Asumisaikavaatimusta ei kuitenkaan edellytetä henkilöltä, jonka työkyvyttömyys on alkanut hänen asuessaan Suomessa ja ennen kuin hän on täyttänyt 19 vuotta. Asumisaikavaatimusta ei myöskään edellytetä työkyvyttömyyseläkkeen hakijalta, joka on saanut 18 vuotta täyttäessään vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaista lapsen vammaistukea. 

Työkyvyttömyyseläkkeeseen on oikeus 18 vuotta täyttäneellä työkyvyttömällä henkilöllä 10 §:n mukaiseen vanhuuseläkeiän saavuttamiseen asti, kuitenkin siten, että alle 20-vuotiaalle eläke voidaan myöntää vain 16 §:ssä säädetyin edellytyksin. 

Työkyvyttömyyseläke myönnetään aikaisintaan sen kuukauden alusta, jota edeltäneen kuukauden aikana hakijalla olisi viimeksi ollut oikeus sairauden, vian tai vamman perusteella sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 2 §:n perusteella sairauspäivärahaan. Jos oikeutta sairauspäivärahaan ei ole, työkyvyttömyyseläke myönnetään kuitenkin vasta, kun sairauspäivärahan enimmäisaikaa vastaava aika on päättynyt. Jos henkilölle on myönnetty työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke, tämän lain mukainen työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää samasta ajankohdasta ottaen kuitenkin huomioon, mitä tämän lain 12 §:n 1 momentissa säädetään työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen alaikärajasta ja 55 §:ssä takautuvasta hakuajasta. 

Jos hakijan työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin hän on täyttänyt 17 vuotta, sairausvakuutuslain mukaista enimmäisaikaa tai sitä vastaavaa aikaa ei edellytetä. 

Työkyvyttömyyseläke voidaan kuitenkin myöntää 18 vuotta täyttäneelle henkilölle, jolla ei selvitysten perusteella katsota olevan mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen tai jonka ammatillinen kuntoutus on sairauden vuoksi keskeytynyt taikka jonka ammatillinen kuntoutus on päättynyt tuloksettomana. 

Työkyvyttömyyseläkkeensaajan on sen lisäksi, mitä 56 §:n 2, 4 ja 5 momentissa säädetään, ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle terveydentilansa tai työkykynsä olennaisesta paranemisesta, saamastaan ammattiopetuksesta, ryhtymisestään työhön ja kuntoutuksen keskeyttämisestä. 

Leskeneläkkeensaajan on sen lisäksi, mitä 56 §:n 2, 4 ja 5 momentissa säädetään, ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle eläkkeeseen vaikuttavien tulojen muutoksesta ja tämän lain mukaisen työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen taikka näitä vastaavan ulkomailta maksettavan eläkkeen myöntämisestä. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Ennen 1 päivää tammikuuta 2009 syntyneisiin henkilöihin sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita 9 §:n 2 momenttia, 12 §:n 1 momenttia, 15 §:n 3 momenttia ja 16 §:n 2 momenttia. 

Tällä lailla muutettavan lain 9 §:n 1 momentin mukaista asumisaikavaatimusta ei myöskään edellytetä työkyvyttömyyseläkkeen hakijalta, joka sai 16 vuotta täyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea. 

Kolmen vuoden asumista Suomessa ei kuitenkaan edellytetä henkilöltä, jonka työkyvyttömyys on alkanut hänen asuessaan Suomessa ja ennen kuin hän on täyttänyt 19 vuotta. Kolmen vuoden asumista Suomessa ei myöskään edellytetä työkyvyttömyyseläkkeen hakijalta, joka sai 18 vuotta täyttäessään vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaista lapsen vammaistukea. 

Tässä laissa maahanmuuttajalla tarkoitetaan 18 vuotta täyttänyttä Suomeen muuttanutta henkilöä, joka ei saa kansaneläkettä. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Ennen 1 päivää tammikuuta 2009 syntyneisiin henkilöihin sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 

Takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 4 §:n 1 momentin mukaista asumisaikavaatimusta ei myöskään edellytetä työkyvyttömyyseläkkeen hakijalta, joka sai 16 vuotta täyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea. 

Kuntoutusrahaetuuteen on oikeus 18—67-vuotiaalla kuntoutujalla. Kuntoutusrahaan on oikeus kuntoutujalla ajalta, jona hän on kuntoutukseen osallistumisen vuoksi estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä 23 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kuntoutusrahaetuutta voidaan maksaa enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana kuntoutuja täyttää 68 vuotta. 

Ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi kuntoutusrahaa myönnetään myös 18 vuotta täyttäneelle vakuutetulle, jonka työ- ja opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja joka tehostetun työkyvynarvioinnin perusteella tarvitsee tehostettua kuntoutusta (nuoren kuntoutusraha). Lisäksi edellytetään, että vakuutetulle on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Ennen 1 päivää tammikuuta 2009 syntyneisiin henkilöihin sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 

Vammaisetuuksia ovat lapsen vammaistuki, aikuisen vammaistuki, eläkettä saavan hoitotuki sekä hoitotuen osana maksettava veteraanilisä. 

