Arvoisa puhemies! Keskustelu Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen lakkauttamisesta on ollut kuin esinäytös Savonlinnan Oopperajuhlilla tänä kesänä esitetystä oopperasta Kuolleesta talosta. Tässä oopperassa orkesterin soittamat tahtilajit vaihtuvat moneen kertaan. Soittajat soittavat haastavia kuvioita, ja lyömäsoittimet tulevat esille jykevällä soitollaan, ja kahleet sekä alasin tuovat lisämaustetta musiikkiin. Oopperan aikana saa kokea monenlaista tunteiden kirjoa, kuten iloa, surua, hieman sääliä, haikeutta ja pettymystä. Ja miten paljon tähän teokseen on tehty töitä ja miten monella eri tasolla: näyttämöavustajat, kuorolaiset, solistit, ohjaaja, tekniset avustajat, valomiehet, kapellimestari, soittajat, puvustajat, maskeeraajat, kuvaajat, lavastajat, kuiskaajat ja niinpäin pois. Olemme saaneet kokea ja nähdä Savonlinnan kampuksen osalta kaiken tämän. Voisimmeko kirjoittaa libreton kuitenkin uusiksi loppukohtaukseen? Tähän oopperaan tarvitaan onnellinen loppu. 

Arvoisa puhemies! Työn määrä vuosien varrella — heitämmekö sen kaiken hukkaan? Savonlinna tarvitsee monenlaista osaamiskeskittymää, sitä omaa korkeakoulua, valon pilkahdusta tulevaisuudesta. Korkeakoulu on uuden tiedon ja osaamisen lähde alueen asukkaille, verkostonsa yrityksille ja julkisen sektorin piirissä työskenteleville, työvoimalle, työttömille, innovaatioille, eri tasoiselle koulutukselle, ja sillä on monia vahvoja vaikutuksia paikkakunnan elinkeinotoimintaan ja sosiaaliseen rakenteeseen. 

Itä-Suomen yliopiston valitettavan päätöksen sulkea Savonlinnan kampus tultua julki olemme Savonlinnassa ryhtyneet aktiivisesti miettimään uudenlaista toimintamallia, jolla voimme säilyttää yliopiston kaupungissamme. Tavoitteenamme ei ole rakentaa päällekkäisyyksiä muiden yliopistojen kanssa, vaan synnyttää omaperäinen ja ainutlaatuinen osaamiskeskittymä Suomessa. On selvä, että Savonlinnan kampuksen muuttaminen itsenäiseksi yliopistoksi on Suomen kehittämisen kannalta keskeinen ja tärkeä kysymys. Koko Savonlinnan yrityselämä ja asukkaat, kampuksen henkilökunta, Opettajien Ammattijärjestö, opiskelijajärjestöt, enemmistö kansanedustajista eduskunnassa, Etelä-Savon maakunta sekä lukuisat muut tahot ovat olleet yliopistotasoisen opetuksen Savonlinnassa säilymisen puolella. 

Arvoisa puhemies! Pienuus ei ole haitta silloin kun osaamme olla innovatiivisia. Hewlett ja Packard aloittivat autotallissa Kaliforniassa, samoin Steve Jobs. Savonlinnan normaalikoulu on muuten ollut tarjolla Applen ADS-kouluksi ensimmäisenä Suomessa. Loistava esimerkki pienestä yhteisöstä käynnistyneestä osaamisen hyödyntämisestä. Nykyisessä maailmassa useat yhteistyöverkot hoituvat vierailevien professoreiden ja digitaalisen maailman kautta. Pienellä yliopistolla voi siis olla merkittäviä ja arvokkaita yhteistyöverkostoja alan parhaimpiin toimijoihin koti- ja ulkomailla. 

