Laki
rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 19 päivänä joulukuuta
1889 annetun rikoslain (39/1889) 1 luvun 13 §:n
3 momentti, 2 luvun 1 § ja 13 §:n 2 momentti,
2 b luvun 1 ja 2 § sekä 39 luvun 7 §,
sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 13 §:n 3 momentti
laissa 626/1996, 2 luvun 1 § laeissa 792/1989, 651/1991
ja 1056/1996, 13 §:n 2 momentti laissa 352/1990,
2 b luvun 1 ja 2 § laissa 520/2001 ja 39 luvun
7 § laissa 769/1990,
muutetaan 3—6 luku, 7 luvun 3 §:n
2 ja 3 momentti, 10 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohta, 17
luvun 23 §:n 1 momentti ja 48 a luvun 6 §:n 2
momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 3—6 luku niihin myöhemmin
tehtyine muutoksineen, 7 luvun 3 §:n 2 ja 3 momentti laissa
697/1991, 10 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohta laissa
875/2001, 17 luvun 23 §:n 1 momentti
laissa 563/1998 ja 48 a luvun 6 §:n 2 momentti
laissa 515/2002, sekä
lisätään 2 b luvun 3 §:ään,
sellaisena kuin se on mainitussa laissa 520/2001, uusi
3 momentti, 7 lukuun siitä lailla 751/1997
kumotun 7 §:n tilalle uusi 7 §, 45 luvun 14 §:ään,
sellaisena kuin se on laissa 559/2000, uusi 2 momentti
sekä lukuun uusi 26 a ja 26 b § sekä 26
a §:n edelle uusi väliotsikko seuraavasti:
2 b luku
Ehdollinen vankeus
3 §
Ehdollisen vankeuden sisältö
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Valinnasta ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä sekä ehdollisen
vankeuden oheisseuraamuksista on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.
3 luku
Rikosoikeudellisen vastuun yleisistä edellytyksistä
1 §
Laillisuusperiaate
Rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella,
joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty
rangaistavaksi.
Rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava
lakiin.
2 §
Ajallinen soveltuvuus
Rikokseen sovelletaan sitä lakia, joka oli voimassa,
kun rikos tehtiin.
Jos tuomittaessa on voimassa toinen laki kuin rikosta tehtäessä,
sovelletaan kuitenkin uutta lakia, jos sen soveltaminen johtaa lievempään
lopputulokseen.
Jos laki on tarkoitettu olemaan voimassa vain määrättynä aikana,
sovelletaan sinä aikana tehtyyn tekoon tekohetkellä voimassa
ollutta lakia, jollei toisin ole säädetty.
Jos lakiin sisältyvä rikossäännös
saa täsmällisen sisältönsä muualta
laista tai sen nojalla annetuista säännöksistä tai
määräyksistä, teon rangaistavuus
arvioidaan tekohetkellä voimassa olleiden säännösten
tai määräysten perusteella, jollei laissa
ole toisin säädetty tai jollei uusi sääntely
osoita suhtautumisen teon rangaistavuuteen muuttuneen.
3 §
Laiminlyönnin rangaistavuus
Laiminlyönti on rangaistava, jos rikoksen tunnusmerkistössä niin
nimenomaan määrätään.
Laiminlyönti on rangaistava myös,
jos tekijä on jättänyt estämättä tunnusmerkistön
mukaisen seurauksen syntymisen, vaikka hänellä on
ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen
syntyminen. Tällainen velvollisuus voi perustua:
1) virkaan, toimeen tai asemaan;
2) tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen;
3) tehtäväksi ottamiseen tai sopimukseen;
4) tekijän vaaraa aiheuttaneeseen toimintaan; tai
5) muuhun niihin rinnastettavaan syyhyn.
4 §
Vastuuikäraja ja syyntakeisuus
Rangaistusvastuun edellytyksenä on, että tekijä on
teon hetkellä täyttänyt viisitoista vuotta ja
on syyntakeinen.
Tekijä on syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene
mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden
tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään
tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka
hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on
sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt (syyntakeettomuus).
Jollei tekijä ole 2 momentin mukaan syyntakeeton, mutta
hänen kykynsä ymmärtää tekonsa tosiasiallinen
luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä käyttäytymistään
on mielisairauden, vajaamielisyyden taikka mielenterveyden tai tajunnan
häiriön vuoksi tekohetkellä merkittävästi
alentunut (alentunut syyntakeisuus), on rangaistusta määrättäessä otettava
huomioon, mitä 6 luvun 8 §:n 3 ja 4 momentissa
säädetään.
Päihtymystä tai muuta tilapäistä tajunnan
häiriötä, johon tekijä on saattanut
itsensä, ei oteta syyntakeisuusarvioinnissa huomioon, ellei
siihen ole erityisen painavia syitä.
Jos tuomioistuin jättää rikoksesta
syytetyn hänen mielentilansa vuoksi rangaistukseen tuomitsematta,
tuomioistuimen tulee, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, saattaa
kysymys hänen hoidon tarpeestaan selvitettäväksi
siten kuin mielenterveyslain (1116/1990) 21 §:ssä säädetään.
5 §
Syyksiluettavuus
Rangaistusvastuun edellytyksenä on tahallisuus tai
tuottamus.
Jollei toisin säädetä, tässä laissa
tarkoitettu teko on vain tahallisena rangaistava.
Mitä 2 momentissa säädetään,
koskee myös muualla laissa tarkoitettua tekoa, josta ankarimmaksi
rangaistukseksi on säädetty enemmän kuin
kuusi kuukautta vankeutta tai jota koskeva rangaistussäännös
on annettu tämän lain voimaantulon jälkeen.
6 §
Tahallisuus
Tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen
seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa
seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana
tai varsin todennäköisenä. Seuraus on
aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt
sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä.
7 §
Tuottamus
Tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo
olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa
huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan
(tuottamus).
Se, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä (törkeä tuottamus),
ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella. Arvostelussa otetaan
huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys,
vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys,
riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään
liittyvät olosuhteet.
Pikemmin tapaturmaan kuin tuottamukseen perustuvasta teosta
ei rangaista.
4 luku
Vastuuvapausperusteista
1 §
Tunnusmerkistöerehdys
Jos tekijä ei teon hetkellä ole selvillä kaikkien
niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen
tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää,
tai jos hän erehtyy sellaisesta seikasta, teko ei ole tahallinen.
Vastuu tuottamuksellisesta rikoksesta voi kuitenkin tulla kysymykseen
tuottamuksen rangaistavuutta koskevien säännösten
mukaan.
