Arvoisa puhemies! Hyvin lyhyesti tässä vaiheessa esittelen valiokunnan mietinnön: 

Kysymys on väliaikaisesta maatalouden kiinteistöverotuesta kuluvalle vuodelle, ja tämä lakiesitys annettiin eduskuntaan sen jälkeen, kun käytiin komission kanssa keskustelut siitä, että tämä menettely tilapäisesti hyväksyttiin kaiken kaikkiaan. Kyse on siis siitä, että tukea myönnettäisiin hakemuksesta eli alennettaisiin maatalouden kiinteistöveroa enintään 35 000, ja sitten tosiaan lokakuun loppuun mennessä hakemusten pitäisi olla ja tämän kuluvan vuoden loppuun mennessä päätökset sitten tulisivat. 

Valiokunta puoltaa tätä esitettyä mallia ja tätä esitystä kaiken kaikkiaan. 

Tässä toteamme, että tämä aiheuttaa myös sitten kompensaatiotarvetta kunnille, eli kaiken kaikkiaan noin 13 miljoonaa, hallitusohjelman mukaisesti, täysimääräisesti tullaan kompensoimaan kunnille verotulomenetyksiä. Koska kiinteistövero on vähennyskelpoinen, niin niitä tulee. Tämän toteamme tässä mietinnössä. 

Sen lisäksi, puhemies, me toteamme muutaman sanan asiantuntijakuulemisista: Niissä sinänsä pidettiin tätä esitystä varsin hyvänä. Toisaalta nähtiin, että ehdotettu malli on hieman kankeahko menettely, ja oltaisiin ehkä joissain lausunnoissa toivottu ja pidetty parempana, että maa- ja metsätalouden kiinteistöt, talousrakennukset, olisi kokonaan vapautettu kiinteistöverosta, mutta toisaalta kuitenkin korostettiin esityksen kiireellisyyttä ja nopeaa toimeenpanoa. Lisäksi kuulemisissa tuotiin esille se, että myös valtion tukipolitiikassa tulisi käyttää harkintaa myös poikkeusoloissa. Eli nämä huomiot kirjasimme tähän mietintöön. 

Kuten sanoin, pidämme tätä perusteltuna, ja toteamme, miksi tämä on tehty. Se on tehty tietenkin sen vuoksi, että tämä on yksi toimi, jolla helpotetaan tätä maatalouden suurta kustannuskriisiä, missä nyt ollaan, ja toisaalta myös sitten turvataan tärkeää huoltovarmuutta.  

Valiokunnalla ei ole yksityiskohtiin huomautettavaa, ja toteamme, että koska tämä vaatii tätä tietynlaista hakemismenettelyä, niin voi olla, että se on menettelynä hieman kankeahko, mutta siitä huolimatta tämä on perusteltu ja hyväksyttävissä ja olemme tämän takana. 

Lopuksi todetaan, että tähän liittyy myös aloite, joka on täällä eduskunnassa tehty, jossa esitetään, että jatkossa kiinteistöveroa näistä tuotantorakennuksista ei perittäisi lainkaan, mutta tätä emme ole sitten puoltamassa. 

Eli näiltä osin esityksen mukaan tämä mietintö lähtisi, ja sitten tähän tulee erikseen, puhemies, vastalauseita. — Kiitoksia. 

Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi. Siis tässä sanotaan jo ”kiinteistöverotuki”. Edustaja Viitanen, joka tässä äsken valtiovarainvaliokunnan puolesta esitteli tämän, käytti sanaa ”kankea”, ja tämä kiinteistöverotuki-sana kyllä jo kuvaa sen, minkälaista kankeutta tästä tulee. 

Siitä kiitän valtiovarainvaliokuntaa, että he ovat ottaneet huomioon tässä lakialoitteeni, jonka tein viime syksynä, elikkä lakialoitteen laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta. Tein silloin lakialoitteen, jonka sisältö on pääasiallisesti seuraava: Lisätään kiinteistöverolaissa 654/1992 määriteltyjen verosta kokonaan tai osittain vapaiden kiinteistöjen luetteloon maatalouden tuotantorakennukset. Kiinteistöveroa ei olisi tämän seurauksena jatkossa suoritettava kyseisistä rakennustyypeistä lainkaan. 

