1 luku
Yleiset säännökset
2 §
Soveltamisala
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Metsän hoitamisessa ja käyttämisessä on tämän
lain lisäksi noudatettava, mitä muinaismuistolain
(295/1963) 1, 4, 5 ja 13—16 §:ssä, luonnonsuojelulain
5 a, 9, 29—35, 39, 42, 47—49, 55, 56
ja 57 a §:ssä sekä 10 luvussa taikka muussa
laissa säädetään. Luonnonsuojelualueen perustamisesta,
alueen liittämisestä luonnonsuojelualueeseen
ja luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta säädetään
luonnonsuojelulaissa.
3 §
Maankäyttömuodon muuttaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos metsätalousmaata, joka on ilmoitettu otettavaksi
muuhun käyttöön, ei ole kolmen vuoden
kuluessa hakkuun tai muun toimenpiteen päättymisestä otettu
tähän käyttöön, sovelletaan
alueeseen ja sillä suoritettuun hakkuuseen tai
muuhun toimenpiteeseen tämän lain säännöksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 §
Kansallinen ja alueellinen metsäohjelma
Maa- ja metsätalousministeriö laatii kansal-lisen
metsäohjelman yhteistyössä muiden ministeriöiden,
metsäsektoria edustavien ja muiden tarpeellisten tahojen
kanssa. Ohjelman päämääränä on
lisätä kansalaisten hyvinvointia hyödyntämällä metsiä monipuolisesti
kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Ministeriö seuraa ohjelman
toteutumista ja tarkistaa ohjelmaa tarvittaessa.
Metsäkeskus laatii toiminta-alueelleen alueellisen
metsäohjelman ja seuraa sen toteutumista. Ohjelmaa
laadittaessa metsäkeskuksen tulee olla yhteistyössä alueen
metsätaloutta edustavien ja muiden tarpeellisten tahojen
kanssa. Ohjelmaa tarkistetaan tarpeen vaatiessa. Ohjelma
sisältää metsien kestävän
hoidon ja käytön edistämiselle asetettavat
yleiset tavoitteet, kestävän metsätalouden
rahoitusta koskevassa lainsäädännössä tarkoitetuille
toimenpiteille ja niiden rahoittamiselle asetettavat tavoitteet
sekä alueen metsätalouden kehittämiselle
asetettavat yleiset tavoitteet. Ohjelmaan ei oteta tietoja, jotka
ovat yksilöitävissä yksittäisen
metsäkiinteistön osalta.
Alueellisen metsäohjelman sisällöstä,
laa-dinnasta, määräajoista ja tarkistamisesta
sekä vaikutusten arvioinnista säädetään
tarvittaessa tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Maa- ja metsätalousministeriön
asetuksella voidaan tarvittaessa säätää alueellisen
metsäohjelman seurannasta.
4 a §
Metsäsuunnitelma
Metsäsuunnitelmalla tarkoitetaan metsän-omistajan
yhden tai useamman metsäkiinteistön metsien puuvaroja
ja tilaa sekä hoitoa ja käyttöä koskevaa
ajantasaista suunnitelmaa, joka on laadittu usealle vuodelle.
Metsäsuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät
saa olla suunnitelman laatimisajankohtana voimassa olevien metsien hoitoa
ja käyttöä koskevien säännösten
vastaisia.
Edellä 1 momentissa säädetyt vaatimukset täyttävä metsäsuunnitelma
on suunnitelma, jota tarkoitetaan yhteismetsälain (109/2003) 31 §:ssä,
metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain (534/1998)
10 §:n 1 momentin 1 kohdassa, ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksen
(174/2007) 117 §:ssä ja kirkkojärjestyksen
(1055/1993) 15 luvun 8 a §:ssä.
Metsäsuunnitelman ajantasaisuudesta, sisällöstä ja
tarkistamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella.
5 §
Kasvatushakkuu
Kasvatushakkuu on tehtävä alueelle jäljelle jäävän
puuston kasvattamista edistävällä tavalla.
Hakkuu on tehtävä siten, että hakkuualueelle jää riittävästi
kasvatuskelpoista puustoa.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tar-kemmin kasvatushakkuussa jätettävien puiden määrästä ja
puuston laadusta maan eri osissa ja erilaisilla kasvupaikoilla ottaen
huomioon kasvatuskelpoisten puulajien ominaisuudet.