Oikeus vammaistukeen on lapsella, jonka sairauteen, vikaan tai vammaan liittyvästä hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavan ikäiseen terveeseen lapseen. Lapsen sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuvien erityiskustannusten vaikutuksesta tuen myöntämiseen säädetään 10 §:ssä. 

Oikeus vammaistukeen on 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä, jonka toimintakyvyn arvioidaan olevan sairauden, vian tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi edellytetään, että henkilön sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu haittaa, avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta. Henkilön sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuvien erityiskustannusten vaikutuksesta tuen myöntämiseen säädetään 10 §:ssä. 

Jos työkyvyttömyyseläkettä saava henkilö aloittaa ansiotyön ja ansaitsee vähintään 588,66 euroa kuukaudessa ja jättää työkyvyttömyyseläkkeensä kansaneläkelain 17 §:n mukaisesti lepäämään, hänelle maksetaan ilman hakemusta ylintä aikuisen vammaistukea eläkkeen lepäämisajalta, enintään kuitenkin 24 kuukaudelta. Tänä aikana hän ei voi saada muulla perusteella vammaistukea tai hoitotukea. Jos henkilö on saanut hoitotukea ennen eläkkeen lepäämään jättämistä, hoitotuen maksaminen keskeytetään. 

Jos henkilö sairauden, vanhuuden tai muun sellaisen syyn takia ei pysty itse hakemaan vammaisetuutta tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa, Kansaneläkelaitoksen hyväksymä henkilön lähiomainen tai muukin henkilö, joka pääasiallisesti on huolehtinut hänestä, voi hänen puolestaan käyttää puhevaltaa vammaisetuutta koskevassa asiassa. Lapsen vammaistukea voi hakea lapsen edunvalvoja, huoltaja, hyvinvointialue tai henkilö, jonka hoitoon lapsi on lastensuojelulain (417/2007) 81 §:ssä tarkoitetulla tavalla sijoitettu. 

Lapsen vammaistukea saavan lapsen edunvalvojan, huoltajan tai muun lapsen vammaistukea 15 §:n 2 momentin mukaan hakemaan oikeutetun henkilön on ilmoitettava: 

Hoitotuensaajan ja aikuisen vammaistuen saajan on ilmoitettava 17 §:n 2 momentin 1 ja 5 kohdassa tarkoitetut tuensaajaa koskevat tiedot. Lisäksi on ilmoitettava tiedot: 

Hoitotuen ja aikuisen vammaistuen hakijan ja saajan on annettava Kansaneläkelaitokselle myös muut hakemuksen ratkaisemiseksi ja etuuden maksamiseksi välttämättömät tiedot. 

Jos lapsi ei asu edunvalvojansa kanssa samassa taloudessa, vammaistuki voidaan maksaa lapsen huoltajalle tai henkilölle, jonka hoitoon lapsi on lastensuojelulain 81 §:ssä tarkoitetulla tavalla sijoitettu. Kansaneläkelaitoksen on kuultava hyvinvointialuetta ja lapsen edunvalvojaa. 

Lapsen vammaistuki lakkaa viimeistään sitä seuraavan kuukauden alusta, kun lapsi täyttää 18 vuotta. 

Aikuisen vammaistuki lakkaa sen kuukauden alusta, jona sen saajalle myönnetään 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu eläke tai etuus tai lakkaa sen kuukauden lopusta, jona 9 §:n 1 momentin 4 b kohdassa tarkoitettua leskeneläkettä saava täyttää kansaneläkelain 10 §:n mukaisen vanhuuseläkeiän. 

Liikaa maksettu lapsen vammaistuki peritään takaisin lapsen edunvalvojalta tai siltä, jolle se on maksettu. 

Jos 8 §:ssä tarkoitetun aikuisen vammaistuen saajalle on päätöksen antamisen jälkeen takautuvasti myönnetty 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu eläkettä saavan hoitotukeen oikeuttava etuus tai korvaus, Kansaneläkelaitos voi ilman päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista asian uudelleen. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Jos oikeus etuuteen on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Oikeus tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla myönnettyihin etuuksiin jatkuu tällä lailla muutettavan lain 32 §:n mukaiseen seuraavaan tarkistukseen tai 33 §:n mukaiseen lakkaamiseen asti. 

Henkilöllä ei voi olla yhtä aikaa oikeutta useaan vammaisetuuteen lukuun ottamatta niitä tilanteita, joista erikseen säädetään tällä lailla muutettavan lain 56 §:ssä. 

Henkilöllä on ilman asumisaikavaatimuksen täyttämistä oikeus aikuisen vammaistukeen tai eläkettä saavan hoitotukeen, jos hän sai 16 vuotta täyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea. 

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla myönnetty 16 vuotta täyttäneen vammaistuki muutetaan hakemuksetta nimeltään aikuisen vammaistueksi 1 päivästä tammikuuta 2029. Nimen muuttamisesta annetaan päätös pyynnöstä. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Ennen 1 päivää tammikuuta 2009 syntyneisiin henkilöihin sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Ennen 1 päivää tammikuuta 2008 syntyneisiin henkilöihin sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2025. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  .