2 §
Kieltoerehdys
Jos tekijä erehtyy pitämään
tekoaan sallittuna, hän on rangaistusvastuusta vapaa, jos
erehtymistä on pidettävä ilmeisen anteeksiannettavana seuraavien
seikkojen vuoksi:
1) lain puutteellinen tai virheellinen julkistaminen;
2) lain sisällön erityinen vaikeaselkoisuus;
3) viranomaisen virheellinen neuvo; tai
4) muu näihin rinnastettava seikka.
3 §
Vastuusta vapauttavaa seikkaa koskeva erehdys
Jos tekoon ei liity jäljempänä 4—6 §:ssä tarkoitettua
vastuuvapausperustetta, mutta tekotilanteeseen, sellaisena kuin
tekijä sen perustellusti käsitti, olisi tällainen
peruste liittynyt, häntä ei rangaista tahallisesta
rikoksesta. Vastuu tuottamuksellisesta rikoksesta voi kuitenkin
tulla kysymykseen tuottamuksen rangaistavuutta koskevien säännösten
mukaan.
4 §
Hätävarjelu
Aloitetun tai välittömästi uhkaavan
oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko
on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti
ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena
arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen
laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän
henkilö sekä muut olosuhteet.
Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun
rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on
kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset,
ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia
muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen
vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne
muutenkin.
5 §
Pakkotila
Muun kuin edellä 4 §:ssä tarkoitetun,
oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän
ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona
sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun
otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon
ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut
olosuhteet.
Jos oikeudellisesti suojatun edun pelastamiseksi tehtyä tekoa
ei ole 1 momentin perusteella pidettävä sallittuna,
tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos tekijältä ei
kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan
huomioon pelastettavan edun tärkeys, tilanteen
yllätyksellisyys ja pakottavuus sekä muut seikat.
6 §
Voimakeinojen käyttö
Oikeudesta käyttää voimakeinoja virkatehtävän
hoitamiseksi tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi sekä oikeudesta
avustaa järjestystä ylläpitämään
asetettuja henkilöitä säädetään erikseen
lailla.
Voimakeinoja käytettäessä saa turvautua
vain sellaisiin tehtävän suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin,
joita on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavina,
kun otetaan huomioon tehtävän tärkeys
ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus sekä tilanne
muutenkin.
Jos voimakeinojen käytössä on ylitetty 2 momentissa
säädetyt rajat, tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta
vapaa, jos on erittäin painavia perusteita katsoa, ettei
tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista
suhtautumista, kun otetaan huomioon hänen asemansa ja koulutuksensa
sekä tehtävän tärkeys ja tilanteen
yllätyksellisyys.
7 §
Rangaistusvastuun lievennys
Vaikka tekijää ei tässä luvussa
säädettyjen perusteiden nojalla kokonaan vapauteta
rangaistusvastuusta, olosuhteet voidaan kuitenkin ottaa huomioon
rangaistusvastuuta lieventävinä siten kuin 6 luvun
8 §:n 1 momentin 4 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa
säädetään.
5 luku
Yrityksestä ja osallisuudesta
1 §
Yritys
Rikoksen yrityksestä rangaistaan vain, jos yritys on
tahallista rikosta koskevassa säännöksessä säädetty
rangaistavaksi.
Teko on edennyt rikoksen yritykseksi, kun tekijä on
aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä.
Rikoksen yritys on kysymyksessä silloinkin, kun sellaista vaaraa
ei aiheudu, jos vaaran syntymättä jääminen
on johtunut vain satunnaisista syistä.
Määrättäessä rangaistusta
rikoksen yrityksestä sovelletaan, mitä 6 luvun
8 §:n 1 momentin 2 kohdassa sekä 2 ja
4 momentissa säädetään, jollei
yritystä ole tapaukseen soveltuvassa rikossäännöksessä rinnastettu
täytettyyn tekoon.
2 §
Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen
Yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti
luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten
estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen
syntymisen.
Jos rikoksessa on useita osallisia, yrityksestä luopuminen
ja tehokas katuminen vapauttaa tekijän, yllyttäjän
tai avunantajan vastuusta vain, jos hän on saanut myös
muut osalliset luopumaan rikoksen täyttämisestä tai
muuten kyennyt estämään tunnusmerkistössä tarkoitetun
seurauksen syntymisen taikka muulla tavalla poistanut oman toimintansa
merkityksen rikoksen toteuttamisessa.
Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään,
yrityksestä ei rangaista, jos rikos jää täyttymättä tai
tunnusmerkistössä tarkoitettu seuraus
syntymättä tekijästä, yllyttäjästä tai
avunantajasta riippumattomasta syystä, mutta hän
on vapaaehtoisesti ja vakavasti pyrkinyt estämään rikoksen
täyttymisen tai seurauksen syntymisen.
Jos 1—3 momentin perusteella rankaisematta jäävä yritys
samalla toteuttaa muun täytetyn rikoksen, se rikos on rangaistava.
3 §
Rikoskumppanuus
Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen
rikoksen, rangaistaan kutakin rikoksen tekijänä.
4 §
Välillinen tekeminen
Tekijänä tuomitaan se, joka on tehnyt tahallisen
rikoksen käyttäen välikappaleena toista,
jota ei voida rangaista siitä rikoksesta syyntakeettomuuden
tai tahallisuuden puuttumisen vuoksi taikka muusta rikosoikeudellisen
vastuun edellytyksiin liittyvästä syystä.
5 §
Yllytys
Joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai sen
rangaistavaan yritykseen, tuomitaan yllytyksestä rikokseen
kuten tekijä.
6 §
Avunanto
Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla
tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan
yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman
lainkohdan mukaan kuin tekijä. Rangaistusta määrättäessä sovelletaan
kuitenkin, mitä 6 luvun 8 §:n
1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään.
Yllytyksestä rangaistavaan avunantoon rangaistaan avunantona.
7 §
Erityiset henkilöön liittyvät olosuhteet
Erityinen henkilöön liittyvä olosuhde,
joka poistaa jonkin teon rangaistavuuden taikka vähentää tai
enentää sitä, koskee ainoastaan mainitussa
suhteessa olevaa tekijää, yllyttäjää tai avunantajaa.
Yllyttäjää tai avunantajaa ei vapauta
rangaistusvastuusta se, ettei häntä koske sellainen
erityinen henkilöön liittyvä olosuhde,
joka perustaa tekijän teon rangaistavuuden.
