Arvoisa puhemies! Hallitus esittää työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettua lakia eräiltä osin muutettavaksi. Näillä muutoksilla jatkettaisiin työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain voimassaoloa 31.12.2024 asti ja kumottaisiin työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain siirtymäsäännökseen sisältyvä momentti, jonka mukaan asiakkaiden ohjaaminen kokeiluun päättyisi ennen kuin työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain voimassaolo päättyisi. 

Näiden työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettuun lakiin esitettyjen muutosten tarkoituksena on varmistaa, että hallituksen kevään 2021 puoliväliriihen päätöksen mukainen TE-palveluiden pysyvä siirtäminen kuntien vastattavaksi voidaan toteuttaa sujuvasti tämän uudistuksen yhteydessä vuoden 24 aikana. Jatkamalla työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain voimassaoloa nyt esitetyllä tavalla voitaisiin välttyä tilanteelta, jossa lain voimassaolo päättyisi ennen kuin TE-palveluiden pysyvää siirtämistä kuntiin tarkoittava lainsäädäntö on tarkoitus saattaa voimaan, vuoden 24 aikana. 

Kumoamalla työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain siirtymäsäännökseen sisältyvä momentti, jossa säädetään asiakkaiden kokeiluun ohjaamisen päättämisestä ennen lain voimassaolon päättymistä, voitaisiin välttyä asiakkaiden epätarkoituksenmukaisilta siirroilta ennen kuin TE-palveluiden pysyvää siirtoa kuntiin tarkoittava lainsäädäntö on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 24 aikana. 

Tästä esityksestä, voimassaolon jatkamisesta, valtiolle aiheutuu lisäkustannuksia yhteensä noin 5 miljoonaa euroa, ja lain jatkaminen ei lisäisi kuntien kustannuksia verrattuna nykyiseen. Näin ollen kunnilta edellytettäisiin jatkossakin 15 prosentin omarahoitusosuutta, joka on 15 prosenttia kunnan vuonna 2018 maksamasta työmarkkinatukiosuudesta per vuosi. 

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain jatkamisen johdosta kokeiluun siirtyneiden TE-toimiston virkamiesten kanssa käydään yhteistoimintaneuvottelut syksyn 22 aikana. Myös kokeilualueiden kunnissa tullaan käymään yhteistoimintaneuvottelut työvoimapalvelutehtäviä hoitavien kunnan viranhaltijoiden ja muiden työntekijöiden kanssa. Näiden yt-neuvotteluiden keskeisenä tarkoituksena on varmistua siitä, että mahdollisimman suuri osa kuntakokeilun piirissä työskentelevästä henkilöstöstä jatkaa työskentelyä kuntakokeilussa. 

Esityksessä esitetään myös työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain täytäntöönpanon edellyttämiä muutoksia eräiden julkisen työvoima‑ ja yrityspalvelusta annetun lain ja työttömyysturvalain määräaikaisten lainkohtien voimassaoloon: 

Julkisesta työvoima‑ ja yrityspalvelusta annettuun lakiin esitetyn muutoksen tarkoituksena olisi varmistua siitä, että laissa säädettyä kulukorvausta voitaisiin maksaa työttömille työnhakijoille kattamaan työllistymistä tukeviin palveluihin osallistumisesta aiheutuvia välittömiä kustannuksia myös nyt jatkettavaksi esitetyn työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain voimassaolon aikana aloitettujen palveluiden osalta. 

Työttömyysturvalakiin esitetyn muutoksen tarkoituksena on taas varmistua siitä, että työttömällä työnhakijalla olisi oikeus kieltäytyä osallistumasta myös nyt jatkettavaksi esitetyn lain voimassaoloaikana aloitettuihin työllistymistä tukeviin palveluihin, jos hänelle aiheutuu palveluun osallistumisesta välttämättömiä kustannuksia eikä hänelle myönnetä kulukorvausta tai vastaavaa korvausta muun lain nojalla. 