5 a §
Uudistushakkuu
Uudistushakkuu on tehtävä uuden puuston aikaansaamista
edellyttävällä tavalla. Uudistushakkuu
saadaan tehdä, kun puusto on saavuttanut riittävän
järeyden tai iän taikka jos erityiset syyt sitä muuten
puoltavat. Uudistushakkuu voidaan toteuttaa luontaiseen
uudistumiseen tähtäävällä tavalla,
jos alueella on puuston, maaperän ja pintakasvillisuuden
perusteella ennalta arvioiden riittävät edellytykset
luontaisen taimiaineksen muodostumiseen.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tar-kemmin
uudistushakkuun edellytyksenä olevista puuston
järeys- ja ikävaatimuksista sekä puuston
laatua ja puiden määrää koskevista
sekä muista vastaavista edellytyksistä maan eri osissa ja
erilaisilla kasvupaikoilla ottaen huomioon kasvatuskelpoisten puulajien
ominaisuudet. Valtioneuvoston asetuksella säädetään
puuston huonoon kasvuun tai erityiskäyttöön
liittyvistä taikka muista vastaavista erityisistä syistä,
jotka puoltavat uudistushakkuun tekemistä, ennen kuin puusto
on saavuttanut riittävän järeyden tai iän.
5 b §
Hakkuun toteutus
Hakkuu ja toimenpiteet sen yhteydessä on toteutettava
niin, että vältetään hakkuualueelle kasvamaan
jätettävän ja hakkuualueen ulkopuolella
kasvavan puuston vahingoittamista. Lisäksi on
vältettävä aiheuttamasta puuston kasvuolosuhteita
heikentäviä maastovaurioita.
8 §
Uuden puuston aikaansaaminen
Uudistushakkuun jälkeen alueelle on saatava taloudellisesti
kasvatuskelpoinen taimikko. Se on saavutettu, kun kasvatuskelpoisten
puiden keskipituus on 1,3 metriä eikä niiden kehittymistä uhkaa
välittömästi muu kasvillisuus.
Taimikon perustamista koskevat toimenpiteet
on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa uudistushakkuun
päättymisestä. Uudistushakkuu katsotaan
päättyneeksi, kun hakkuu on edennyt niin pitkälle,
että hakkuualalle on syntynyt metsänuudistamista
edellyttävä aukko tai hakkuualueella ei enää ole
5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kasvatuskelpoista puustoa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tar-kemmin taloudellisesti kasvatuskelpoisen taimikon arviointiperusteista,
1 momentissa tarkoitetun velvoitteen raukeamisen arvioimiseksi kohtuullisiksi
katsottavista toimenpiteistä uuden puuston aikaansaamiseksi,
2 ja 3 momentissa tarkoitetuista perustamis- ja hoitotoimenpiteistä ja
luontaisen uudistamisen toteuttamisen määräajoista
sekä metsänuudistamisaineiston määrästä ja
laadusta.
8 a §
Uuden puuston aikaansaamisessa käytettävät puulajit
Edellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun taimikon
saa perustaa männyn, kuusen, rauduskoivun, hieskoivun ja
haavan sellaisilla siemenillä tai taimilla, jotka soveltuvat
alkuperältään ja muilta ominaisuuksiltaan
uudistettavan alueen olosuhteisiin. Taimikon voi perustaa myös
muilla Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvilla puulajeilla
sekä hybridihaavalla ja siperianlehtikuusella,
jos siihen on erityisiä syitä ja jos puulajin
siemenet tai taimet soveltuvat alkuperältään
ja muilta ominaisuuksiltaan alueen olosuhteisiin.