8 §
Oikeushenkilön puolesta toimiminen
Yhteisön, säätiön tai muun
oikeushenkilön lakimääräisen
toimielimen tai johdon jäsen sekä oikeushenkilössä tosiasiallista
päätösvaltaa käyttävä taikka
sen puolesta työ- tai virkasuhteessa tai toimeksiannon
perusteella muutoin toimiva henkilö voidaan tuomita oikeushenkilön
toiminnassa tehdystä rikoksesta rangaistukseen siitä huolimatta,
ettei hän täytä rikoksen tunnusmerkistössä tekijälle
asetettuja erityisehtoja, jos oikeushenkilö nuo ehdot täyttää.
Jos rikos on tehty elinkeinonharjoittajan liikkeeseen kuuluvassa
tai muussa oikeushenkilön toimintaan rinnastettavassa järjestäytyneessä toiminnassa,
sovelletaan vastaavasti, mitä 1 momentissa säädetään
oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta.
Mitä tässä pykälässä säädetään,
ei sovelleta, jos asiasta muualla laissa säädetään
toisin.
6 luku
Rangaistuksen määräämisestä
Yleiset säännökset
1 §
Rangaistuslajit
Yleisiä rangaistuslajeja ovat rikesakko, sakko, ehdollinen
vankeus, yhdyskuntapalvelu ja ehdoton vankeus.
Erityisiä rangaistuksia virkamiehiä varten ovat
varoitus ja viraltapano.
Sotilaan ja muun 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistuksia
ovat varoitus, poistumisrangaistus, kurinpitosakko ja aresti. Sovellettaessa
muuhun kuin 45 luvun alaiseen henkilöön säännöstä,
jossa säädetään seuraamukseksi
kurinpitorangaistus, hänet tuomitaan kurinpitorangaistuksen
sijasta sakkoon.
Oikeushenkilölle tuomitaan yhteisösakko siten
kuin 9 luvussa säädetään.
2 §
Rangaistusasteikko ja siitä poikkeaminen
Rangaistus määrätään
noudattaen rikoksesta säädettyä rangaistusasteikkoa.
Siitä voidaan poiketa siten kuin 8 §:ssä säädetään.
Asteikon mukainen enimmäisrangaistus voidaan ylittää siten kuin
7 luvussa säädetään.
3 §
Rangaistuksen määräämisen
lähtökohdat
Rangaistusta määrättäessä on
otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään
ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön
yhtenäisyys.
Rangaistuksen mittaamisessa vaikuttavia perusteita ovat tämän
luvun 4—8 §:ssä mainitut perusteet niiden
ohella, joista muualla laissa säädetään.
Päätettäessä rangaistuksen
lajista noudatetaan rangaistuksen mittaamisessa vaikuttavien perusteiden
ohella, mitä 9—12 §:ssä säädetään.
Rangaistuksen mittaaminen
4 §
Yleisperiaate
Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa
suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta
ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.
5 §
Koventamisperusteet
Rangaistuksen koventamisperusteita ovat:
1) rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus;
2) rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten
järjestäytyneen ryhmän jäsenenä;
3) rikoksen tekeminen palkkiota vastaan;
4) rikoksen kohdistaminen kansalliseen, rodulliseen,
etniseen tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan
henkilöön tähän ryhmään
kuulumisen perusteella; ja
5) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen
ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai
muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta
lain kielloista ja käskyistä.
6 §
Lieventämisperusteet
Rangaistuksen lieventämisperusteita ovat:
1) rikoksen tekemiseen vaikuttanut huomattava painostus,
uhka tai muu sen kaltainen seikka;
2) rikokseen johtanut voimakas inhimillinen myötätunto
taikka poikkeuksellinen ja äkkiarvaamaton houkutus, asianomistajan
poikkeuksellisen suuri myötävaikutus tai muu vastaava seikka,
joka on ollut omiaan heikentämään tekijän
kykyä noudattaa lakia;
3) tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto,
tekijän muu pyrkimys estää tai poistaa rikoksensa
vaikutuksia taikka hänen pyrkimyksensä edistää rikoksensa
selvittämistä; ja
4) 8 §:n 1 ja 3 momentissa mainitut perusteet.
7 §
Kohtuullistamisperusteet
Edellä 6 §:ssä säädetyn
lisäksi on rangaistusta lieventävänä seikkana
otettava huomioon myös
1) tekijälle rikoksesta johtunut tai hänelle tuomiosta
aiheutuva muu seuraus,
2) tekijän korkea ikä, heikko terveydentila
tai muut henkilökohtaiset olot sekä
3) rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan pitkä aika,
jos vakiintuneen käytännön mukainen
rangaistus johtaisi näistä syistä kohtuuttomaan
tai poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen.
8 §
Rangaistusasteikon lieventäminen
Rangaistus määrätään
noudattaen lievennettyä rangaistusasteikkoa, jos:
1) tekijä on tehnyt rikoksen alle 18-vuotiaana;
2) rikos on jäänyt yritykseen;
3) tekijä tuomitaan avunantajana rikokseen soveltaen,
mitä 5 luvun 6 §:ssä säädetään,
tai hänen osallisuutensa rikokseen on muutoin muiden osallisuutta
selvästi vähäisempi;
4) rikos on tehty olosuhteissa, jotka läheisesti muistuttavat
vastuuvapausperusteiden soveltamiseen johtavia olosuhteita; tai
5) siihen on edellä 6 tai 7 §:ssä mainituilla
tai muilla poikkeuksellisilla perusteilla tuomiossa mainittavia
erityisiä syitä.
Määrättäessä rangaistusta
1 momentin nojalla tekijälle saa tuomita enintään
kolme neljännestä rikoksesta säädetyn
vankeus- tai sakkorangaistuksen enimmäismäärästä ja
vähintään rikoksesta säädetyn
rangaistuslajin vähimmäismäärän.
Jos rikoksesta voisi seurata elinkautinen vankeus, enimmäisrangaistus
sen sijasta on kaksitoista vuotta vankeutta ja vähimmäisrangaistus
kaksi vuotta vankeutta.
Mitä 2 momentissa säädetään,
sovelletaan myös määrättäessä rangaistusta
rikoksen alentuneesti syyntakeisena tehneelle. Alentunut syyntakeisuus
ei kuitenkaan vaikuta käytettävissä olevaan
enimmäisrangaistukseen.
Jos rikoksesta on säädetty ankarimmaksi rangaistukseksi
vankeutta määräajaksi, tuomioistuin voi
tässä pykälässä tarkoitetuissa
tapauksissa määrätä rangaistukseksi
vankeuden sijasta sakkoa, jos siihen on erityisen painavia syitä.