Arvoisa puhemies! Nyt esitetyillä muutoksilla me osaltaan varmistetaan, että TE-palveluiden pysyvä siirtäminen kuntien vastattavaksi voidaan toteuttaa sujuvasti. Työllisyyden kuntakokeilulain jatkamisella varmistetaan, että valtion ja kunnan välisessä työnjaossa työllisyyden hoitoon liittyen ei tapahdu ylimääräisiä muutoksia ja kuntiin siirtynyt TE-henkilöstö voi keskittyä tärkeimpään eli asiakkaiden palvelemiseen. 

Nämä lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan elokuun alussa, 1. päivänä elokuuta 22. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on johdonmukainen esitys siinä mielessä, että sillä edistetään asetettuja tavoitteita työllisyyspalveluitten siirtämiseksi kuntiin. Toivon tietysti, että tämä uudistus olisi sitten lopultakin onnistunut. 

Hallitusohjelman tavoitteena on kuntien roolin vahvistaminen työllisyyspalvelujen järjestäjänä. Tämä kuntakokeilulakihan tuli voimaan tasan vuosi sitten ja on voimassa ensi vuoden kesäkuun loppuun asti, ja siinä kokeilukunnissa siirrettiin TE-toimistojen tehtäviä kuntien vastuulle. Nyt sitten kuntakokeilusta annetun lain voimassaoloa esitetään jatkettavaksi vuoden 2024 loppuun, jotta turvataan TE-palveluiden sujuva siirto, kun palvelut siirtyvät pysyvästi kunnille vuoden 2024 aikana. Näin vältetään sitä, että kokeilukuntien asiakkaat jouduttaisiin siirtämään takaisin TE-toimistoihin ennen kuin TE-palvelut pysyvästi siirretään kuntien järjestämisvastuulle. 

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää kuntakokeilusta annetun lain voimassaoloa jatkettavaksi 31.12.2024 asti. Näin turvattaisiin TE-palvelujen sujuva siirto, kun palvelut siirtyvät pysyvästi kunnille vuoden 2024 aikana. 

Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät maaliskuussa 2021. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtaman tutkijakonsortion ensimmäisen väliraportin mukaan erityistä huomiota tulisi kiinnittää valtion ja kuntien yhteistyön tiivistämiseen. Raportissa todetaan, että kokeilujen alku viivästyi kokeilujen aloittamispäätöksen viiveen, henkilöstön rekrytointihaasteiden sekä koronapandemian vuoksi. Koronapandemia ja odotettua suurempi uuden henkilöstön rekrytointitarve erityisesti suurissa kunnissa hidastivat asiakkaiden palvelua, mikä oli havaittavissa aktivointiasteen laskuna kokeilukunnissa kansalliseen keskiarvoon verrattuna. 

Arviointiraportissa on tunnistettu kokeilujen tavoitteiden saavuttamisen ja vuoden 2024 työvoimapalvelu-uudistuksen kannalta kriittisiä kohtia, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, jotta palvelujen kunnallistamisesta olisi saatavissa lisäarvoa. Ensinnäkin valtion ja kuntien keskinäistä yhteistyötä ja vuoropuhelua tulee lisätä palvelujen kehittämisessä. Kunnilla ja alueilla on hyvin erilainen yhteistyöhistoria, osaaminen ja polkuriippuvuus työllisyysasioissa, mikä on ilmennyt myös aikaisemmissa työllisyyden kuntakokeiluissa. Toiset kunnat voivat olla jo hyvin pitkällä omissa valmisteluissaan, mutta uudistuksessa on huolehdittava riittävästä tuesta kaikille kunnille. Myös yritys- ja työnantajapalveluiden kokonaisuus kaipaa vielä selkeästi vahvistamista ja kytkemistä vuoden 2024 työvoimapalvelujen kunnallistamisen valmisteluun. Kokeilujen, TE-toimistojen, ely-keskusten ja yritysten yhteistyötä on lisättävä. 

Kokeilujen alkuvaiheet ovat tuoneet esiin myös tietojärjestelmien kehittämisen haasteet. Raportin mukaan tarvitaan tietojärjestelmäarkkitehtuuria, joka mahdollistaa eri toimijoiden sujuvan tietojenvaihdon. 

Arvoisa puhemies! Työllisyysasteen nosto on yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Hyvinvointivaltion palveluiden rahoittaminen vaatii työllisyysasteen korkeaa tasoa. Hallitus on jo tähän asti tehnyt useita työllisyyttä parantavia toimia, ja yksi tällainen esitys on myös nyt pöydällä oleva työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatko. 