Jos taimikko perustetaan Suomen luontai-seen lajistoon kuulumattomilla
puulajeilla, on sen, jonka on huolehdittava uuden puuston aikaansaamisesta,
esitettävä 14 §:ssä tarkoitetussa metsänkäyttöilmoituksessa
riittävä selvitys niiden kasvatuskelpoisuudesta
ja alkuperän soveltuvuudesta uudistettavan alueen
olosuhteisiin.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset
Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvista muista kuin 1 momentissa
nimetyistä puulajeista, eri puulajien soveltuvuudesta maan
eri osiin ja eri kasvupaikoille, Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien
muiden kuin 1 momentissa nimettyjen puulajien sekä hybridihaavan
ja siperianlehtikuusen soveltuvuudesta taimikon perustamiseen ja
näiden puulajien erityisen käytön edellytyksistä.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarvittaessa tarkemmin Suomen luontaiseen lajistoon kuulumattomien
puulajien käytöstä metsänviljelyyn.
10 §
Monimuotoisuuden säilyttäminen ja erityisen tärkeät
elinympäristöt
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 2 momentissa tarkoitetuista elinympäristöistä säädetään
tarvittaessa tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella
säädetään tarkemmin myös
mainittujen elinympäristöjen käsittelyn
perusteista sekä 3 momentissa tarkoitetun velvoitteen alueellisesta
soveltamisesta ottaen huomioon kyseisten elinympäristöjen
turvaamisen tarve maan eri osissa.
11 §
Poikkeuslupa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää,
jos kysymyksessä olevaa toimenpidettä varten on
myönnetty tai myönnetään kestävän
metsätalouden rahoitusta koskevassa lainsäädännössä tarkoitettua
ympäristötukea tai muuten riittävä tuki
valtion varoista.
12 §
Metsätalous suojametsissä
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 2 momentissa tarkoitetuista kotitarvepuun ottoa
koskevista rajoituksista on maksettava maanomistajalle taikka hallintaoikeuden
tai muun sellaisen erityisen oikeuden haltijalle puuston hakkuuarvon
mukainen korvaus. Korvausta ei makseta Metsähallitukselle
eikä muulle valtion maaomaisuuden haltijalle. Korvauksen
myöntää hakemuksesta metsäkeskus.
Metsäkeskus laatii kestävän metsätalouden
rahoitusta koskevassa lainsäädännössä tarkoitetulle
yksityiselle maanomistajalle tämän pyynnöstä veloituksetta
suojametsäalueella vaadittavan hakkuu- ja uudistamissuunnitelman.
13 §
Suoja-alueet
Jos metsän säilyminen asutuksen tai viljelyksen
suojaamiseksi tuulille erittäin alttiilla meren tai sisävesien
saarilla ja rannoilla taikka ylänteillä ja
jyrkänteillä taikka maanvyörymien ehkäisemiseksi
vaatii suurempia rajoituksia metsän käytössä kuin
mitä 5, 5 a, 5 b, 6, 8 ja 8 a §:ssä säädetään,
maa- ja metsätalousministeriö voi päättää pienialaisten,
metsän säilymisen ja sen suojavaikutuksen
kannalta arimpien alueiden muodostamisesta suoja-alueiksi sekä sisällyttää päätökseensä
määräyksiä suoja-alueilla
sallittavasta, metsän säilymiseksi tarpeellisesta
metsän käytöstä. Ennen päätöksen antamista
on kuultava 12 §:n 1 momentissa mainittuja
tahoja.
14 §
Metsänkäyttöilmoitus
Maanomistajan taikka hallintaoikeuden tai muun sellaisen erityisen
oikeuden haltijan on tehtävä aiotusta hakkuusta
ja uudistushakkuun osalta uudistamistavasta sekä 10 §:n
mukaisten elinympäristöjen muusta käsittelystä metsäkeskukselle
ilmoitus (metsänkäyttöilmoitus). Ilmoitus
on tehtävä vähintään
14 päivää ja enintään
kaksi vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista.
Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti. Ilmoitus katsotaan
toimitetuksi metsäkeskukselle, kun se on saapunut metsäkeskuksen
toimipaikkaan taikka kun ilmoitus tai vastaavat tiedot on toimitettu
metsäkeskuksen toimihenkilölle.
Metsänkäyttöilmoitusta
ei kuitenkaan tarvitse tehdä seuraavista hakkuista, elleivät
ne 2 kohdassa tarkoitettua hakkuuta lukuun ottamatta kohdistu 10 §:n
3 momentissa tarkoitettuun elinympäristöön:
1) kotitarvehakkuusta;
2) suojametsäalueella 12 §:n 2 momentissa tarkoitetun,
hyväksytyn hakkuu- ja uudistamissuunnitelman mukaisesta
hakkuusta;
3) pienikokoisen puuston hakkuusta;
4) tie-, oja-, vesijohto-, viemäri-, sähkö-
tai muun vastaavan linjan hakkuusta.