Rangaistuslajin valinta
9 §
Valinta ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä
Määräaikainen, enintään
kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi (ehdollinen
vankeus), jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän
syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen
tuomitsemista.
Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei kuitenkaan
saa tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen, elleivät
painavat syyt sitä vaadi.
10 §
Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset
Jos ehdollista vankeutta yksinään on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena
rikoksesta, voidaan sen ohessa tuomita sakkoa, tai jos ehdollinen
vankeus on vuotta pidempi, vähintään 20
ja enintään 90 tuntia yhdyskuntapalvelua.
Rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt voidaan tuomita ehdollisen
vankeuden tehosteeksi koeajaksi valvontaan, jos tätä on
pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen
selviytymisen edistämiseksi sekä uusien rikosten
ehkäisemiseksi.
Ehdollisen vankeuden ohessa tuomittavasta sakosta, yhdyskuntapalvelusta
ja valvonnasta on voimassa, mitä niistä erikseen
säädetään. Yhdyskuntapalvelu
voidaan kuitenkin muuntaa vähintään neljän
ja enintään 90 päivän vankeudeksi.
11 §
Yhdyskuntapalvelu
Rikoksentekijä, joka tuomitaan pituudeltaan määrättyyn,
enintään kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen,
tuomitaan sen sijasta yhdyskuntapalveluun, jollei ehdottomien vankeusrangaistusten,
aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten tai muiden painavien syiden
ole katsottava olevan esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle.
Yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen edellytyksenä on,
että rikoksentekijä on antanut suostumuksensa
rangaistuksen tuomitsemiseen yhdyskuntapalveluna ja että hänen
voidaan olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta.
12 §
Rangaistuksen tuomitsematta jättäminen
Tuomioistuin saa jättää rangaistuksen
tuomitsematta, jos:
1) rikosta on sen haitallisuuteen tai siitä ilmenevään
tekijän syyllisyyteen nähden pidettävä kokonaisuutena
arvostellen vähäisenä;
2) tekijä on tehnyt rikoksensa alle 18-vuotiaana
ja teon katsotaan johtuneen ymmärtämättömyydestä tai
harkitsemattomuudesta;
3) rikos on tekoon tai tekijään liittyvistä erityisistä syistä anteeksiannettavaan
tekoon rinnastettava;
4) rangaistusta on pidettävä kohtuuttomana tai
tarkoituksettomana erityisesti, kun otetaan huomioon edellä 6 §:n
3 kohdassa ja 7 §:ssä tarkoitetut seikat tai sosiaali-
ja terveydenhuollon toimet; taikka
5) rikos ei yhteisen rangaistuksen määräämistä koskevien
säännösten johdosta olennaisesti vaikuttaisi
kokonaisrangaistuksen määrään.
Tuomitusta rangaistuksesta tehtävät vähennykset
13 §
Vapaudenmenetysajan vähentäminen
Jos määräaikainen vankeusrangaistus
tuomitaan teosta, jonka johdosta rikoksen tehnyt on ollut vapautensa
menettäneenä yhtäjaksoisesti vähintään
yhden vuorokauden, tuomioistuimen on vähennettävä rangaistuksesta
vapaudenmenetystä vastaava aika tai katsottava vapaudenmenetys
rangaistuksen täydeksi suoritukseksi.
Samoin on meneteltävä, jos vapaudenmenetys
on aiheutunut muun saman asian yhteydessä syytteen tai
esitutkinnan kohteena olleen rikoksen johdosta tai oikeuteen tuotavaksi
määrätyn vastaajan säilöön
ottamisen johdosta.
Jos rangaistukseksi tuomitaan sakko, vapaudenmenetys on otettava
huomioon kohtuullisessa määrin, kuitenkin vähintään
vapaudenmenetystä vastaavan ajan pituisena, tai katsottava
rangaistuksen täydeksi suoritukseksi.
Jos rangaistukseksi tuomitaan nuorisorangaistus, vapaudenmenetys
on otettava huomioon kohtuullisessa määrin
vähentämällä tuomittavalle muutoin
määrättäviä nuorisopalvelutunteja.
14 §
Ulkomailla tuomitun rangaistuksen vähentäminen
Jos joku Suomessa tuomitaan rangaistukseen rikoksesta, josta
ulkomailla tuomitun seuraamuksen hän on kokonaan tai osaksi
suorittanut, on tuomittavasta rangaistuksesta vähennettävä kohtuullinen
määrä. Jos suoritettu seuraamus on ollut
vapausrangaistus, tuomioistuimen on vähennettävä rangaistuksesta
vapaudenmenetystä vastaava aika. Tuomioistuin voi myös
todeta, että suoritettua seuraamusta on pidettävä riittävänä seuraamuksena
rikoksesta.
15 §
Rangaistusvankien kurinpitorangaistusten vähentäminen
Rangaistusvangille voidaan määrätä rangaistuslaitoksessa
rikoksesta kurinpitorangaistus siten kuin siitä erikseen
säädetään. Jos rangaistusvanki
tuomioistuimessa tuomitaan rikoksesta, josta määrätyn
kurinpitorangaistuksen hän on kokonaan tai osaksi suorittanut,
on rangaistuksesta vähennettävä kohtuullinen
määrä, jollei ole perusteltua aihetta
jättää vähennystä tekemättä tai
pitää suoritettua kurinpitorangaistusta täytenä rangaistuksena
teosta.
16 §
Lain 45 luvun alaisten henkilöiden kurinpitoseuraamusten
vähentäminen
Tämän lain 45 luvun alaiselle henkilölle
voidaan kurinpitomenettelyssä määrätä sotilasoikeudenkäyntilain
2 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta kurinpitorangaistus
tai -ojennus siten kuin siitä erikseen säädetään.
Jos tällainen henkilö on suorittanut kurinpitomenettelyssä määrätyn
rangaistuksen tai kurinpito-ojennuksen joko kokonaan tai osaksi
ja hänet tuomitaan sen jälkeen samasta rikoksesta
tuomioistuimessa rangaistukseen, on jo täytäntöön
pantu rangaistus ja ojennus otettava kohtuullisessa määrin
huomioon vähennyksenä tai katsottava rangaistuksen
täydeksi suoritukseksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua vähennystä laskettaessa
yksi vapaudenmenetysvuorokausi vastaa yhtä arestivuorokautta,
kahden päivän kurinpitosakkoa, kahta poistumisrangaistus-
tai poistumiskieltovuorokautta sekä kolmea kertaa ylimääräistä palvelusta.