Dubaissa on poikkeuksellisen suuri määrä ulkomaalaisia korkeakouluja, esimerkiksi sellaiset huippuyliopistot kuin Cambridge ja Oxford mukaan lukien. Suurin osa niistä on bisneskouluja. Voisiko Savonlinna tarjoamalla hyvät olosuhteet ja Venäjän läheisyyden houkutella myös tällaisia oppilaitoksia tekemään Suomeen bisnestä? Yliopistoista tulee jatkossa yhä enemmän markkinavetoisia yksityisten yritysten kaltaisia instituutioita, jotka eivät kilpaile pelkästään parhaista opiskelijoista ja henkilökunnasta vaan myös rahoituksesta ja maineesta sekä globaaleista markkinoista. Kilpailu akateemisilla koulutusmarkkinoilla sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on se kenttä, jolla Savonlinna haluaa toimia. Savonlinnalla on kaikki mahdollisuudet nousta merkittäväksi yliopistokaupungiksi, joka tulee jatkossa myymään palvelujaan kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Tämä edellyttää, että Savonlinnassa kehitetään malli, jossa yliopistoa johdetaan yhä enemmän yritysmäisesti ja jossa taustalla on uusien rahoituskanavien hyödyntäminen. 

Arvoisa puhemies! Savonlinnassa jo tähän saakka tarjottu opetus, koulutus ja erityisesti myös täydennyskoulutus on ollut erittäin laadukasta. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kiinan Haidianin kanssa käynnistynyt yhteistyö opettajien täydennyskoulutuksessa. Tämän yhteistyön puitteissa kiinalaiset opettajat pääsevät tutustumaan käytännön opetustyöhön Savonlinnan Taidelukiossa sekä Lyseon lukiossa. Savonlinnan kampuksella ja kaupungilla on pitkä yhteistyö Venäjän eri alueiden ja yliopistojen kanssa muun muassa matkailu- ja kulttuurialalla. Venäläiset korkeakoulut ovat viime aikoina osoittaneet kasvavaa kiinnostusta myös täydennyskoulutukseen maakunta- ja kuntahallinnon eri sektoreilla. Yhteistyökyselyjä koskien monenlaisia aloja tulee eri maista paljon. 

Yliopistotasoisen opetuksen säilyminen Savonlinnassa on myös merkittävä aluepoliittinen ratkaisu. Suomen hallitusohjelmassa pyritään voimakkaasti parantamaan elinkeinoelämää ja yrittäjyyttä. Savonlinnan yliopisto voisi olla edelläkävijä uusien toimintamallien luomisessa ja uudenlaisen kansainvälisyyden edistämisessä. Savonlinnan yliopistolla on hyvät mahdollisuudet olla merkittävä toimija, joka muuttaa kehityksen suunnan. Nyt on myös aika toimia korkeakoulujen vaikutuspiirissä ja niiden lähipaikkakunnilla. Kaakkois- Suomen alue on poikkeuksellinen Suomessa. Se sijaitsee kahden metropolialueen, Pietarin ja Helsingin, välissä. Väkimäärältään sen kolme maakuntaa, Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Kymenlaakso, muodostavat reilun puolen miljoonan väestön. Kysyntää hyvistä koulutuspalveluista on siis myös jatkossa. 

Savonlinnassa on yliopiston toiminnan kannalta riittävä infra, hyvät toimitilat ja paljon asuntoja opiskelijoille. Savonlinnan yliopistomallissa tavoitteena on toimia tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Samalla yliopisto tulisi tukemaan yrityksiä, joilla on halua ja valmiuksia kansainväliseen kasvuun. USA:ssa ja Venäjällä on paljon esimerkkejä innovaatioyrityksistä, jotka toimivat yliopistojen kyljessä ja ovat mukana yliopistojen rahoituksessa. Savonlinnan yliopisto haluaa samalla rakentaa mallia, jossa yhdistetään kansainvälistymisvalmiuksia yhteistyössä seudullisten kehittämisyhtiöiden, kauppakamarien ja kauppayhdistysten sekä muiden yhteistyöverkkojen kanssa ja muiden opetusta antavien laitosten kanssa. Yhteistyö ja kansainvälisesti ajattelevat ihmiset ovat Savonlinnan voimavara. 

Arvoisa puhemies! Jos eduskunnassa voisi käyttää puheessa taustamusiikkia, nyt voisivat vaikka vasket soittaa fanfaaria taustalla. 

Arvoisa puhemies! Näillä edellä mainituilla perusteilla esitän yliopistolain 1 §:n muuttamista siten, että Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampus muutetaan itsenäiseksi yliopistoksi ja yliopistolakiin kirjataan yliopistopaikkakunnaksi Savonlinna. 