Metsäkeskus voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen
1 momentissa tarkoitetusta määräajasta.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tar-kemmin pienikokoisen puuston hakkuusta. Maa- ja
metsätalousministeriön asetuksella säädetään 10 §:n
mukaisten elinympäristöjen käsittelyn ilmoittamisesta
metsänkäyttöilmoituksessa ja muista kyseisessä ilmoituksessa
ilmoitettavista tiedoista.
14 a §
Taimikon perustamisilmoitus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan
tarkempia säännöksiä taimikon
perustamisilmoituksen sisällöstä.
15 §
Neuvotteluvelvoite ja uuden puuston aikaansaamisen
vakuus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vakuusmenettelystä säädetään
tarvittaessa tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
18 §
Metsärikos ja metsärikkomus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta
1) laiminlyö antaa 14 §:ssä säädetyn
metsänkäyttöilmoituksen tai tekee ilmoituksen
säädetyn 14 vuorokauden määräajan
jälkeen,
2) rikkoo 5, 5 a tai 5 b §:n puuston hakkuuta koskevaa
säännöstä tai sen nojalla annettua säännöstä,
3) rikkoo 8 §:n uuden puuston aikaansaamista koskevaa
säännöstä tai sen nojalla annettua säännöstä,
4) tekee metsän monimuotoisuuden kannalta erityisen
tärkeään elinympäristöön
kohdistuvan hoito- tai käyttötoimenpiteen 10 §:n
tai sen nojalla annetun säännöksen
vastaisesti taikka ilman lupaa tai lupaehdon vastaisesti,
5) rikkoo 12 §:n 1 tai 2 momentin metsätaloutta
suojametsissä koskevaa säännöstä tai niiden
nojalla annettua määräystä tai
6) rikkoo 13 §:n suoja-alueita koskevaa säännöstä tai
sen nojalla annettua määräystä,
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa
rangaistusta, metsärikkomuksesta sakkoon.
20 §
Korjaavat toimenpiteet
Joka käsittelee metsää 5, 5 a tai
5 b §:n, 10 §:n 3 momentin tai 12 §:n
1 tai 2 momentin säännösten tai niiden
nojalla annettujen säännösten tai määräysten
taikka 13 §:n nojalla annettujen määräysten
vastaisesti taikka laiminlyö uuden puuston aikaansaamista
koskevan velvoitteen, on velvollinen poistamaan lainvastaisen toimenpiteen
vaikutukset tai palauttamaan vallinneen olotilan siinä määrin
kuin se on kohtuullisin kustannuksin mahdollista taikka
täyttämään uudistamisvelvollisuutensa
8 §:n mukaisesti.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
21 a §
Poliisiviranomaisen virka-apu
Poliisiviranomainen on velvollinen tarvittaessa antamaan
virka-apua tämän lain täytäntöönpanoa
ja sen noudattamisen valvontaa koskevissa asioissa.
22 §
Ilmoitus poliisille
Jos metsäkeskuksella on todennäköisiä perusteita
epäillä 18 §:ssä tarkoitetun
teon tai laiminlyönnin tapahtuneen, sen on ilmoitettava asiasta
poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus saadaan kuitenkin jättää tekemättä,
jos teko tai laiminlyönti on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen
eikä yleinen etu vaadi asian tarkempaa selvittämistä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
25 §
Metsäkeskuksen tehtävät
Metsäkeskukset valvovat tämän lain
noudattamista.
Maa- ja metsätalousministeriöllä on
oikeus antaa tarkempia määräyksiä metsäkeskuksille tämän
lain noudattamisen valvonnasta.
Kaavoitettavien ja kaavoitettujen alueiden osalta metsäkeskuksen
tulee olla riittävässä yhteistyössä kuntien
kanssa tämän lain ja maankäyttö-
ja rakennuslain tavoitteiden yhteen sovittamiseksi.