7 luku
Yhteisestä rangaistuksesta
3 §
Yhteinen sakkorangaistus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Yhteinen sakkorangaistus saa olla enintään 240
päiväsakkoa. Yhteinen sakkorangaistus ei kuitenkaan
saa olla eri rikosten enimmäisrangaistusten yhteismäärää ankarampi.
Jos jostakin rikoksesta tuomittavalle sakkorangaistukselle on 1
päivän kesäkuuta 1969 jälkeen
säädetty erityinen vähimmäismäärä,
yhteinen sakkorangaistus ei saa olla sitä pienempi.
Edellä säädettyä ei sovelleta
euromääräisesti tuomittavaan uhkasakkoon.
7 §
Aikaisemmin tuomitun yhdyskuntapalvelurangaistuksen
huomioon ottaminen
Aikaisemmin tuomittu yhdyskuntapalvelurangaistus voidaan ottaa
uutta rangaistusta tuomittaessa huomioon vastaavalla tavalla kuin
aikaisempi ehdoton vankeusrangaistus 6 §:n mukaan.
10 luku
Menettämisseuraamuksista
1 §
Menettämisseuraamuksen yleiset edellytykset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Menettämisseuraamuksen määrääminen
voi perustua myös rangaistavaksi säädettyyn
tekoon,
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2) jonka tekijä on rangaistusvastuusta vapaa
4 luvun 2 §:n, 4 §:n 2 momentin,
5 §:n 2 momentin, 6 §:n 3 momentin
tai 45 luvun 26 b §:n 2 momentin nojalla;
taikka
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
17 luku
Rikoksista yleistä järjestystä vastaan
23 §
Seuraamuksia koskevia säännöksiä
Joka tuomitaan eläinsuojelurikoksesta tai lievästä eläinsuojelurikoksesta,
voidaan samalla tuomita menettäneeksi oikeutensa pitää tai
hoitaa eläimiä taikka muuten vastata eläinten
hyvinvoinnista. Eläintenpitokielto voidaan määrätä myös
henkilölle, joka tuomitaan eläinsuojelulain 54 §:n
1 momentin nojalla eläinsuojelurikkomuksesta ja jota voidaan
pitää soveltumattomana tai kykenemättömänä huolehtimaan
eläinten hyvinvoinnista. Kielto voidaan antaa määräajaksi
tai pysyvästi. Kielto voi koskea määrättyjen
eläinlajien pitämistä tai eläinten
pitämistä yleensä. Eläintenpitokielto
voidaan määrätä myös
henkilölle, joka jätetään rangaistukseen tuomitsematta
3 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla. Kielto on voimassa
muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on ratkaistu lainvoimaisesti.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
45 luku
Sotilasrikoksista
14 §
Niskoittelu
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Käskyn täyttämättä jättämisestä ei
saa tuomita rangaistusta, jos käskyn täyttäminen
olisi johtanut selvästi virka- tai palvelusvelvollisuuden vastaiseen
taikka muuten selvästi lainvastaiseen tekoon.
Täydentäviä säännöksiä
26 a §
Voimakeinojen käyttö
Jos vartio-, päivystys- tai poliisitehtävää suorittava
sotilas kohtaa vastarintaa, hänellä on oikeus
käyttää sellaisia vastarinnan murtamiseksi tarpeellisia
voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina,
kun otetaan huomioon joukon tai vartioitavan kohteen turvallisuus,
virka- tai palvelustehtävän laatu ja vastarinnan
vaarallisuus. Edellä mainituin edellytyksin vartiomiehellä on
oikeus voimakeinojen käyttöön myös, kun
joku hänen pysähtymiskäskystään
huolimatta lähestyy vartioitavaa aluetta, jonne tuleminen on
kielletty.
Jos käskynalainen taistelussa, merihädässä tai vastaavassa
joukolle tai sen toiminnalle erityisen vaarallisessa tilanteessa
esimiehen kiellosta huolimatta pakenee, väkivaltaisesti
vastustaa esimiestä tai ei noudata esimiehen vaaran torjumiseksi
antamaa käskyä, vaikka käsky on toistettu,
esimiehellä on oikeus käyttää käskynalaista
vastaan sellaisia kuuliaisuuden ja järjestyksen palauttamiseksi
tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää teon
estämiseksi tai käskyn täyttämiseksi
puolustettavina, kun otetaan huomioon käskynalaisen teon
vaarallisuus ja tilanne muutenkin.
Sotavangin paetessa on sillä, jonka tehtävänä on
estää pakeneminen, oikeus käyttää rangaistusten
täytäntöönpanosta annetun lain
(39/1889) 2 luvun 11 b §:ssä säädettyjä voimakeinoja.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään 4
luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
26 b §
Esimiehen käsky
Teosta, jonka sotilas on tehnyt esimiehensä käskystä,
tuomitaan käskynalainen rangaistukseen vain, jos:
1) hän on käsittänyt, että hän
käskyn täyttämällä toimisi
lakia taikka virka- tai palvelusvelvollisuutta vastaan; tai
2) hänen olisi pitänyt ymmärtää käskyn
ja sen edellyttämän teon oikeudenvastaisuus, kun
otetaan huomioon käsketyn teon lainvastaisuuden ilmeisyys.
Jos teko on tapahtunut olosuhteissa, joissa käskynalaiselta
ei voitu kohtuudella edellyttää käskyn
täyttämättä jättämistä,
tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa.
48 a luku
Luonnonvararikoksista
6 §
Metsästyskielto
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Metsästyskieltoon määrätty
ei saa metsästyskiellon aikana metsästää eikä toimia
metsästyslain 28 §:ssä tarkoitettuna
metsästyksen johtajana. Metsästyskielto voidaan
määrätä myös henkilölle,
joka jätetään rangaistukseen tuomitsematta
3 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
pakkokeinolain 1 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään 30 päivänä huhtikuuta
1987 annetun pakkokeinolain (450/1987) 1 luvun 1 §:ään,
sellaisena kuin se on osaksi laissa 615/2002, uusi 4 ja
5 momentti ja lukuun uusi 2 a § seuraavasti:
1 luku
Kiinniottaminen, pidättäminen ja vangitseminen
Kiinniottaminen
1 §
Jokamiehen kiinniotto-oikeus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos kiinniotettava tekee vastarintaa tai pakenee, kiinniottaja
saa käyttää sellaisia kiinniottamisen
toimittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena
arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu,
kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
(39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja
7 §:ssä.