Arvoisa herra puhemies! Itä-Suomen yliopisto päätti viime huhtikuussa lakkauttaa Savonlinnan perinteikkään opettajankoulutuslaitoksen, joka perustettiin Savonlinnan seminaariksi vuonna 1952, vuosi ennen Joensuun seminaaria. Päätös on kestämätön koko Itä-Suomen osaamisen kannalta. Jo Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen lakkauttaminen on osoittanut näinkin lyhyessä ajassa, kuinka vaikeaa päteviä opettajia on alueelle saada. Syksystä 2018 lähtien koko Itä-Suomessa ei ole enää kuin yksi opettajankoulutuslaitos. 

Savonlinnan OKL:n lakkauttamista on vastustanut pääministeristä ja eduskunnasta lähtien laaja joukko myös tutkijoita ja asiantuntijoita. OKL:n lakkauttaminen voi aiheuttaa paikkakunnalle ja itse asiassa koko Itä-Suomeen osaamisvajeen ja paikkakunnalle lisäksi asuntomarkkinoiden romahduksen ja vaikuttaa jopa Oopperajuhlien järjestämiseen. 

Yliopistojen autonomia määriteltiin perustuslakivaliokunnan toimesta toissa hallituskaudella onnettomasti koskemaan myös hallintoa. Lakkautusten lisäksi autonomia toisaalta mahdollistaa kampusten perustamisen mille paikkakunnalle tahansa. Savonlinnaankin voisi tämän järjettömyyden minimoimiseksi toinen yliopisto perustaa oman kampuksen. 

Yliopistolain muutos on toinen vaihtoehto, jossa yliopistoluetteloon lisätään Savonlinnan yliopisto. Siihen tämä lakialoite tähtää. Yliopistosta tulisi Suomen pienin, mutta pienet yliopistot ovat varsin hyvin pärjänneet kansainvälisissä vertailuissa. Savonlinnassa infra on kunnossa, opiskelija-asunnot ovat halpoja, kampus on viihtyisä ja ympäristö on mitä parhain opiskeluun. Osaaminen on vielä Savonlinnassa tallella. Moni työntekijä ei ole halunnut työtarjouksista huolimatta lähteä Savonlinnasta vaan toivoo, että tilanne vielä ratkeaisi järkevällä tavalla. 

Perustamalla Savonlinnan yliopiston voitaisiin kokeilla, kuinka esimerkiksi koulutusvientiä voitaisiin kehittää alueella. Erinomaisesti vertailussa pärjännyt Savonlinnan normaalikoulu kerää jo nyt kävijöitä eri puolilta maailmaa. Nyt on aika toteuttaa hallitusohjelman hyvä suunnitelma suomalaisen koulutusviennin kasvusta. 

Olen samaa mieltä edustaja Turusen kanssa: tähän oopperaan tarvitaan onnellinen loppu. 

Arvoisa puhemies! Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori on kiteyttänyt vastuukysymykset hyvin. Hänen mukaansa alueellinen sijainti on sekä alueellisesti että valtakunnallisesti suuri tiede- ja koulutuspoliittinen kysymys, jossa yliopistojen itsehallinto ei estä valtion ohjaustoimivaltaa. 

On hyvä, että tämä lakiesitys on eduskunnassa käsittelyssä, sillä OKL:n lakkauttaminen Savonlinnasta on historian pahin yksittäinen päätös Savonlinnan kaupungin kannalta. Tämä on se syy, minkä takia toivon parasta työintoa ja toteutusta kaikilta hallituksen jäseniltä, jotka yrittävät korvaavia toimenpiteitä saada. Onneksi meillä on pääministeri Juha Sipilän lausunto siitä, että tulevaisuus näyttää Savonlinnan kannalta paremmalta. Hän on valmis lähtemään hakemaan sellaista ratkaisua, joka pitkässä juoksussa olisi myös alueen elinvoimaa nykyisestä kasvattava ratkaisu. Ja hallitus on hänen mukaansa valmis sellaisen ratkaisun synnyttämiseen. 