Edustaja Viitasen puheesta sai sen käsityksen, että olisin tehnyt sen lakialoitteen myöhemmin ja esittänyt, että jatkossa ne olisivat aina vapaita. Siis minä olen tehnyt ensin lakialoitteen ja hallitus on ilmeisesti sitten huomannut, että siinä on jotain ideaa, ja he ovat ottaneet sen käyttöön, mutta he ovat jatkaneet sitä sillä tavalla, että se on voimassa vain tänä vuonna ja se maksetaan verotukena. Edustaja Viitanen ansiokkaasti toi esiin sen, että se täytetään hakemuksesta. 

No, kun olen keskustellut maanviljelijöiden kanssa, niin he kertovat, että maksulaput ovat jo tulleet, ja käsittääkseni vero pitää maksaa ennen kuin on se ajankohtainen haku siinä kiinteistöverotuessa. Ehkä tämä on yksi semmoinen hallituksen tapa työllistää meidän kansalaisia. Kun he ovat kehuneet, että työllisyys on kasvanut, niin tällä tavalla se ainakin kasvaa, ja tämä on myös byrokraattinen ja kankea. 

Täällä hallituksen esityksessä ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että kyse on väliaikaisesta toimenpiteestä, jota sovellettaisiin vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa — siis yhtenä vuotena — ja sitä perustellaan maatalouden kustannuskriisillä. Se lähtökohta, mistä minä olen tätä lakialoitetta lähtenyt tekemään, on se, että maatalouden kustannuskehitys on ollut jo pitkäaikaisesti heikentynyt. Tiedän, että tämä ei korjaa isosti maatalouden ongelmia, mutta tässä on sellainen hyvä puoli, että tämä mielestäni kohdistuu oikein. Tämä kohdistuu semmoisille tiloille, jotka ovat hiljan investoineet, tehneet kalliita rakennuksia. He saavat tästä hyödyn, koska myös monet näistä nuorista viljelijöistä ovat aika rohkeasti tehneet investointeja maatalouteen, ja tämä heille suotakoon. Mutta tosiaan toivoisimme, että se olisi tehty pitkäaikaisena päätöksenä, jolloin se antaisi maataloudelle myöskin semmoisen pitemmän jatkumon tai näyn, että valtio on kiinnostunut heidän ongelmistaan ja yrittää helpottaa heidän asemaansa. 

Täällä on vastalause, jonka ovat allekirjoittaneet valtiovarainvaliokunnassa perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja kokoomus. Alun perin, kun keräsin nimiä tähän lakialoitteeseeni, sain siihen nimiä omasta puolueestani, kristillisdemokraatit muistaakseni kaikki, yksittäisiä kokoomuksesta, ja myös keskustasta oli allekirjoituksia, muutama edustaja, yksi nykyinen ministeri, ja sitten sosiaalidemokraateistakin oli yksi allekirjoittaja, ja VKK:n ainut kansanedustaja on sen myös allekirjoittanut. 

Arvoisa puhemies! Teen käsittelyn pohjaksi vastalauseen mukaisen ehdotuksen, jonka mukaan toinen ja kolmas lakiehdotus hyväksytään mietinnön mukaisesti, hylätään ensimmäinen lakiehdotus ja hyväksytään uusi lakiehdotus lakialoitteeni LA 54/2021 pohjalta. Tämä on siis esitykseni. 

Vielä nyt sillä tavalla, että hallituksen esitys on kyllä ihan oikeansuuntainen, mutta mielestäni olisi tasa-arvoista, jos me täällä Suomessa kohtelisimme omia maanviljelijöitämme samalla tavalla kuin esimerkiksi Ruotsissa kohdellaan. Siellä ei ole maatalouden rakennuksissa ollenkaan kiinteistöveroa. Sillä tavalla tämä olisi myös Euroopan unionin sisällä tasa-arvoista, että eri maista olevat ihmiset, maanviljelijät tässä tapauksessa, voitaisiin katsoa tasa-arvoisiksi omassa työssään. — Kiitoksia. 