2 a §
Itseapu
Rikoksen kautta menetetyn tai muutoin kadotetun irtaimen
omaisuuden takaisin hankkimiseksi on turvauduttava viranomaisen
apuun. Toimet tällaisen omaisuuden takaisin ottamiseksi ovat
kuitenkin itseapuna sallittuja, jos:
1) omaisuus on rikoksen kautta menetetty ja toimiin
omaisuuden takaisin ottamiseksi on ryhdytty välittömästi
rikoksen tapahduttua; tai
2) menetetty tai kadotettu omaisuus muissa tapauksissa
otetaan takaisin siltä, joka pitää sitä oikeudettomasti
hallussaan, eikä saatavilla ollut riittävää ja
oikea-aikaista viranomaisapua.
Edellä tarkoitetuissa tilanteissa saa käyttää sellaisia
omaisuuden takaisin hankkimiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita
voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavina,
kun otetaan huomioon tapahtuneen oikeudenloukkauksen ilmeisyys sekä uhkaavan
oikeudenmenetyksen suuruus ja todennäköisyys.
Rangaistavasta omankädenoikeudesta säädetään
rikoslain 17 luvun 9 §:ssä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
poliisilain 27 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 7 päivänä huhtikuuta
1995 annetun poliisilain (493/1995) 27 §:n
4 momentti seuraavasti:
27 §
Voimakeinojen käyttö
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
rajavartiolaitoksesta annetun lain 24 ja 51 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rajavartiolaitoksesta 12 päivänä maaliskuuta
1999 annetun lain (320/1999) 51 §:n 1
ja 2 momentti ja
lisätään 24 §:ään
uusi 4 momentti seuraavasti:
24 §
Voimakeinojen käyttö
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
(39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja
7 §:ssä.
51 §
Sotilasrikossäännösten soveltaminen
Rajavartiolaitoksen sotilasviroissa palvelevat ovat rikoslain
45 luvun sotilaita koskevien säännösten
alaisia lukuun ottamatta luvun 26 a §:ää.
Sota-aikana ovat rikoslain 45 luvun säännösten
alaisia rajavartiolaitoksessa myös luvun 28 §:n
2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä vastaavissa
tehtävissä palvelevat henkilöt, joihin
ei kuitenkaan sovelleta mainitun luvun 26 a §:ää.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
tullilain 17 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 29 päivänä joulukuuta
1994 annetun tullilain (1466/1994) 17 §,
sellaisena kuin se on laissa 505/1995, seuraavasti:
17 §
Mitä poliisilain (493/1995) 27 §:n
1, 2 ja 4 momentissa säädetään
poliisimiehen oikeudesta käyttää eräissä tapauksissa
voimakeinoja, sovelletaan vastaavasti tullimieheen. Henkilöön,
joka avustaa tullimiestä tämän pyynnöstä tai
suostumuksella virkatehtävän suorittamisessa,
sovelletaan, mitä poliisilain 46 §:ssä säädetään.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
järjestyksenvalvojista annetun lain 9 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään järjestyksenvalvojista
22 päivänä huhtikuuta 1999 annetun lain
(533/1999) 9 §:ään
uusi 4 momentti seuraavasti:
9 §
Voimakeinojen käyttö
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
rangaistusten täytäntöönpanosta
annetun lain 2 ja 5 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rangaistusten täytäntöönpanosta
19 päivänä joulukuuta 1889 annetun lain
(39/1889) 2 luvun 2 a § ja 13 §:n
1 momentti sekä 5 luvun 9 §, sellaisina kuin ne
ovat, 2 luvun 2 a § laissa 958/1976
ja 13 §:n 1 momentti laissa 580/2001
sekä 5 luvun 9 § laissa 703/1991,
sekä
lisätään 2 lukuun, sellaisena
kuin se on siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, uusi
11 b § seuraavasti:
2 luku
Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistuksesta
ja sakon muuntorangaistuksesta
2 a §
Rikoslain (39/1889) 6 luvun 13 §:ssä tarkoitettu
vapaudenmenetystä vastaava vähennys otetaan rangaistuksen
täytäntöönpanossa huomioon
sen pituisena kuin tuomioistuimen päätöksessä on
määrätty. Samaa kalenteriaikaa koskeva
vähennys otetaan huomioon vain kerran. Jos tuomittu on
päätöksessä mainittuna kalenteriaikana
suorittanut vankeusrangaistusta tai sakon muuntorangaistusta, vähennystä ei
tältä ajalta ole laskettava.
11 b §
Jos vanki yrittää karata tai tekee vastarintaa vartijalle
taikka muulle, jonka tehtävänä on estää karkaaminen
tai joka on ohjaamassa vankia järjestykseen, on tällä oikeus
käyttää sellaisia karkaamisen estämiseksi
tai järjestyksen ylläpitämiseksi tarpeellisia
voimakeinoja, joita voidaan olosuhteisiin nähden pitää puolustettavina. Laki
on sama, jos kysymyksessä olevissa tapauksissa
vastarintaa tekee joku muu kuin vanki.
Sillä, joka 1 momentissa mainitun henkilön pyynnöstä tai
tämän suostumuksella avustaa tässä tarkoitetun
virkatehtävän suorittamisessa, on oikeus sellaisten
karkaamisen estämiseksi tai järjestyksen ylläpitämiseksi
tarpeellisten voimakeinojen käyttämiseen, joita
voidaan olosuhteisiin nähden pitää puolustettavina.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
13 §
Määräajaksi vankeusrangaistukseen
tuomittu voidaan päästää ehdonalaiseen
vapauteen, kun hän on suorittanut rangaistuksestaan, tuomioistuimen
rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tekemä vähennys
mukaan luettuna, kaksi kolmannesta, tai jos ehdonalaiseen vapauteen
päästämiseen on erityisiä syitä,
puolet siitä, kummassakin tapauksessa kuitenkin
vähintään 14 päivää.