Mutta täytyy sanoa, että hallitus olisi voinut tehdä tämän asian helpommin säilyttämällä Savonlinnan OKL:n. Nyt noin suurin piirtein 100 miljoonaa euroa uhrataan siihen, että toimintoja Savonlinnasta lakkautetaan ja niitä perustetaan uudelleen Joensuuhun, kun tällä 100 miljoonalla olisi voitu tukea esimerkiksi korkeakoulujen kansainvälistymistä suoraan, kuten opetusministeri Grahn-Laasonen on moneen kertaan peräänkuuluttanut. Se olisi ollut se helpompi tie. Nyt valitaan se vaikeampi. Toivotan parasta työintoa tähän työhön ja toivon todella kollegani sanoin, että tällä oopperalla on vielä iloinen loppu. 

Arvoisa puhemies! Minusta tässä edustaja Turusen lakialoitteessa on sellainenkin hyvä puoli, että kun nuorilla ihmisillä on koulutusmahdollisuuksia ympäri maan, ei kaikkien tarvitse pakkautua kasvukeskuksiin. Ainakin osa heistä, jotka Savonlinnan yliopistossa opiskelisivat, jäisivät valmistumisensa jälkeen joko sinne tai lähialueille. Savonlinnassa pärjää hyvin ilman ruotsia. Perussuomalaisten ajama pakkoruotsikokeilu voitaisiin aloittaa vaikkapa siellä. Koulutukseen voisi sisältyä ruotsia, mutta se pakollisuus voidaan poistaa. 

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Turusen aloitetta 99-prosenttisesti. Jätän tuon pienen varauksen, koska aloitteessa on tällainen lause kohdassa "Savonlinnan yliopistollisen koulutuksen kehittämismahdollisuudet": "Maahanmuuttajalasten ja ‑perheiden parissa tehtävä toiminta voidaan laajentaa maahanmuuttajien kotoutumiseen johtavan koulutusmallin kehittämistyöksi." Mielestäni me emme tarvitse tällaisia laajentamisia vaan me tarvitsemme ennen kaikkea kotiuttamista. 

Arvoisa puhemies! Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen lakkauttamista yritimme kaikin keinoin ja monin tavoin vastustaa. Minusta se on yksi erittäin järjetön päätös, mikä valitettavasti näytti jyräävän ja menevän eteenpäin. 

Niin kuin tässä on aiemmin käytetty hyviä puheenvuoroja useampien edustajien toimesta, on merkittävää huomata, että Savonlinna on Kaakkois-Suomen alueella Pietarin ja Helsingin välillä ja sillä, minkälaista koulutusta, minkälaista toimintaa tuossa kaupungissa on, on myös monella tapaa aluepoliittista vaikutusta. 

Kannatan Savonlinnan yliopistoaloitetta. Niin kuin sanottu, mikään Suomen yliopistoista ei ole aloittanut heti suoraan suurena yliopistona. Aikanaan niin Helsingissäkin kuin muissakin yliopistokaupungeissa yliopistot ovat aloittaneet kohtalaisen pieninä toimijoina. Kun on ollut näkyä, on ollut käsitystä, miten mennään eteenpäin, ja niin kuin monissa puheenvuoroissa on tullut esille, Savonlinnassa niin alueena kuin yliopistonakin on monenlaisia mahdollisuuksia ja niitä ei saa jättää käyttämättä. 

Kannatan esitettyä aloitetta. 

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Järvinen otti esiin sen, että hallitus antoi tämän tapahtua. Tämä oli todellakin Itä-Suomen yliopiston hallituksen päätös, ja maan hallitus teki kyllä kaikkensa tämän asian estämiseksi. Maan hallituksella on nimittäin käytössä rahalliset panostukset, pystytään tarjoamaan resursseja. Todella Sipilä, meidän pääministerimme, tarjosi erittäin kovat panostukset: viisi vuotta kertaa 2 miljoonaa euroa ja sitten vielä erittäin edullisen vuokrasopimuksen Senaatti-kiinteistöiltä. Mutta lopulta, kun tarjottiin monia asioita, niin tuli kuitenkin ilmi ihan rehtori Mönkkösen suulla, että tätä ei raha ratkaissut. 

Todella perustuslakivaliokunta määritteli yliopistolakia valmisteltaessa silloin toissa kaudella, että autonomiaan kuuluu myös hallinto, joten valitettavasti on nämä ristiriitaiset lausunnot. Minäkin todella olisin toivonut, että olisimme voineet vedota Tuorin lausuntoon. Perustuslakivaliokunta on näin kuitenkin päättänyt, että hallinto tähän autonomian alle kuuluu. 

