin, että ei minua oikeastaan kiinnosta, millä tasolla työllisyysaste on? Se on yksi tunnusluku muiden joukossa, mutta toki tärkeä. Vielä enemmän kuin Suomen talouden ongelma, matala työllisyysaste on nimittäin ihmisten ongelma. Se, että ihminen ei pääse töihin, on ongelma. Se, että ihminen pääsee töihin, on tärkeämpää kuin se, mikä on tunnusluku ja miltä se näyttää.
Arvoisa puhemies! Minä iloitsen jokaisesta suomalaisesta, joka pääsee työttömyyden kurimuksesta kiinni oman elannon tienaamiseen. Samalla tunnen murhetta heistä, jotka eivät ole sinnikkäästä yrittämisestä huolimattakaan siinä onnistuneet. Jokainen päivä ilman työtä on pois ennen muuta työttömältä ihmiseltä itseltään. On tullut jo ihan normaaliksikin ajatella, että ei minun kannata etsiä töitä, ei kannata yrittääkään. Mutta hallitus on panostanut työvoimapalveluihin, työttömien auttamiseen, heidän neuvomiseensa, ja me pyrimme löytämään heille polkuja siitä, miten työpaikka ja työtön ihminen kohtaavat. Meidän pitää jatkaa uudistusten tekemistä, jotta uusia työpaikkoja syntyy ja ihmiset saavat mahdollisuuksia, jotta työn teettäminen ja vastaanottaminen tulisivat entistä kannattavammiksi. Työmarkkinoiden toimintaa on tehostettava, jotta avoimet työpaikat täyttyisivät joutuisasti ja ihmiset pääsisivät ilman vaikeuksia työhön kiinni.
Olemme tehneet jo laajan joukon uudistuksia, joiden tavoitteena on madaltaa työhön pääsyn kynnyksiä ja auttaa ihmisiä työhön. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä on nyt 20 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Nuorisotyöttömyyttä torjutaan lisäämällä 1 000 koulutuspaikkaa ammatilliseen koulutukseen. Palkkatuen tarjontaa alle 30-vuotiaille lisätään ja nuorten tarvitsemat tukipalvelut kootaan Ohjaamoihin, jotka vakinaistetaan. Tässä vain joitakin esimerkkejä työllisyystoimista, joita on paljon.
Arvoisa puhemies! Työllisyyttä edistävistä uudistuksista haluan tässä yhteydessä erityisesti kiinnittää huomiota varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen. Tämänkin ratkaisun myötä työnteon kannattavuus vahvistuu. Samalla lapsiperheiden taloudellinen tilanne ja ostovoima kohenevat. Noin 6 700 perhettä pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. [Jukka Gustafsson: Tervetuloa demarien linjoille!] Maksuttoman varhaiskasvatuksen tulorajoja nostetaan kaikille perheille. Lisäksi toisen lapsen sisaralennus nousee 50 prosenttiin. Olennaista on, että kenenkään maksut eivät nouse. Keskituloinen kahden lapsen perhe säästää maksualennusten ansiosta 1 200 euroa.
Puhemies Maria Lohela
: Ministeri, muistutan puheajan ylittymisestä.
Arvoisa puhemies! Pari sivua. [Naurua] — Kohta varmaan kuullaan kritiikkiä määräaikaisen lapsivähennyksen poistamisesta. Sama keskituloinen kahden lapsen perhe menettää lapsivähennyksen poistumisen takia 200 euroa vuodessa. Nämä kun erotetaan keskenään, perhe jää 1 000 euroa plussalle. Arvaan, että perhe on ihan tyytyväinen opposition mielipiteistä huolimatta.
Arvoisa puhemies! Viimeiseksi lasten ja perheiden asioista vielä toinen erittäin tärkeä huomio. Hallitus päätti käynnistää perhevapaauudistuksen valmistelun budjettiriihessään. Hienoa! Tätä on odotettu kauan. Suomi tarvitsee uudistuksen, joka asettaa lapsen edun etusijalle ja joka tukee perheiden hyvinvointia ja valinnanvapautta sekä tasa-arvoa ja työllisyyttä. On tärkeää, että uudella mallilla todennetaan vaikutus työllisyyteen, työnteon kannustavuuteen sekä naisten työmarkkina-asemaan ja perheiden valinnanvapauteen ja mahdollisuuksiin.
Arvoisa puhemies! Kuten alussa totesin, tunnelmat tätä budjettia käsiteltäessä ovat selvästi aiempia vuosia toiveikkaammat ja myönteisemmät. Tästä ilmapiirin ja näkymien muutoksesta on syytä iloita, mutta samalla pitää pitää mielessä, että kilometrejä tiellä kohti tasapainoa on vielä rutkasti edessä. Toivon ja uskon, että alkava keskustelu käydään rakentavassa, vastuullisessa ja toinen toistamme kunnioittavassa hengessä.