Erityisenä syynä pidetään sitä,
ettei vanki rikoksen tekopäivää edeltäneiden
kolmen vuoden aikana ole suorittanut rangaistuslaitoksessa vankeusrangaistusta
eikä ollut eristettynä pakkolaitoksessa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5 luku
Täytäntöönpanosta nuorisovankilassa
9 §
Vanki voidaan päästää nuorisovankilasta
ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut rangaistuksestaan,
tuomioistuimen rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla
tekemä vähennys mukaan luettuna, kolmanneksen.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
tutkintavankeudesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään tutkintavankeudesta
19 päivänä heinäkuuta 1974 annettuun
lakiin (615/1974) uusi 15 a § seuraavasti:
15 a §
Mitä rangaistusten täytäntöönpanosta
annetun lain (39/1889) 2 luvun 11 b §:ssä säädetään oikeudesta
käyttää voimakeinoja, sovelletaan vastaavasti,
jos tutkintavanki yrittää karata tai tekee vastarintaa
taikka muu henkilö tekee vastarintaa.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
ilmailulain 37 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 3 päivänä maaliskuuta
1995 annetun ilmailulain (281/1995) 37 § seuraavasti:
37 §
Järjestys ja pakkokeinot
Jos ilma-alus on vaarassa tai jos matkustajien tai miehistön
turvallisuus muutoin vaatii, päälliköllä on
oikeus käyttää kiinniottoa, henkilön
tai tavaran tarkastusta tai muita vastaavia järjestyksen
palauttamiseksi tai turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi
tarpeellisia keinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena
arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon vaaran suuruus ja
tilanne muutenkin. Jokainen miehistön jäsen on
velvollinen ilman eri käskyä antamaan päällikölle
tarvittavaa apua. Päällikön kehotuksesta on
myös matkustajalla oikeus antaa sellaista apua.
Miehistön jäsenellä ja matkustajalla
on oikeus ryhtyä 1 momentissa tarkoitettuihin
toimenpiteisiin ilman päällikön kehotusta,
kun on perusteltua syytä uskoa, että toimenpide
on välttämätön ilma-aluksen
taikka siinä olevien henkilöiden tai tavaroiden
suojelemiseksi.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä annetun
lain 4 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä 17
päivänä kesäkuuta 1977 annetun
lain (472/1977) 4 § seuraavasti:
4 §
Jos kulkuneuvosta poistettava tai kiinni otettava matkustaja
koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen
tai kiinni ottamisen, kuljettajalla on oikeus käyttää sellaisia
matkustajan poistamiseksi tai kiinni ottamiseksi tarpeellisia voimakeinoja,
joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan
huomioon matkustajan käyttäytyminen ja muut olosuhteet.
Sama oikeus on kuljettajaa auttavalla matkustajalla.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
(39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja
7 §:ssä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain 11 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta
1979 annetun lain (469/1979) 11 §:n 2
ja 3 momentti, sellaisena kuin niistä on 2 momentti laissa
540/1982, seuraavasti:
11 §
Tarkastajan oikeudet ja vastuu
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos matkustaja koettaa vastarintaa tekemällä välttää kiinni
ottamisen, poliisin luo toimittamisen taikka kulkuneuvosta tai 1 §:n
2 momentissa tarkoitetulta laiturialueelta poistamisen, tarkastajalla
on oikeus käyttää sellaisia toimenpiteen suorittamiseksi
tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina,
kun otetaan huomioon matkustajan käyttäytyminen
ja muut olosuhteet.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
(39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja
7 §:ssä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetun lain 6 ja 8 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan puolustusvoimien virka-avusta poliisille
5 päivänä joulukuuta 1980 annetun lain (781/1980)
6 §:n 1 ja 2 momentti ja 8 §,
sellaisena kuin niistä on 6 §:n 2 momentti
laissa 346/1998, seuraavasti:
6 §
Virka-apuosastoon kuuluvan oikeudesta hätävarjeluun
on voimassa, mitä rikoslain 4 luvun 4 §:ssä säädetään.
Virka-apuosastoon kuuluvalla, joka tämän lain
mukaisesti suorittaa virka-aputehtävää,
on erittäin tärkeässä ja kiireellisessä tehtävässä oikeus
poliisimiehen ohjauksessa käyttää sellaisia tehtävän
suorittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joihin poliisimies hänet
toimivaltansa nojalla valtuuttaa ja joita tilanne huomioon ottaen voidaan
pitää puolustettavina.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 §
Hätävarjelun liioittelusta säädetään
rikoslain 4 luvun 4 §:n 2 momentissa ja 7 §:ssä.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
merimieslain 74 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 7 päivänä kesäkuuta
1978 annetun merimieslain (423/1978) 74 §:n
1 ja 2 momentti seuraavasti:
74 §
Järjestyksen ylläpitäminen
Päälliköllä ja häntä avustavalla
henkilöllä on oikeus käyttää aluksessa
sellaisia järjestyksen ylläpitämiseksi
tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina,
kun otetaan huomioon vastarinnan vaarallisuus ja tilanne muutenkin.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
(39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja
7 §:ssä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
ulosottolain 3 luvun 30 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 3 päivänä joulukuuta
1895 annetun ulosottolain (37/1895) 3 luvun 30 §,
sellaisena kuin se on laissa 622/1967, seuraavasti:
3 luku
Yleisiä säännöksiä tuomioiden
ja päätösten täytäntöönpanosta
30 §
Ulosottomiehellä on oikeus avauttaa lukkoja ja ovia
sekä etsityttää huoneita ja säilytyspaikkoja,
jos täytäntöönpanossa sitä tarvitaan.
Vastarintaa kohdatessaan ulosottomiehellä on oikeus
saada poliisilta virka-apua, mutta hän voi itsekin käyttää sellaisia
vastarinnan murtamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan
pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon virkatehtävän
laatu ja vastarinnan vaarallisuus sekä tilanne muutenkin.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
(39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja
7 §:ssä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
turvatarkastuksista tuomioistuimissa annetun lain 6 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan turvatarkastuksista tuomioistuimissa 3 päivänä joulukuuta
1999 annetun lain (1121/1999) 6 § seuraavasti:
6 §
Henkilön poistaminen tuomioistuimesta
Jos henkilö kieltäytyy turvatarkastustoimenpiteestä,
turvatarkastaja voi poistaa hänet tuomioistuimesta.