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kannattaa edustaja Mäenpään tekemää esitystä ja sitä, että tätä viedään eteenpäin opposition yhteisen vastalauseen pohjalta. 

Tässä yhteydessä vielä kerran kiitokset edustaja Mäenpäälle tästä alkuperäisestä laki-aloitteesta, joka täällä eduskunnassa on saanut kyllä suuresti tukea. Voi sanoa, että ensimmäisen kauden kansanedustajalle se on sulka hattuun, kun huomaa, että myöskin hallitus tarttuu esitykseen ja vie sitä eteenpäin — joskaan ei ehkä ihan juuri sellaisena, mitä olisimme tässä vastalauseessakin toivoneet, elikkä niin että pysyvästi tämä maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverovapaus olisi toteutettu, vaan hallitus on sitten lähtenyt tätäkin asiaa komissiosta kyselemään ja päätynyt sitten tällaiseen väliaikaiseen ratkaisuun. 

Voi sanoa, että tässä vastalauseessa tuo ensimmäinen vastalauseen lausumaesitys puuttuu juuri tähän asiaan, ja ehkä tässä voi sanoa, että hivenen omaakin kädenjälkeäni sen muotoilussa on. Elikkä ylipäätänsä kansallisessa kompetenssissa olevissa asioissa, kuten nyt vaikkapa veropolitiikka tai sosiaalipolitiikka, päätöksenteko pitää pitää omissa käsissä, ja tuntuu kummalliselta, että veroasiaa on ylipäätänsä lähdetty kyselemään ja lähdetty rinnastamaan sitä jonkunlaisena valtiontukena tai vastaavana. Ruotsin esimerkki näyttää meille, että kiinteistöveroa ei tarvitse periä, jos kansallisesti on näin päätetty, ja katson, että tässä verokysymyksessä Suomessa aivan samalla tavalla meidänkin tulisi linjata. Siinä mielessä on tärkeää, että tulevaisuudessa ymmärrämme sen, että ne kysymykset, jotka kuuluvat kansalliseen kompetenssiin, myöskin itsenäisesti täällä linjataan. 

Niin kuin sanottu, tässä hallituksen esityksessä on kyseessä väliaikainen tuki, ja siinä mielessä pidän sitä vain niin kuin pienenä kädenojennuksena maatalouden syvään kriisiin, ja siksi, kun katsotaan pidemmällä tähtäimellä maatalouden tilannetta, ehdottomasti tämä kiinteistöverosta vapauttaminen kokonaisuudessaan olisi paikallaan. Tietenkin tässä tilanteessa tämä ennen kaikkea tämän laskentamallin takia auttaa erityisesti niitä tiloja, jotka ovat nyt tehneet isompia investointeja vastikään, ja tietysti monesti silloin on kysymys todennäköisesti nuoremmista viljelijöistä, jotka ovat kenties sukutilan saaneet haltuunsa ja siinä yhteydessä tehneet sitten tuotantorakennuksia lisää, koska näiden tuotantopanosten osuudesta sitten tiettyyn määrään asti se 15 prosenttia hyväksytään ja siltä osin määritellään kiinteistöveron määrä. 

Sitten vielä näihin lausumiin, mitkä myöskin tuossa ovat esillä: 

Ensinnäkin todellakin tämä tärkeä linjanveto, periaatteellinen kysymys siitä, että verokysymykset kuuluvat kansalliseen kompetenssin. 