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämän autonomialainsäädännön alle ei nyt yritä piiloutua kukaan, koska on aivan itsestään selvää, että yksikään autonomista asemaa nauttiva yliopisto Suomessa ei voi itse päättää siitä, mitä oppiaineita siellä opettaa. Yksikään suomalainen yliopisto ei voi alkaa opettaa opettajia tai oikeustiedettä, ellei opetusministeriö näitä tutkinnonanto-oikeuksia sille myönnä. 

Viime kädessä jokainen hallitus kantaa aina vastuun päätöksistä. Ja sen takia on hyvä, että tämä lakialoite on nyt käsittelyssä. Nyt hallituksella on mahdollisuus käyttää juuri sille kuuluvaa valtaa ja halutessaan perustaa Savonlinnaan yliopistokeskittymä tai yliopisto, kummasta vain halutaankaan puhua. Ehkä tässä kohtaa sen takia olisi hyvä tietää ja saada tietää myös se, kuinka laaja tuki hallituksessa on tällä, edustaja Turunen, aloitteellasi. 

Arvoisa puhemies! Tosiasiassa edustaja Kosonen kertoi juuri äsken, miten tämä asia meni. Joensuun yliopiston hallitus teki tämän päätöksen, ja he ilmoittivat, että millään rahallakaan he eivät muuta päätöstä tee. Itse asiassa, kun yliopiston hallitus oli tämän päätöksen tehnyt, niin olen kuullut — tämä on kuulopuhetta ja huhua, ja siksi sanonkin, että tämä ei välttämättä pidä paikkaansa — että siellä oli sitten vedetty ylävitoset. Se kertoo siitä, että kyllä yliopiston hallitus oli päättänyt vahvasti sen, että lakkauttavat sen ja siihen ei pystynyt millään rahallakaan vaikuttamaan. 

Mutta erityisen kiitoksen annan edustaja Hakkaraiselle ja edustaja Tanukselle, että he ovat täällä paikalla. Olisin toivonut pikkuisen enemmän aktiivisuutta eduskunnan kansanedustajilta. On luonnollista, että me kolme savonlinnalaista edustajaa olemme täällä, koska tämä on tärkeä asia Savonlinnalle. Mutta olisin toivonut tietysti vähän suurempaa osanottoa. Tietysti päivä on ollut pitkä, kello on nyt 19.07, ja siksi vielä haluan kiittää edustaja Tanusta ja edustaja Hakkaraista, että he jaksoivat vielä näillä illan tunteina tulla puolustamaan Savonlinnaa, joka on kuitenkin ymmärtääkseni hyvin kaukana heidän omista vaalipiireistään. 

Arvoisa puhemies! Se pitää tietysti paikkansa, että Itä-Suomen yliopisto päätti lakkauttaa opettajankoulutuksen Savonlinnassa, mutta siinä kohtaa ministeriöllä on vastuu ja oikeus halutessaan siirtää opettajankoulutus haluamaansa paikkaan tai vaikka ylläpitää se Savonlinnassa. Sen ei tarvitse siirtää sitä automaattisesti Itä-Suomen yliopiston johonkin toiseen toimipisteeseen, vaan se on aina ministeriön päätös. Olen iloinen siitä, että tämän lakiesityksen myötä vastuu siirtyy sinne, minne se kuuluukin, eli hallitukselle. Uudistan kysymykseni siitä, kuinka laaja tuki hallituksessa on tällä yliopistokeskittymäehdotuksella. 

Arvoisa puhemies! Vastauksena Järvisen kysymykseen: minä en ole tämmöistä haastattelututkimusta tehnyt mutta aion sen kyllä tehdä ja pystyn tähän kysymykseesi vastaamaan. 

Tietysti maito on kaatunut kannusta, ja me olemme kuitenkin tässä tilanteessa. Kannu on kuitenkin vielä kädessä, meidän täytyy hakea nyt uutta maitoa siihen kannuun. Siihen me tarvitsemme, ei syyttelyä enää tässä vaiheessa eikä tämmöistä negatiivista energiaa, me tarvitsemme nytten positiivista energiaa, yhteen hiileen puhaltamista nuotion samalta puolelta, ei vastakkaisilta puolilta, että me saamme semmoisen hyvän draivin päälle tässä. 