Turvatarkastaja voi tarvittaessa käyttää sellaisia
henkilön poistamiseksi tuomioistuimesta tarpeellisia voimakeinoja,
joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan
huomioon henkilön käyttäytyminen ja muut
olosuhteet. Tuomioistuimen palveluksessa oleva muu kuin virkamies ja
edellä 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu
turvatarkastaja ei kuitenkaan saa käyttää voimakeinoja henkilön
poistamiseksi tuomioistuimesta, ellei muusta lainsäädännöstä muuta
johdu.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
(39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja
7 §:ssä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
turvatarkastuksista lentoliikenteessä annetun lain
6 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan turvatarkastuksista lentoliikenteessä 22
päivänä huhtikuuta 1994 annetun lain (305/1994)
6 §:n 2 momentti ja
lisätään 6 §:ään
uusi 3 momentti seuraavasti:
6 §
Paikalta poistaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Poistamisessa voidaan tarvittaessa käyttää sellaisia
henkilön poistamiseksi lentokenttäalueelta
tai lentoasemarakennuksesta tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan
pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon lentoliikenteen turvallisuuden
vaarantuminen, poistettavan henkilön käyttäytyminen
ja muut olosuhteet.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
(39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja
7 §:ssä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
aluevalvontalain 31 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 18 päivänä elokuuta
2000 annetun aluevalvontalain (755/2000) 31 §:n
3 momentti seuraavasti:
31 §
Voimakeinojen käyttö
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä. Hätävarjelusta
säädetään rikoslain 4 luvun 4 §:ssä ja
pakkotilasta saman luvun 5 §:ssä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
mielenterveyslain 22 d §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään 14 päivänä joulukuuta
1990 annetun mielenterveyslain (1116/1990) 22 d §:ään,
sellaisena kuin se on laissa 1423/2001, uusi 4 momentti
seuraavasti:
22 d §
Liikkumisvapauden rajoittaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
(39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
säilöön otettujen ulkomaalaisten
kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun
lain 35 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään säilöön
otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä 15
päivänä helmikuuta 2002 annetun lain
(116/2002) 35 §:ään uusi 3 momentti
seuraavasti:
35 §
Voimakeinojen käyttö
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
(39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
sotilaskurinpitolain 8 ja 38 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 25 päivänä maaliskuuta
1983 annetun sotilaskurinpitolain (331/1983) 8 § ja
38 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 8 § osaksi
laeissa 652/1991 ja 991/1997 ja 38 §:n
3 momentti mainitussa laissa 991/1997, seuraavasti:
8 §
Jos henkilö, jolle tuomitaan tai määrätään
kurinpitoseuraamus, on ennen asian ratkaisemista ollut rikoksen
johdosta vapautensa menettäneenä, kurinpitorangaistuksesta
tai -ojennuksesta on tehtävä rikoslain 6 luvun
13 §:ssä tarkoitettu vähennys.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua vähennystä laskettaessa
yksi vapaudenmenetysvuorokausi vastaa yhtä arestivuorokautta,
kahden päivän kurinpitosakkoa, kahta poistumisrangaistus-
tai poistumiskieltovuorokautta sekä kolmea kertaa ylimääräistä palvelusta.
38 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kumotessaan päätöksen esimies voi
määrätä asian otettavaksi uudelleen
käsiteltäväksi tai ottaa sen itse välittömästi
ratkaistavakseen taikka saattaa asian toimivaltaiselle syyttäjälle.
Asiaa uudelleen käsiteltäessä noudatetaan
soveltuvin osin, mitä rikoslain 6 luvun 16 §:ssä säädetään.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 6 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan nuorista rikoksentekijöistä 31
päivänä toukokuuta 1940 annetun lain
(262/1940) 6 §, sellaisena kuin se on
osaksi laissa 3/1969, seuraavasti:
6 §
Nuorelle rikoksentekijälle tämän
kahdeksaatoista vuotta nuorempana tekemästä rikoksesta tuomittavan
rangaistuksen määrään sovelletaan, mitä rikoslain
(39/1889) 6 luvun 8 §:n 1 momentin 1
kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
rikesakkomenettelystä annetun lain 16 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rikesakkomenettelystä 21 päivänä tammikuuta
1983 annetun lain (66/1983) 16 §:n 3 momentti
seuraavasti:
16 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Rikesakkotuomari voi jättää rikkojan
rangaistukseen tuomitsematta samoin edellytyksin kuin rikoslain
6 luvun 12 §:ssä säädetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun
lain 7 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä 9
päivänä heinäkuuta 1953 annetun
lain (317/1953) 7 §, sellaisena kuin
se on laissa 303/1971, seuraavasti:
7 §
Kun tuomio, jonka mukaan rikoksentekijä voidaan määrätä eristettäväksi
pakkolaitokseen, on saanut lainvoiman, kysymys eristämisestä on otettava
käsiteltäväksi, kun tuomitusta rangaistuksesta
on suoritettu, tuomioistuimen rikoslain 6 luvun 13 §:n
nojalla tekemää vähennystä lukuun
ottamatta, vähintään kolmannes, kuitenkin viimeistään
vuoden kuluessa tuomion antamisesta, ja viivytyksettä ratkaistava
vankilaoikeudessa. Vankilaoikeuden on määrättävä rikoksentekijä eristettäväksi
pakkolaitokseen, jos häntä on pidettävä 1 §:n
2 momentissa tarkoitetulla tavalla vaarallisena toisen hengelle
tai terveydelle.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan yhdyskuntapalvelusta 12 päivänä joulukuuta
1996 annetun lain (1055/1996) 3 §, sellaisena
kuin se on osaksi laissa 754/1997,
muutetaan 4 §, sellaisena kuin se on laissa
66/2003, ja
lisätään 1 §:ään,
sellaisena kuin se on osaksi viimeksi mainitussa laissa, uusi 3
momentti seuraavasti:
1 §
Yhdyskuntapalvelu
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Yhdyskuntapalveluun tuomitsemisesta on voimassa, mitä siitä erikseen
säädetään.
4 §
Soveltuvuusselvitys
Yhdyskuntapalvelusta suoriutumisen arvioimista varten kriminaalihuoltolaitos
laatii yhdyskuntapalvelusta annetun asetuksen (1259/1990) 3 §:ssä tarkoitetun
soveltuvuusselvityksen.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 3 ja 12 §:n
kumoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
säädetään:
1 §
Tällä lailla kumotaan rikoslain voimaanpanemisesta
19 päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen
(39/1889) 3 ja 12 §, sellaisena kuin niistä on
3 § laissa 770/1990.
2 §
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 28 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan yksityisistä turvallisuuspalveluista
12 päivänä huhtikuuta 2002 annetun lain (282/2002)
28 §:n 4 momentti seuraavasti:
28 §
Vartijan oikeudet
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos poistettava, kiinni otettava tai turvallisuustarkastuksen
kohteeksi joutunut koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen,
kiinni ottamisen tai turvallisuustarkastuksen suorittamisen, vartijalla
on oikeus käyttää sellaisia henkilön
poistamiseksi tai kiinni ottamiseksi taikka turvallisuustarkastuksen
suorittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina,
kun otetaan huomioon henkilön käyttäytyminen
ja muut olosuhteet. Voimakeinojen käytön liioittelusta
säädetään rikoslain 4 luvun
6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
_______________