Sitten myöskin haluamme hallitusta ylipäätänsä patistaa siihen, että on katsottava nyt tätä maatilatalouden tulonmuodostusta, ja hallituksen on tehtävä kaikki, minkä he voivat, sen varmistamiseksi, että meillä maatilataloutta pystytään harjoittamaan tulevaisuudessa. Tämä on kansakunnan huoltovarmuuskysymys, ja tämä on ruokaturvallisuuskysymys. Kun maailmalta uutisia kuulee, niin kyllä hyvin levottomaksi tulee mieli ja on suorastaan peloissaan sen suhteen, mitä ensi syksy tuo tullessaan. Nyt jo tällä hetkellä ruokakriisi ja nälänhätä uhkaa paikoitellen, ja tilanne voi mennä vain huonompaan suuntaan, kun on kyse muun muassa Ukrainan ja Venäjän tuottaman viljan kadosta ja siitä, että vaikka sieltä satoa tulisi, niin sitä ei saada sitten Ukrainan osalta liikkeelle, ja sitten taas tietenkin Venäjän omissa intresseissä ja pelikirjassa saattaa jopa olla ajatus siitä, että ruokakriisin kautta tätä tilannetta maailmassa edelleenkin eskaloitetaan. 

Kolmantena sitten noissa lausumissa on otettu kantaa lannoitteitten arvonlisäveron palautukseen, joka omalta osaltaan olisi helpottamassa juuri tässä tilanteessa, jossa nyt tiedetään, että kun tänä keväänä etukäteen viljelijöiltä kysyttiin, niin noin kolmasosa peltopinta-alasta viljelijöitten mielestä oli sellaista, josta jouduttiin miettimään, voidaanko sinne kylvää vai eikö, koska lannoitteitten hinnat ovat nousseet niin nopeasti ja myöskin siemenviljan hinta, ja siinä mielessä on se pohdinta, onko varaa lähteä tuottamaan ruokaa. 

Onhan tämä tietyllä tavalla aika absurdi tilanne, että meillä ei ole varaa tuottaa ruokaa, ja kyllä tässä ruokaketjussa on monenlaista ongelmaa. Täällä kristillisdemokraatit jo ovat tuoneet kevään aikana oman kriisipaketin niin maatalouden kuin energiapuolen asioitten kuntoon laittamiseksi, ja täytyy toivoa, että hallitus myöskin niihin toimenpiteisiin tarttuisi. 

Tosiaankin jos nyt tällä kertaa ei vielä tässä salissa saada enemmistöä tämän lakiesityksen pohjalta tehdyn vastalauseen taakse, niin toivon, että tulevaisuudessa kuitenkin tämä väliaikainen kiinteistöveronpalautus muutettaisiin pysyväksi ja sitä kautta pystyttäisiin maatilatalouden ahdinkoa omalta osaltaan helpottamaan. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Maatalous on älyttömän tärkeää ja se, että me saamme kotimaista ruokaa, ja kotimaista ruokaahan ei tule, jos sitä ei tuoteta täällä meillä Suomessa. Perussuomalaiset ovat tehneet paljon esityksiä, nostaneet esille maaseudun ja maatalouden hätää ja sitten myös sitä tärkeyttä. 

Nyt tämä esitys, mitä on käsitelty, koskee noita maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveroja. Meidän perussuomalaisten edustaja Mäenpää on tehnyt valtavan hyvän esityksen, hyvän aloitteen, sen takia, että poistettaisiin tämä kiinteistövero maatalouden tuotantorakennuksilta. Se on todella, todella hyvä aloite. Hallitus kyllä otti vähän koppia tuosta ja teki semmoisen aloitteen, että nyt laitetaan eteenpäin sitä yhdeksi vuodeksi mutta vain yhdeksi vuodeksi. On se aika väpelöintiä, että yhdeksi vuodeksi annetaan helpotusta eikä sekään ole suoraan sitä helpotusta vaan tulee semmoista niin kuin verotukea, eli tosi byrokraattiselle kuulostaa, mutta se, mitä perussuomalaisten Mäenpää teki, oli hirveän selkeä esitys ja, sanoisin, todellakin kannatettava asia. 

Kun tuossa kuulimme äsken keskusteluissa, että hallitus on nyt mennyt semmoisen asian tekemään, että on jopa EU:lta vissiin kysytty, saadaanko Suomessa näin tehdä, että annetaan helpotuksia, niin onhan tämä ihan ennenkuulumatonta. Kyllä meidän pitää voida päättää ihan kysymättä EU:lta joka asiasta, jopa semmoisista asioista, mitkä eivät edes kuulu EU:lle. Jotenkin ihmettelen tätä. 