Edustaja Järvinenkin viittasi nyt näihin Savonlinnan kompensaatioihin, että nämä menetykset pystyttäisiin sitten korvaamaan Savonlinnalle, mitä se aluetaloudellisesti aiheuttaa. Mutta minä pidän kuitenkin, että se menetys on sillä tavalla, kun menetetään yliopiston kampus, myöskin tämmöisellä henkisellä puolella — ei aineellisella puolella — aika iso menetys. Tämän vuoksi olemme edustaja Kososen kanssa tämän lakialoitteen tehneet. Toivomus on tietysti, että tämä lakialoite menee läpi, Savonlinnaan voitaisiin perustaa yliopisto. Minä uskon, että siellä Savonlinnassa on sitä osaamista ja tämmöistä positiivista energiaa niin paljon, että siitä tulisi kyllä hyvin innovatiivinen tämmöinen yliopisto, joka poikkeaisi tästä yleisestä yliopistolinjasta kyllä tämän oman tyylinsä ja oman tämmöisen linjansa kanssa, niin kuin omassa varsinaisessa puheenvuorossani just hahmottelin, mitä se (Puhemies koputtaa) voisi olla, ehkä tämmöinen enemmän yrittäjämäinen yliopisto. 

Arvoisa puhemies! Kun puhumme historian yksittäisestä surkeimmasta päätöksestä Savonlinnan osalta, on selvää, että tätä asiaa puidaan vielä hyvin pitkään. Olen itse tehnyt vastaavansisältöisen aloitteen, ja siihen on osallistunut myös noin 10 muuta opposition edustajaa, eli allekirjoittajia on hieman enemmänkin. 

Sen takia erityisesti toivotan parasta onnea työssä kompensaation suhteen, kun tiedämme ajan haasteet. Vain jotkut muut vastaavat opiskelupaikat ovat oikea, pitkäjänteinen mahdollisuus korvaaviksi menetelmiksi ja kun tiedetään, että sote-uudistuksen yhteydessä myös ammattikorkeakoulupaikat ovat kovalla koetuksella. Jos Savonlinnan keskussairaala menettää toiminnoistaan kirurgiaa, sisätauteja, mielenterveyspsykiatriaa, jo nykyiset ammattikorkeakoulupaikat Savonlinnassa ovat vaakalaudalla. Sen takia on todella kova tavoite, jos aikoo toteuttaa kaupungin toiveen siitä, että kaupunkiin kaivataan vähintään 420:tä uutta ammattikorkeakoulupaikkaa, jotta jollain tavalla pystyttäisiin korvaamaan opettajankoulutuslaitoksen menetys. Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia, niin oppositiota kuin hallitusta, ja varmasti teemme kaikki parhaamme sen eteen. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Järvinen tuossa otti jo esille Savonlinnan keskussairaalan tilanteen, jonka olisin myös halunnut vielä nostaa esiin. Jos me ajattelemme kaupunkia, niin koulutus, eri koulutuslaitokset ja toisaalta sitten terveydenhuollon laitokset, sairaala ovat hyvin keskeisiä siinä, millä tavalla kaupunki ja sen väestö jaksaa. Ja niin kuin tuossa edustaja Järvinen nosti esiin, niin sairaalan osalta supistuksia on tehty ja myös ne synnytykset sieltä lopetettiin, ja sillähän on sitten jatkumona vaikutuksia tosi monille muille sairaalan erikoisaloille. 

Nyt jos me ajattelemme, niin Savonlinna kaupunkina ei ole kovin suuri, mutta ei ole myöskään Lappeenranta. Lappeenrannassa myös toimii erittäin, sanoisinko, vitaali ja omanlaisensa yliopisto, jonka sivuilla muun muassa lukee, että tervetuloa ajattelemaan toisin. Ja samaa sanoisin, samalla kun toivotan onnea Savonlinnan tälle aloitteelle, lähettäisin viestiä muuallekin Suomeen: tervetuloa ajattelemaan toisin. Pieni voi olla hyvin joustava ja löytää erilaisia ratkaisumalleja ja myös yhteistyössä kansainvälistyä ja myös yhteistyössä yrittäjien kanssa. Sieltä voi löytyä hyvinkin jatkumoa esimerkiksi Lappeenrannan yliopistolle, joka on kuulemma valittu 20 yliopiston joukkoon maailmassa tietyllä alueella, elikkä siitä vain, Savonlinna, perään. 