Kokeilujen painopisteenä on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Erityisesti suurissa kaupungeissa elinkeinopolitiikka ja työllisyyspalveluiden hoito on nähty hyvänä kokonaisuutena. Tämä esitys on osa laajempaa uudistusta, jossa TE-palvelut siirtyvät kokonaan kuntien vastuulle vuonna 24. Työllisyyskokeilusta saatava informaatio ja kokemukset ovat tärkeitä palveluiden kehittämisen ja pysyvien toimintamallien luonnin kannalta. Informaation keräämisen ja tehtävien siirron varmistamiseksi kuntakokeilun pituus säädetään nyt vuoteen 24 asti, jolloin työvoimapalvelut siirtyvät pysyvästi kunnille. 

Arvoisa puhemies! Työllisyyden kuntakokeilun ideana on vahvistaa kuntien tai kuntayhtymien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä. Kantava ajatus tässä on hyvä. Kunnat tuntevat itse tilanteensa parhaiten. Tuntemus alueen asukkaista, yrityksistä, järjestöistä ja julkisen sektorin palveluista on merkittävässä asemassa työllisyystilanteen kehittymisen kannalta, ja nämä tekijät kunnat tuntevat parhaiten. Suomalaiset kunnat ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisissa tilanteissa liittyen edellä mainittuihin asioihin, ja yhden mallin työllisyyspalvelut eivät varmasti Suomen kaltaisessa maassa toimi. 

Arvoisa puhemies! Kuntakokeilut hakevat vielä muotoja ja etsivät parhaimpia toimintatapoja ja ‑malleja. Työllisyyden kuntakokeilussa on esiintynyt myös paljon haasteita. Kunnat ovat kokeilun aikana viestineet muun muassa siitä, että on puutteita resursseista ja pätevästä henkilökunnasta. Ylen viime vuonna kunnille tekemän kyselyn perusteella muutama kunta on ilmoittanut heille osoitettujen työntekijöiden tulleen vedetyksi takaisin TE-palveluihin ja että tilalle on tullut osaamatonta henkilökuntaa. TE-palveluiden entinen henkilöstö on kyselyissä ollut melko kriittistä — jopa 60 prosenttia on tällaisella kriittisellä kannalla. Monet työttömät työnhakijat ovat viestineet pitkistä vastausajoista viesteihin ja maksatusten puolentoista—kolmen kuukauden maksatusviiveistä. No, valitettavasti tämä palaute ei ole uutta ja myös vanhassa mallissa oli vastaavia haasteita. Lisäksi näiden rekrytointiongelmien päälle on tietysti mallin käyttöönottoa haastanut korona. 

Saumaton työvoimapalveluiden siirtäminen kuntien vastuulle edellyttää valtion tukea kuntakokeilujen aikana, ennen kaikkea riittävää resursointia. 

Arvoisa puhemies! Tämä kuntakokeilun jatko on ehdottomasti kannatettava asia, jotta ei synny tätä välitilaa, niin kuin tässä puheenvuoroissa on ollut, ja se itse asiassa olisi kannatettava, vaikka kuntiin ei oltaisi siirtämässäkään palveluita, koska kuntakokeilu lähti liikkeelle hieman myöhemmin kuin oli ajateltu, ja siihen oli ymmärrettävät syyt: haluttiin, että systeemi toimii paremmin, ja toisaalta sitten päälle tuli korona, joka viivytti taas kunnissa varsinaisen toiminnan liikkeellelähtöä, ja esimerkiksi monet aktiivitoimiin laskettavat toimenpiteet olivat jäähyllä koronan alkuvaiheessa.  