Jotenkin tämä on tämmöistä vähän väpelöintiä nyt ollut, että ei kunnolla laitettu kerralla sitä asiaa kuntoon, niin kuin just Mäenpää oli esittänyt. Toivotaan, että jatkossa hallitus kuuntelee enemmän oppositiopuolueiden ehdotuksia. Perussuomalaisilta on tullut kovasti hyviä ehdotuksia maaseudun hyväksi. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Lämpimät kiitokset edustaja Juha Mäenpäälle, teitte erinomaisen ja ajankohtaisen lakialoitteen syksyllä, ja kiitokset tietysti hallitukselle siitä, että se lähti seuraamaan sitä lippua, jonka edustaja Mäenpää nosti korkealle ja teki tämän esityksen. Itsekin olen joskus nuorena kansanedustajana saanut jonkun lakialoitteeni tällä tavalla menemään eteenpäin, että olen tehnyt aloitteen, kerännyt siihen paljon nimiä ja sitten hallitus on tehnyt siitä oman esityksen, ja siellä kyllä perusteluissa luki nimeni, ja tietysti olin siitä silloin otettu, kun näin tapahtui. Se on aika historiallista. Ja niin kuin tässä joku totesi, ensimmäisen kauden edustaja Mäenpää saa tästä kyllä mahtavan sulan hattuunsa. Teillä varmasti on hattu, kun olette Pohjanmaalta ja teillä on nämä asusteet yleensäkin kohdallaan. 

Arvoisa puhemies! Olemme tottuneet jo EU-jäsenyyden alusta lähtien siihen, että maatalouspolitiikka on unionin yhteistä politiikkaa. No, sen sijaan meillä on kyllä jatkuvasti korostettu, että metsäpolitiikka, sosiaalipolitiikka ja veropolitiikka ovat kansallista politiikkaa. Täällä edustaja Hoskonen edellisessä puheenvuorossa, edellisen asian kohdalla, puhui metsäpolitiikasta, ja taisin itsekin siitä jotain mainita. On todella tärkeää, että metsäpolitiikka pidetään kansallisissa käsissä eikä sitä esimerkiksi ympäristövouhotuksen nimissä viedä EU:n päätösvaltaan, komission varapääjohtaja Timmermansin käsiin. Hän kyllä hamuaa kaiken mahdollisen, on todella valtaa haluava ja sen kahmiva vaikuttaja, hollantilainen sosialisti. Ja niin kuin meppimme Teuvo Hakkarainen sanoi, että kun me emme neuvo hollantilaisia tulppaanien kasvattamisessa, niin ei tarvitse myöskään hollantilaisten tulla neuvomaan suomalaisia metsänomistajia metsän hoidossa ja käytössä. Se oli viisaasti sanottu. Eli metsäpolitiikka pysyköön kansallisissa käsissä, se on kohtalonkysymys. 

Samaten tämä sosiaalinen ilmastorahasto on karmea esimerkki siitä, että EU:sta tehdään sosiaalinenkin tulonsiirtounioni. Emme hyväksy sitä missään tapauksessa. No, tähän asiaan nämä eivät liity, mutta tähän liittyy se, että hallitus meni kysymään maatalouden ollessa Suomessa äärimmäisessä ahdingossa lupaa komissiolta, saako maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistaa. Niin kuin kuultiin, Ruotsissa sitä ei ole, ja Suomen hallitus menee kysymään, että ”anteeksi, saisimmeko poistaa tämän”, ja sieltä sitten sanotaan, että ette saa kuin vuodeksi. Hävytöntä alistumista. Joku viisas sanoi, että ei pidä kysyä, jos ei ole varma vastauksesta. Hallitus kysyi ja vieläpä sitten tottelee tällaisia järjettömiä vastauksia. Minusta tämä on veropolitiikkaa ja huoltovarmuuspolitiikkaa, jonka pitää olla kansallisissa käsissä, eli me pelastamme maatalouden siitä syvästä ahdingosta, jossa se tänä päivänä on, ja tätä hallitusta, joka tällä tavalla menetteli tässä asiassa, en kyllä osaa kovin korkealle arvostaa. Sen sijaan edustaja Mäenpää saa kyllä suuren arvostuksen. 