Arvoisa puhemies! Ihan viimeisenä puheenvuorona, todennäköisesti, haluaisin tarttua oikeastaan siihen, mitä edustaja Järvinen sanoo, että me tarvitsemme tämän asian hoitamiseen oppositiota ja hallitusta. Kun tässä viitattiin sitten Savonlinnan sairaalan toimintaan esimerkiksi, niin me tarvitsemme myös Savonlinnan kaupungin edustajilta tätä yhteistyökykyä, neuvotteluhalukkuutta siihen. Savonlinnan sairaalan toiminnot liittyvät hyvin pitkälle tähän tulevaan sote-ratkaisuun ja siihen, miten Etelä-Savossa sitten terveydenhoito järjestetään, ja on äärimmäisen tärkeätä, että Savonlinnan sairaalan toiminnot säilyvät vähintään sillä tasolla, millä ne tällä hetkellä ovat. Siellä on tosiaankin paljon näitä koulutuspaikkoja, ja sairaala toimii harjoituspaikkana, ja tämän vuoksi se on äärimmäisen tärkeätä. Mutta niin kuin edustaja Järvinen sanoi, siihen tarvitaan kaikkien, niin opposition kuin hallituksenkin, hyvää yhteistyöhenkeä ja neuvotteluhalukkuutta täällä pääkaupungissa, mutta sitten sitä tarvitaan myöskin Savonlinnassa, kun kaupunki neuvottelee sitten yhdessä toisten eteläsavolaisten kaupunkien kanssa tätä sote-ratkaisua, että miten sitä työtä jaetaan ja näinpäin pois. Nämä neuvottelut ovat äärimmäisen tärkeässä asemassa. 

Siis kysymys on isosta kokonaisuudesta. Kun nyt puhutaan Savonlinnan OKL:n siirtymisestä Joensuuhun, mikä on jättänyt aluetalouteen tämmöisen ison, paikattavan aukon, niin kyllä se on niin, että sen saaminen kunnolla paikatuksi tarkoittaa tämmöisen ison kokonaisuuden yhteensovittamista. 

Arvoisa herra puhemies! Tämä on iloinen hetki, kun tässä salissa halutaan Savonlinnalle hyvää, ja se on varmasti meidän kaikkien tavoite. 

Tosiasiahan on se, että viime kaudella päätetty päivystysasetus vei Savonlinnasta synnytykset, ja sitä myötä noin sata synnytystä vähemmän siellä viime vuonna oli, mikä on merkittävä vähennys kaupungin syntyvyyteen. Nämä ovat isoja asioita, kuinka sairaala toimii tuommoisella pienellä paikkakunnalla, ja jos otetaan huomioon sitten vielä alueen saaristoisuus, etäisyydet muihin kaupunkeihin, niin on aivan äärimmäisen tärkeää, että meillä siellä sairaala on hyvällä tasolla edelleenkin. 

Ja tässä on otettu puheeksi myös nämä ammattikorkeakoulupaikat, ja sairaalan tason tietenkin pitää olla tällä nykyisellä tasolla senkin tähden, että nämä ammattikorkeakoulupaikat siellä säilyvät. 

Ja samalla tavalla kuin tässä jo on tullut esiin, niin kyllä maakunta-sotealue Savonlinnaankin yltää, ja minun toivomukseni olisi, että oltaisiin niissä pöydissä, joissa näistä asioista päätetään, eli on äärimmäisen tärkeää, että Savonlinna on mukana Mikkelin kanssa ja Pieksämäen kanssa neuvottelemassa siitä, millä tavalla Etelä-Savon infraa käytetään tulevassa sote-uudistuksessa. 

Tämä kaikki vaikuttaa tietenkin meidän aluetalouteen, ja silti toivon tälle lakialoitteelle hyvää menestystä sitten valiokunnassa.