Itse asiassa tämä turvaa niitä kuntia, jotka ovat mukana kuntakokeilussa, siltä, että tähän ei tule tämmöistä edestakaisin siirtymää, mutta sitten meillä on iso joukko niitä kuntia, jotka eivät ole mukana kuntakokeilussa, ja ne joutuvat sitten siirtymään tähän, siinä vaiheessa kun työllisyyspalvelut siirretään kuntiin, vähän niin kuin harjoittelematta. Toivoisin, että ministeri vähän avaisi sitä prosessia, miten me turvaamme vaikkapa TYP-lainsäädännön tai kuntouttavan työtoiminnan tilannetta tässä muutoksessa, koska ne ovat niitä tärkeitä välineitä, joilla itse asiassa tätä kaikkein vaikeinta työttömyyttä hoidetaan. Riskinä ja pelkona on vähän se, että kun meillä on vaikkapa niitä TYPejä, jotka ovat olleet kuntavetoisia, niin nyt tässä siirtymävaiheessa vastuu siirtyy hyvinvointialueille ja sitten se saattaa siirtyä takaisin kuntiin. Löytäisimmekö joitakin sellaisia välineitä, joilla myös niiden kuntien kohdalla, jotka eivät ole kuntakokeilussa, turvattaisiin se edestakaisin veivaamisen estäminen? Tai miten sen nyt sanoisi — uskon, että ministeri varmasti ymmärtää, mitä yritän tässä nopeasti sanoa. Se olisi mielestäni tärkeää, kun ne muutenkin joutuvat lähtemään tähän ikään kuin vähän etukenossa. 

Me kaikki tiedämme, mitä liittyy tähän sote-uudistukseen ja kuntouttavan työtoiminnan haasteeseen siitä näkökulmasta, että se kuntoutus on nyt siellä sote-alueilla ja sitten taas tämä pitkäaikaistyöttömyyden hoito tulee kuntiin, ja tähän pitäisi löytää niitä välineitä, joilla tuo porras on mahdollisimman helposti ylitettävissä, ja meidän pitäisi löytää myös niitä välineitä, joilla me turvaamme vaikkapa ne nuorten työpajat, jotka tällä hetkellä toimivat kunnissa mutta eivät ole yritysmuotoisia eivätkä voi jatkossa sitten tuottaa palveluita sinne hyvinvointialueen puolelle. Tässä on monta sellaista ikään kuin pullonkaulaa, joita on aina isoissa uudistuksissa, ja se on hyvin ymmärrettävää, mutta tämä olisi sellainen teema, josta toivoisin hieman avausta, jos ministerillä on siitä jo tietoa.  

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on lähtökohtaisesti kannatettava. Se on tietysti itsestään selvää, että ei ole mitään järkeä edestakaisin siirtää työnhakijoiden asioiden käsittelyä, ja ylipäätäänkin on hyvä, että nyt mennään pysyvästi siihen, että kunnilla on vahvempi rooli tässä työllisyydenhoidossa. 

Tietysti vähän tässä on siinä mielessä surkuhupaisakin tilanne, että kun aikaisemmin oli niin, että sosiaali- ja terveyspuoli kuului kunnille ja sitten taas maakuntatasoisesti oli järjestetty valtionhallinnon kautta tämä TE-puoli, niin nyt sitten kunnissa ollaan työttömyydenhoidossa ja sitten taas maakunnat hoitavat tätä sosiaali- ja terveyspuolta. Kun kuitenkin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien osalta monet tarvitsevat molempia palveluita, niin tässäkin on yksi sellainen kriittinen kohta, jota on varmaan syytä seurata. 

Arvoisa puhemies! Varsinainen kysymykseni ministerille liittyy siihen, että kun tätä työllisyydenhoitoa ollaan nyt pysyvästi kunnille siirtämässä, niin olisin kiinnostunut kuulemaan, minkälaiset vaihtoehdot ovat sitten kunnilla järjestää nämä palvelut. Jos tietoni ovat oikeat, niin vaihtoehdoiksi on tarjottu ainoastaan kuntayhtymää, joita tänä päivänä enää kunnat eivät juurikaan halua muodostaa, tai sitten isäntäkuntamallia, joka taas ei ole pienempien kuntien kannalta useinkaan järkevä, jos siinä on yksi selvästi isompi ja hallitsevampi kunta. Kun tässä yhteydessä on puhuttu, että jotta kunnalla olisi oikeus järjestää tämä palvelu itsenäisesti, pitäisi olla 20 000:n työvoima, niin esimerkiksi Pirkanmaalla tämä tarkoittaisi, että ainoastaan Tampere pystyisi tämän järjestämään itsenäisesti. Kun siellä tähän asti oli kuntien välillä erittäin toimiva sopimuspohjainen malli, miten tätä työllisyydenhoitoa on tehty, ja ymmärtääkseni koko Suomi on seurannut sitä, miten Pirkanmaan ja Tampereen malli on käytännössä toiminut — joka siis perustuu siihen, että ne asiat hoidetaan yhteisesti, jotka on järkevää hoitaa yhteisesti, esimerkiksi vaikka maahanmuuttajien asiat, koska ne pääosin keskittyvät Tampereen seudulle, mutta sitten lähipalveluna tuotetaan ne palvelut, jotka on järkevää tuottaa lähipalveluna — niin siellä ollaan vahvasti kyllä huolissaan, jos tämmöinen sopimuksellinen malli ei ole jatkossa enää mahdollinen. 