Arvoisa puhemies! Ymmärtääkseni tämän vuoden kiinteistöveron ensimmäinen erä on tullut maksuun tai menee maksuun heinäkuun alussa. Ainakin itselleni tuli ensimmäinen erä heinäkuussa maksettavaksi ja toinen erä, oliko se, syyskuussa. Eli nyt viljelijät joutuvat jostakin kaivamaan sen rahan, jolla maksavat nämä kiinteistöverot, ja sitten joutuvat anomaan sen takaisin ja saavat joskus aikanaan takaisin sen valtiolta tai kunnalta. No, Verohallinto kerää ja tilittää kunnille, ja tässä tapauksessa ne eivät kunnille asti varmaankaan mene, vaan sitten se palautetaan anomuksesta. Olisi kyllä toivonut, että tässä olisi tehty pysyvä ratkaisu ja automaattinen ratkaisu niin, että viljelijöiden ei tarvitsisi tässä tilanteessa edes maksaa sitä. Ymmärrän, että byrokratia on tällaisia vaatimuksia asettamassa jossakin tilanteessa, mutta pitäisi päästä joustavampaan. 

Arvoisa puhemies! Meillä on edessä huolestuttavat näkymät huoltovarmuuden ja nimenomaan ruokahuollon osalta jo ihan lähikuukausina, lähimmän vuoden aikana. Vetoan hallitukseen: tehkää toimenpiteitä maatalouden pelastamiseksi tässä maassa älkääkä alistuko Brysselin järjettömään saneluun. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Todellakin tämä on hyvä esitys, keneltä se on tullutkin. Kiitos esityksestä Mäenpäällekin, mutta myös hallitukselle — tämä on tätä kokonaispakettia, 300 miljoonan pakettia, siihen liittyvää. 

Todellakin meillä maatalouden ahdinko on aika syvä tällä hetkellä. Meillä on rankasti taloudellisissa vaikeuksissa varmaan noin tuhat maatilaa ja viisituhatta on tällä hetkellä kaikkenansa taloudellisissa ongelmissa. Ja sitä kautta, kun vielä inflaatio nostaa tuotantopanosten hintoja, varmaan näitten maanviljelijäyritysten määrä kasvaa edelleen. Eli tämä on todella hieno kädenojennus tällä hetkellä näille viljelijöille ja varsinkin näille nuorille viljelijöille, jotka ovat siihen yhden robotin navettaan tai kahdenkin robotin navettaan sijoittaneet — siihen yhden robotin navettaan vähintään miljoona euroa, ja kun tulee eläinpääoma päälle, niin puhutaan vähintään kahden miljoonan investoinneista, koneet ovat siinä ehkä sitten jo mukana. Heillä on velkaa päällä kovastikin, niin että tämä tulee helpottamaan edes vähäsen. 

Näitä muita toimenpiteitähän siinä paketissa on ollut sitten myös energiaveron palautus, ja siinä on kritiikin kohta itseltäni siihen, että se ei koske urakoitsijoita. Eli maatilat saavat itse sen energiaveron palautuksen, mutta sitten kun he teettävät työtä näillä urakoitsijoilla, niin se ei näihin kohdennu. Eli tässä on aloitteen paikka jälleen, millä tavalla me se energiaverokuvio... Tällä hetkellä varmaan tässä on erilaisia sopimuksia tilojen ja urakoitsijoitten välillä tehty. 

Yksi, mikä valtiovarainvaliokunnassakin käsiteltiin, oli sitten tämä valtion takaus näille kriisilainoille, ja se väline on epäonnistunut, voin sen suoraan sanoa. Siinä on se, että velallinen ei tarvitse lisää velkaa, vaan pitäisi miettiä sitä, millä yhdistetään vanhoja lainoja, ja niille voitaisiin sitten valtion takaus antaa. Tässä olisi yksi asia. Tulisi vielä uudestaan harkita, voidaanko näitä muuttaa. 