Arvoisa puhemies! Ihan loppuun korostan tässä vielä sitä, että kun aikoinaan olivat olemassa itsenäiset työvoimatoimistot, jollainen muun muassa kotikunnassani Sastamalassa oli vielä silloin, kun edustaja Filatov oli työministerinä, niin kun nämä TE-toimistot sitten siirtyivät maakunnallisiksi, siitä nimenomaan lähti tarve tuoda kuntiin tätä työllisyydenhoitoa, koska ne palvelut menivät liian kauas. Toivoisin, että samaa virhettä ei toistettaisi.  

Arvoisa herra puhemies! Pidän tätä työllisyyden kuntakokeilua merkittävänä rakenteellisena uudistuksena. Olemme puhuneet siitä ehkä aika pienessä mittakaavassa, mutta pidän sitä yhtä isona rakenteellisena uudistuksena kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista. Työllisyyden kuntakokeilussa kunnat eivät vain maksa sakkomaksuja vaan ovat aktiivisia toimijoita tässä yhtälössä ja ikään kuin linkkejä yrittäjien ja työnhakijoiden välillä, ja se ajatus sopii varsin hyvin paikalliselle toimijalle. 

Tämä kokeilun hidas käynnistyminen — ja sitä myöten esimerkiksi nyt tämä esitys on tietenkin välttämätön, ettei tule tämmöistä ikään kuin ikävää välitilaa olemassa olevaan — tietenkin haastavoitti kokeilun tulosten syntymistä siinä alussa, mutta en pidä sitä ihmeenä ottaen huomioon, että tämä on merkittävä uudistus, niin kuin aikaisemmin kuvailin. Toisaalta esimerkiksi nämä Tampereen mallin rohkaisevat tulokset nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden osalta innostavat jatkamaan tätä kokeilua, ja osaltaanhan näitä hyviä tuloksia on jo saatu meidän alueellisista kokeiluista. Esimerkiksi omassa maakunnassani alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien määrä laski vuoden 2016 tasolle tämän kokeilun myötä jo tässä vaiheessa. Tietenkin se on edelleen korkea määrä ja siihen tulee puuttua, mutta muutosta siihen vanhaan malliin on onnistuttu saamaan. 

Pitkäaikaistyöttömyyteen tämä malli sen sijaan ei omassa maakunnassani Päijät-Hämeessä ole vielä purrut. Ajattelen, että kuntoutuksen ja työllisyyspalveluiden kehittämiseen liittyen me tarvitsemme vielä voimakkaampaa yhteistä työtä ja johtamista. Kuntoutuksen tarpeessa olevien ihmisten palvelut ovat vielä osittain ratkaisematta. Esimerkiksi sosiaalialan ammattilaiset eivät riitä, ja palvelupolut eivät ole valmiita ja riittävän yksilöllisiä tällä hetkellä arjessa. Pitkäaikaistyöttömien saaminen työnsyrjään vaatii tietenkin paljon työtä, ja kyse on myös siitä, onko meillä riittävä määrä osaajia. 

Samoin kuntoutuksen yhdyspintojen kehittäminen on kriittistä juuri nyt, kun sote-uudistus etenee ja tietenkin rakenteita siellä maakunnallisella tasolla luodaan. Toivon, että tähän tulee tukea erityisesti ministeriön suunnasta. Esimerkiksi nyt työttömät eivät saa sairaslomia ja tieto työttömien sairastumisesta ja heidän kuntoutustarpeistaan ei siirry Kelaan, ja tätä kautta auttaminen on tietenkin haastavaa, kun näitä sairaslomia ei rekisteröidä samalla tavalla. Työkyvyn näkökulma sosiaalipalveluissa edellyttää osaamista, jota meidän vielä tulee täydentää, ja ajattelen, että myös kuntiin on hyvä saada osaamista työkykyarviointiin liittyen. Osittain tämän kokeilun myötä sitä on onnistuttukin täydentämään. 

Vielä haluan mainita velkaantumisen ja työssä jaksamisen — sellaisia teemoja, joista on tänäänkin puhuttu velkaantumisen osalta, joihin varmasti tällä työllisyyden kuntakokeilulla ja erityisesti paikallisella mallilla voidaan saada myös välitöntä apua. Toivon, että erityisesti näiden osa-alueiden ratkaisut korostuvat myös ministeriön esille nostamissa hyvissä esimerkeissä. — Kiitoksia. 

Arvoisa puhemies! Tosiaan tässä on monta asiaa, joita pitää yhtä aikaa nyt tehdä ja varmistaa, koska sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistus tulee ja nämä alueet aloittavat ensi vuonna toimintansa. 

Edustaja Filatov otti tämän TYP-kokonaisuuden esille. TYP-lakiin tehdään nyt muutokset, jotta me pystytään varmistamaan tämä jatkuvuus. Tämä lakiesitys on nyt lausuntokierroksella, ja siinä nyt ensimmäisessä vaiheessa varmistetaan, että kunta vastaisi edelleenkin toiminnasta ja toimintamallista. Siinä tehtäisiin sitten tiivistä yhteistyötä TE-toimiston, hyvinvointialueen ja Kansaneläkelaitoksen kanssa. Sitten vielä TE-palvelut 2024:n, tämän kuntiin siirron, yhteydessähän me joudutaan myös tähän vielä viilauksia tekemään. 

Täällä moni otti sitten esille myös kuntakokeilusta ja seuranta- ja arviointiraportista nousseita tietoja. Juuri näin, moni teistä puheenvuoroissa totesi sen, mikä tässä alussa oli tietenkin meitä kaikkia hidastava ja vaikeuttava tekijä — korona ja sen vaikutukset — mutta kuitenkin siellä on hyvin lähdetty liikkeelle, eli siitäkin huolimatta, että korona on tässä nyt riesana ollut, siellä on lähdetty kehittämään erilaisia tapoja tuottaa palveluita ja integroida sitä siihen kuntamaailmaan, ja se minusta on ilolla pantava merkille. Me tehdään tässä koko ajan rinnalla seurantaselvitystä, ja tästä on tulossa myös VN TEAS-tutkimushanke, josta tulee raporttia sitten useammassa vaiheessa. 

Edustaja Lehto nosti digipalvelut esille. TE-digiesityshän on nyt eduskunnan käsittelyssä, ja siellä Työmarkkinatori tulee olemaan se iso asia, eli sisääntuloväylä näihin palveluihin, jolla pystytään entistä paremmin käyttämään tietoa hyväksi ja digipalveluita hyväksi siinä, että työ ja työtä hakeva kohtaavat. Varmasti se tulee myös parantamaan laatua ja tämmöistä palveluiden yhdenvertaisuutta eri puolilla maata. 

Sitten edustaja Satonen otti esille tämän tulevan esityksen — vähän edelle mennään — eli kun tässä nyt varmistetaan, että tämä kuntakokeilu jatkuu sinne, niin tämä varsinainen kuntiinsiirtokokonaisuus on hallituksen työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä valmisteilla. Siellä on linjaukset tehty tästä 20 000:n työvoimapohjasta, joka liittyy siihen, että on arvioitu, että se on minimi, jolla pystytään järjestämään ja varmistamaan nämä resurssit. Mutta kuten sanottu, meillä on vielä viimeiset linjaukset tekemättä tai viimeiset kokoukset ovat tässä vielä ennen kuin se lähtee lausuntokierrokselle, ja sitten lausuntokierrokselta katsotaan tätä palautetta. Sitten tarkoitus on tämä esitys tuoda eduskuntaan syksyllä. — Kiitos.