Yhdyn edelliseen puhujaan siinä, että tämä saatiin vuodeksi. Itse kanssa toivon ja yhtä lailla keskustan näkemys on ollut se, että tämä olisi pidempiaikainen — tuossa meidän veroasiantuntijan kanssa eli edustaja Esko Kivirannan kanssa on keskusteltu tästä asiasta. 

Todella ollaan kriisissä: mietitään, millä tavalla leipää ja lämpöä saadaan sitten ensi vuodelle. Tämä leivän rooli on tärkeä, ja siinä, millä tavalla maatalouden toiminta pyörii, yhtä lailla se lämpö ja huoltovarmuus myös siltä puolelta ovat tärkeitä asioita. Siinä, ettemme tiedä vielä, kun viime kuun inflaatio oli seitsemän prosenttia, mihinkä se menee ja mihinkä se nostaa näitten tuotantopanosten hintoja, meillä on vielä tämänkin hallituksen aikana ja tulevien hallituksien aikana tekemistä. Tuleviin hallitusohjelmiin liittyen toivon, että kaikki puolueet katsovat maatalouden ahdingon suuntaan ja tehdään ideoita ja kuunnellaan viljelijöitä, että saadaan lävitse niitä asioita, mitkä helpottavat sitä arkea. 

Kiinteistöveron osalta vielä yksi näkökulma. Tämä meidän hyvinvointialueuudistus muuttaa siinä olevien kiinteistöjen omistajia. Esimerkiksi myös tämmöiset yhdistystoimijat tai vapaaehtoistoimijat, kuten esimerkiksi vpk:t eli sopimuspalokunnat, missä kiinteistöt sitten ovatkin, joutuvat maksamaan kiinteistöveroa. Tulisi miettiä sitä, että näiltä meidän yhteiskunnan aktiivitoimintaa ja kriisitoimintaa varten olevilta toimijoilta ja yhteisöiltä ei tulisi kiinteistöveroa periä. 

Arvoisa puhemies! Maatalouden kiinteistöveron poistaminen menee tällä tavalla: salissa siitä äänestetään perjantaina, ja sitten me näemme, mikä on tulos. 

Edustaja Pirttilahti nosti kuitenkin tuossa vähän asian sivusta esiin kanssa tämmöisen asian, joka vaikuttaa maatalouden tulokseen ja kustannuksiin. On sillä tavalla, että maataloudessa hyvin usein nykypäivänä on niin, että kaikilla tiloilla ei ole kaikkia koneita ja siellä suoritetaan työtä urakointina, teetetään jollakin toisella urakoitsijalla. Ja silloin, kun käsiteltiin maatalouden energiaveron palautusta polttoaineen osalta ja mahdollisesti sen korottamista, toin esiin myös tämän huolen, että tämä on aika inhottava tilanne, että jos esimerkiksi maitotila teettää rehunteon jollakin muulla ja sinne tulee joku tekemään ajosilppurilla töitä ja sen kulutus saattaa olla päivässä jopa tuhannen litraa polttoainetta — sillä tosin tehdään huomattavan paljon tehokkaammin se työ ja paljon laajemmalta alalta, niin että ne hehtaarimäärät ovat valtavat, mitä sillä päivässä tehdään — niin tavallansa, kun urakoitsija ei saa sitä energiaveron palautusta siitä, ainoastaan tuottaja, siellä myös kasvaa se kulu per tuotettu maitolitra tai tuotettu lihakilo. Sen takia olisi hyvä, että energiaveron palautus saataisiin koskemaan myös ruuantuotantoketjussa mukana olevia urakoitsijoita. Se olisi tosi tärkeä asia. Yritin silloin evästää maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajaa Kalmaria ja pyysin, että hän kuuntelisi sen puheeni ja ottaisi sen jo siellä huomioon, kun sitä lakia valmisteltiin. — Kiitoksia.